Miehellä jatkuvasti kavereiden keskeisiä reissuja.. hyväksyisittekö te?

En hyväksyisi. En halua miestä joka kittaa alkoholia jatkuvasti jossain baarissa, ja jonka reissujen pääsisältö on kavereiden kanssa ryyppääminen. Sellainen mies ei kuulosta kovin fiksulta tai sivistyneeltä, vaan enemmänkin joltain parikymppiseltä pojalta joka etsii vielä itseään tai sinkulta joka hakee yhdenillanjuttuja tai yrittää löytää kumppania suomalaiseen tapaan humalassa.

Minun elämässäni kaikki parisuhteessa elävät henkilöt käyvät kavereiden kanssa ravintoloissa, shoppailemassa, lenkillä, kaupungilla, päiväreissuilla uusissa kaupungeissa nähtävyyksiä katselemassa, laskettelemassa, keilaamassa, kahvilassa ym. Joskus saatetaan ottaa alkoholiakin mutta ei kukaan kännejä juo. Minä olen aina tervetullut mukaan kun mies lähtee viettämään aikaa kavereidensa kanssa, ja joistakin hänen miespuolisista kavereista on tullut minullekin hyvin läheisiä. Miestä ei niin paljon kiinnosta minun shoppailureissuni tai kahvilla käyntini omien kaverieni kanssa.  Miehellä on poikieniltoja ehkä pari kertaa vuodessa, niissä kyllä alkoholi maistuu. 

Sinkut sitten taas ryyppäävät baareissa ja käyvät yökerhoissa. Alkoholi virtaa ja krapulassa maataan. Lähinnä miehen kanssa ihmetellään että miten tuollaista elämää enää jaksaa tämän ikäisenä (ollaan kolmekymppisiä). Kumpaakaan ei voisi vähempää kiinnostaa istua baarissa yömyöhään ja tuhlata vapaa-aikaa krapulassa makaamiseen.

Sanoisin siis ap, että miehesi on keskenkasvuinen. En jäisi katsomaan että hän siitä aikuistuu, vaan etsisin paremman kumppanin itselleni jolla on samanlainen arkikäsitys ja jonka kanssa elämänarvot kohtaavat. 

Viimeisen kolmen vuoden aikana minun miehellä on ollut noin kymmenen kertaa menoja ja suurinosa noista vaan saunailtoja tms eikä mitään monen päivän reissuja. En haluaisi itse sellaista parisuhdetta, jossa toinen ei olisi kiinnostunut viettämään aikaa minun kanssani vaan kaverit menis aina edelle. Minä olen mieheni paras ystävä ja hän haluaa yleensä tehdä minun kanssani vapaalla jotain kivaa. Meillä on myös ystäviä, sisaruksia ja perhettä joiden kanssa ollaan porukalla, eikä tietenkään nyhjätä kaikkea aikaa kaksistaan.

Kiitos jälleen uusista mielipiteistä!

Olen itsekin laskenut asiaa päivissä, jos esim. nyt vajaan vuoden aikana reissuja on ollut ainakin sen 8 + muut illanistujaiset, niin mies on oikeasti päivissä poissa n. 1,5kk.

Mulle riittää muutama reissu vuodessa ja mieluusti ihan oman kumppanin kanssa.

Ehkä on parempi vaan luovuttaa ja ison opin saa ottaa mukaan seuraavaa suhdetta katsellessa, että vapaa-ajan viettotavoilla on hurjan suuri merkitys. Olisi hyvä kun niissä olisi samankaltainen ajatus.

Mies siis kaikenlisäksi harrastaa aika paljon ja näistäkin tulee usean päivän menoja. Lisäksi hänellä aika vaativa, aikaa vievä työ. Joskin työajoissa aika vapaat kädet, joten siksi hänellä mahdollista toteuttaa menemistään..

