Miehellä jatkuvasti kavereiden keskeisiä reissuja.. hyväksyisittekö te?

Vierailija kirjoitti:

Itsestäkin välillä tuntuu, että olen miehelle lähinnä tekemässä arki-iltoja mukavammiksi. Emme siis asu yhdessä, joten arkena ei ehdi muutenkaan nähdä joka päivä. Hän on käynyt useammalla viikon reissulla ja viikonloppuja menee kavereiden kanssa. Suunnittelee uusia reissuja jo, tietää etten saa tässä välissä itse lomaa töistä. Minä lähinnä odottelenkin yhteisen tavallisen viikonlopun toteutumista pitkästä aikaa, mies yrittää hoitaa ns. viikonlopputapaamisen jo ennen viikonloppua, että voi sitten paremmilla mielin olla näkemättä minua. Olen lähtökohtaisesti iloinen, että miehellä on kavereita ja kivoja reissuja. Viihdyn hyvin yksinkin, mutta tunne roolista arkikaverina on vain alkanut korostua tämän vuoden puolella. Olen kuvitellut, että yhteinen elämä ja tulevaisuudessa myös koti on ollut molempien tavoitteena, mutta olen jo jäämässä sivurooliin, mikä saa kyseenalaistamaan suhteen tulevaisuuden.

Mies käy tyhjäämässä kassit viikolla ja Prime Time eli viikonloppu omistetaan toisille. Kiva ,että asia on sinulle ok

Lapsellinen, kypsymätön mies. En katselisi itse.

Mitä ap tahtoo elämältä?

Istua kahdestaan kotona ja kumpikin vahtii toistaan ettei toinen vaan tee mitään kivaa.

Jee, hauskaa!

8 reissua + illanistujaiset. Mä meen kyllä itekin paljon enemmän kuin tuo. Lähes joka viikonloppu joku reissu ja illanistujainen.

Eikö ap:lla ole ystäviä? Hanki ja äkkiä, ala menemään ja elämään, se on paljon hauskempaa.

Joku kuitenkin tulee tähän syyttelemään alkoholistiksi, niin tiedoksi, että ilmankin voi reissata ja istua iltaa. Lapset ja lemmikit menossa mukana.

Meillä molemmilla omia juttuja noin 5 päivää kuukaudessa. Jos miehellä menoja, niin ilmoittaa hyvissä ajoin ja itsekin näen silloin kavereita ja päinvastoin jos olen itse sopinut jotain.

Meillä ei ole lapsia. Itselläni ei ole nyt kesällä kesälomaa työpaikan vaihdon myötä, ehdotin miehelle että kysyy jotain ystäviään seuraksi jollekin reissulle, turhaan sitä 5-6 viikkoa kotona istuu.

Huisii kirjoitti:

Mitä ap tahtoo elämältä?

Istua kahdestaan kotona ja kumpikin vahtii toistaan ettei toinen vaan tee mitään kivaa.

Jee, hauskaa!

8 reissua + illanistujaiset. Mä meen kyllä itekin paljon enemmän kuin tuo. Lähes joka viikonloppu joku reissu ja illanistujainen.

Eikö ap:lla ole ystäviä? Hanki ja äkkiä, ala menemään ja elämään, se on paljon hauskempaa.

Joku kuitenkin tulee tähän syyttelemään alkoholistiksi, niin tiedoksi, että ilmankin voi reissata ja istua iltaa. Lapset ja lemmikit menossa mukana.

Ap:n pitää tajua, että he ovat liian erilaisia yhteen. Mieluummin sitten kokonaan yksin eikä yksin parisuhteessa. Jotain toista nuo menot eivät haittaa, mutta jos ap:tä haittaa, niin miksi ihmeessä olla onnettomana suhteessa. Varmaan on sellaisiakin miehiä, joiden ei tarvitse olla koko ajan menossa vaan löytyy se kultainen keskitie. Hyvää yhdessä oloa ja sopivasti muuta toimintaa sen lisäksi. 

Vierailija kirjoitti:

Itsestäkin välillä tuntuu, että olen miehelle lähinnä tekemässä arki-iltoja mukavammiksi. Emme siis asu yhdessä, joten arkena ei ehdi muutenkaan nähdä joka päivä. Hän on käynyt useammalla viikon reissulla ja viikonloppuja menee kavereiden kanssa. Suunnittelee uusia reissuja jo, tietää etten saa tässä välissä itse lomaa töistä. Minä lähinnä odottelenkin yhteisen tavallisen viikonlopun toteutumista pitkästä aikaa, mies yrittää hoitaa ns. viikonlopputapaamisen jo ennen viikonloppua, että voi sitten paremmilla mielin olla näkemättä minua. Olen lähtökohtaisesti iloinen, että miehellä on kavereita ja kivoja reissuja. Viihdyn hyvin yksinkin, mutta tunne roolista arkikaverina on vain alkanut korostua tämän vuoden puolella. Olen kuvitellut, että yhteinen elämä ja tulevaisuudessa myös koti on ollut molempien tavoitteena, mutta olen jo jäämässä sivurooliin, mikä saa kyseenalaistamaan suhteen tulevaisuuden.