Ap

Sana hyväksyä on väärä kohdallani

En olisi ikinä edes mennyt yhteen miehen kanssa jonka porukoihin minä en mahdu mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Nämä miesten tai naisten menot riippuvat täysin siitä, onko lapsia vai ei ja paljonko näitä on. Jos ei ole lapsia niin on enemmän kuin ok että puolisolle on omia menoja 3-5 päivää kuukaudessa ja sovitaan näitä yhdessä hyvissä join niin että toinen voi sitten samaan aikaan nähdä omin kavereitaan tai sukulaisia tai käydä harrastusreissulla.

En tajua sitä että avioeroa tarjotaan ratkaisuksi siihen että toisella on paljon menoja ja harrastuksia.

Vaaditaan että lapiperheessä ei saisi lainkaan mennä ja harrastaa. Molempien pitäisi olla lasten kanssa kotona.

Yhteishuoltajuudessahan lapset ovat joka toinen viikko toisella vanhemmalla. Tai joka toinen viikonloppu ?

Lapset näkevät vanhempiaan vielä vähemmän kuin ennen eroa ?

Eikö sitä nyt vaan voi avioliitossakin sopia että molemmat saavat pitää ne muutamat vapaat viikonloput ?

Hulluksihan sitä tulee jos on sidottu kotiin kaiken aikaa.

Ei ap sun elämää avioero helpota mitenkään.

Olet entistä enemmän yksin, rahaa on paljon vähemmän ja lapset suurimman osan aikaa varmaankin yksin sinun vastuullasi.

Mieti loppuun tätä asiaa.

Nyt otat vapaan viikonlopun. Lennät Tukholmaan tai Köpenhaminaan. Tai hotelliin Helsinkiin. Otat vähän etäisyyttä asioihin ja keksit itsellesi mukavaa tekemistä.

Tuollaisen miehen kanssa ei kannata Ikinä tehdä lapsia!!!! Kaikki vastuu jäisi äidille. Jos te olette jotain 20 vuotiaita niin ehkä tuon reissaamisen voisi ymmärtää. Nuorena ei osata vielä elää parisuhteessa ehkä niin kuin pitäisi. Vanhemmilta tuollainen käytös olisi ala-arvoista, noloakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä miesten tai naisten menot riippuvat täysin siitä, onko lapsia vai ei ja paljonko näitä on. Jos ei ole lapsia niin on enemmän kuin ok että puolisolle on omia menoja 3-5 päivää kuukaudessa ja sovitaan näitä yhdessä hyvissä join niin että toinen voi sitten samaan aikaan nähdä omin kavereitaan tai sukulaisia tai käydä harrastusreissulla.

En tajua sitä että avioeroa tarjotaan ratkaisuksi siihen että toisella on paljon menoja ja harrastuksia.

Vaaditaan että lapiperheessä ei saisi lainkaan mennä ja harrastaa. Molempien pitäisi olla lasten kanssa kotona.

Yhteishuoltajuudessahan lapset ovat joka toinen viikko toisella vanhemmalla. Tai joka toinen viikonloppu ?

Lapset näkevät vanhempiaan vielä vähemmän kuin ennen eroa ?

Eikö sitä nyt vaan voi avioliitossakin sopia että molemmat saavat pitää ne muutamat vapaat viikonloput ?

Hulluksihan sitä tulee jos on sidottu kotiin kaiken aikaa.

Nimenomaan. Muutamat vapaat viikonloput. Ei tuollaista määrää!

Usko pois, jossain vaiheessa muutkin pariutuu, tulee lapsia etc eikä enää ehditä tai jakseta näille reissuille. Nuo kuuluu tiettyyn ikään, jossain vaiheessa ne vähenee rajusti. Sinänsä erikoista jos minnekään näistä reissuista oteta puolisoita mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos jälleen uusista mielipiteistä!

Olen itsekin laskenut asiaa päivissä, jos esim. nyt vajaan vuoden aikana reissuja on ollut ainakin sen 8 + muut illanistujaiset, niin mies on oikeasti päivissä poissa n. 1,5kk.

Mulle riittää muutama reissu vuodessa ja mieluusti ihan oman kumppanin kanssa.

Ehkä on parempi vaan luovuttaa ja ison opin saa ottaa mukaan seuraavaa suhdetta katsellessa, että vapaa-ajan viettotavoilla on hurjan suuri merkitys. Olisi hyvä kun niissä olisi samankaltainen ajatus.

Mies siis kaikenlisäksi harrastaa aika paljon ja näistäkin tulee usean päivän menoja. Lisäksi hänellä aika vaativa, aikaa vievä työ. Joskin työajoissa aika vapaat kädet, joten siksi hänellä mahdollista toteuttaa menemistään..

Ap

Taidat olla 20 v, alle 25 v anyway? Miehesi samanikäinen? Eli joku voisi sanoa, että noin voi käydä kun lapset alkaa leikkiä kotia, mutta minä sanon tsemppiä, ja eiku eteenpäin.

Joo, hyväksyisin ja nauttisin koko sydämestä, kun on poissa kotoa. 

Mieheni tekee matkatyötä ja käy mm.kalamatkoilla kavereidensa kanssa, mut ei ole haitannut yhtään 20+ vuoden aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä miesten tai naisten menot riippuvat täysin siitä, onko lapsia vai ei ja paljonko näitä on. Jos ei ole lapsia niin on enemmän kuin ok että puolisolle on omia menoja 3-5 päivää kuukaudessa ja sovitaan näitä yhdessä hyvissä join niin että toinen voi sitten samaan aikaan nähdä omin kavereitaan tai sukulaisia tai käydä harrastusreissulla.

En tajua sitä että avioeroa tarjotaan ratkaisuksi siihen että toisella on paljon menoja ja harrastuksia.

Vaaditaan että lapiperheessä ei saisi lainkaan mennä ja harrastaa. Molempien pitäisi olla lasten kanssa kotona.

Yhteishuoltajuudessahan lapset ovat joka toinen viikko toisella vanhemmalla. Tai joka toinen viikonloppu ?

Lapset näkevät vanhempiaan vielä vähemmän kuin ennen eroa ?

Eikö sitä nyt vaan voi avioliitossakin sopia että molemmat saavat pitää ne muutamat vapaat viikonloput ?

Hulluksihan sitä tulee jos on sidottu kotiin kaiken aikaa.

Nimenomaan. Muutamat vapaat viikonloput. Ei tuollaista määrää!

Omassa kaveripiirissäni on ollut pienten lasten vanhempia, myös äitejä jotka harrastava esim. kilpaurheilua intohimoisesti ja ovat paljon treeneissä ja kilpailumatkoilla. Tämä on auttanut pysymään täysjärkeisenä pientenkin lasten kanssa.

Suurin osa tuntemistani eronneista naisista on ollut pitkään eron jälkeen yksin. Uuden kuppanin löytymiseen on voinut mennä 10 vuotta.

Tuo aika on ollut kaikille todella ihan hirveän raskasta.

Taloushuolia. Yksin selviämistä. Terveyshuolia. Huoltajuuskiistoja. Jatkuvaa riitaa elatusmaksuista exän kanssa. Lapsen tapaamisien menettämisestä katkeroituneita ex-miehiä ja ex -vaimoja jotka vainoavat ja kiusaavat entistä kumppaniaan vuosia. Asunnon epätoivoista remontointia yksin. Lasten ongelmia joista on joutunut selviytymnään yksin. Sukujen välistä riitelyä.

Näkisin että miehen harrastusviikonloput ovat pientä tuohon nähden. Jos miehellä on joku aikaa vievä sivusuhde se on ongelma ellei lopeta sitä. Muuten antaisin miehen mennä mielummin kuin kuin sotkisin asiani avioerolla.

Riippuu niin monesta asiasta... Miehesi reissumäärä on suuri. Kuulostaa nuoren sinkkumiehen elämältä...

-Onko lapsia huolehdittavana? Jos on, saatko vastaavasti omaa aikaa halutessasi? Pärjäätkö yksin lasten kanssa?

-Mistä rahat reissuihin? Tämä siis olennaista jos asutte yhdessä ja/tai on yhteiset rahat.

-Miten teillä menee parina? Onko teillä kivaa yhdessä? Onko miehen reissut oire siitä, ettei kotona ole kivaa? Vai onko mies sosiaalinen ja hieman ajattelematon suhteessa sinuun? Vai jopa epäkypsä?

-Oletteko jutelleet siitä, mitä ajattelet jatkuvasta menemisestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos jälleen uusista mielipiteistä!

Olen itsekin laskenut asiaa päivissä, jos esim. nyt vajaan vuoden aikana reissuja on ollut ainakin sen 8 + muut illanistujaiset, niin mies on oikeasti päivissä poissa n. 1,5kk.

Mulle riittää muutama reissu vuodessa ja mieluusti ihan oman kumppanin kanssa.

Ehkä on parempi vaan luovuttaa ja ison opin saa ottaa mukaan seuraavaa suhdetta katsellessa, että vapaa-ajan viettotavoilla on hurjan suuri merkitys. Olisi hyvä kun niissä olisi samankaltainen ajatus.

Mies siis kaikenlisäksi harrastaa aika paljon ja näistäkin tulee usean päivän menoja. Lisäksi hänellä aika vaativa, aikaa vievä työ. Joskin työajoissa aika vapaat kädet, joten siksi hänellä mahdollista toteuttaa menemistään..

Ap

Taidat olla 20 v, alle 25 v anyway? Miehesi samanikäinen? Eli joku voisi sanoa, että noin voi käydä kun lapset alkaa leikkiä kotia, mutta minä sanon tsemppiä, ja eiku eteenpäin.

Ei edes olla. Vaan 30-40 väliin..

Ap

Tämän takia kelpuutan vain alle 25v naisia parisuhteeseen. Ymmärtävät että miehen täytyy saada kulkea kuten haluaa. Vanhemmat eukot kuvittelevat voivansa kahlita ALFAN. BUAHAHAA!

Vierailija kirjoitti:

Mistä näitä naisia löytyy jotka kieltävät miehen kaverit? Järkyttävää luettavaa... 

Sinä sieltä ainakin.

Korostuneen ihmeissäsi tunnut olevan, vaikka näitäkin keskusteluja syntyy tänne kuin sieniä sateella. Peittelet omaa pirttihirmuuttasi.

Hyväksyisinkö, riippuu paljolti siitä, onko suhteessa lapsia vai ei. En, jos tarkoittaisi sitä, että mä olisin sillä aikaa kiinni lapsissa. Jos lapsia ei oo, niin sitten ei haittaisi. Kyllä mä omaa tekemistä keksin.

Hopis58 kirjoitti:

Tämän takia kelpuutan vain alle 25v naisia parisuhteeseen. Ymmärtävät että miehen täytyy saada kulkea kuten haluaa. Vanhemmat eukot kuvittelevat voivansa kahlita ALFAN. BUAHAHAA!

Nuorella on parempaa kivaa silloin,kun vanha ukko on poissa.

Olin juuri Levillä laskettelemassa ja kyllä siellä kaikki miesporukat on päälle neljänkymmenen. Ei ainoastaan parikymppiset reissaa, siinä iässä yleensä on vähemmän rahaakin.

Toivottavasti ap pääsee itsekin omille reissuilleen samalla tavalla.

Mä en jaksaisi tuollaista. Suuttuisin, jos mies menisi ja jättäisi kaiken mun kontolle. Mutta meillä onkin maatila eläimineen, lehmiä ja muuta. Kerta vuoteen käydään jossain yön yli reissussa. Yhdessä. Se on luksusta. Joku Tampereen Tornihotellikin on kuin ulkomaille menisi.