Hyvin sanallistit minullekin tutun ongelman, "arkikaveruuden". Kun asutaan erillään, niin yhteinen aika on enemmän kortilla kuin jos asuttaisiin yhdessä. On ikävää, jos "paras vapaa-aika" pyhitetään mieluummin kaverijutuille ja parisuhdetta ylläpidetään lähinnä "jämäaikoina". Hyvin samanlaisia mietteitä pyörinyt mielessä viime aikoina täälläkin...

Huisii kirjoitti:

Mitä ap tahtoo elämältä?

Istua kahdestaan kotona ja kumpikin vahtii toistaan ettei toinen vaan tee mitään kivaa.

Jee, hauskaa!

8 reissua + illanistujaiset. Mä meen kyllä itekin paljon enemmän kuin tuo. Lähes joka viikonloppu joku reissu ja illanistujainen.

Eikö ap:lla ole ystäviä? Hanki ja äkkiä, ala menemään ja elämään, se on paljon hauskempaa.

Joku kuitenkin tulee tähän syyttelemään alkoholistiksi, niin tiedoksi, että ilmankin voi reissata ja istua iltaa. Lapset ja lemmikit menossa mukana.

Sehän ei tietenkään ole vaihtoehto, että tehdään yhdessä asioita niin kotona kuin muuallakin.

Mikä suhde sellainen on, jossa ei viihdytä yhtään yhdessä?

Mitä täällä jatkuvasti takerrutaan tuohon kaveriasiaan?

Minulla on kavereita, useitakin. Näemme silloin tällöin, käydään syömässä, kahvittelemassa, harvakseltaan istumassa jossain muutamilla.

Lisäksi erittäin sosiaalinen työ ja iso työyhteisö.

En mene ja kulje jatkuvasti usean päivän ryyppyreissuilla. Menojakin on monenlaisia.

Ap

Ajattele näin:

mitä sanoisit jos mies yrittäisi kontrolloida menojasi ja ystävyyssuhteitasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä miesten tai naisten menot riippuvat täysin siitä, onko lapsia vai ei ja paljonko näitä on. Jos ei ole lapsia niin on enemmän kuin ok että puolisolle on omia menoja 3-5 päivää kuukaudessa ja sovitaan näitä yhdessä hyvissä join niin että toinen voi sitten samaan aikaan nähdä omin kavereitaan tai sukulaisia tai käydä harrastusreissulla.

En tajua sitä että avioeroa tarjotaan ratkaisuksi siihen että toisella on paljon menoja ja harrastuksia.

Vaaditaan että lapiperheessä ei saisi lainkaan mennä ja harrastaa. Molempien pitäisi olla lasten kanssa kotona.

Yhteishuoltajuudessahan lapset ovat joka toinen viikko toisella vanhemmalla. Tai joka toinen viikonloppu ?

Lapset näkevät vanhempiaan vielä vähemmän kuin ennen eroa ?

Eikö sitä nyt vaan voi avioliitossakin sopia että molemmat saavat pitää ne muutamat vapaat viikonloput ?

Hulluksihan sitä tulee jos on sidottu kotiin kaiken aikaa.

Normaalille ihmiselle perhe, koti ja työ on ne keskeiset asiat- ei kaveriporukan, harrastukset ja oma relkestäminen. Miten kauheita ihmisten kodit on jos siellä on niin tuskallista viihtyä yhtään?

Tiettyjen ihmisten kannattaisi suosiolla pysyä sinkkuna Silloin ei tarvitse huomioida kuinoma napa ja voi tuolla ja mennä outl nja poikien n vapaasti

Vierailija kirjoitti:

Ajattele näin:

mitä sanoisit jos mies yrittäisi kontrolloida menojasi ja ystävyyssuhteitasi?

Mitä ap on muka kontrolloinut? Mieshän on saanut huidella omia menojaan miten haluaa. 

Ap nyt vain miettiin jaksaako enää tuota menoa katsella ja miettii eroa. 

Vierailija kirjoitti:

Ajattele näin:

mitä sanoisit jos mies yrittäisi kontrolloida menojasi ja ystävyyssuhteitasi?

Kun parisuhteessa ollaan , kummankin täytyy huomioida toisen tarpeet ja toiveet. Muuten koko suhteessa ei ole järkeä ja parempi kummallekin on erota. Sinkku voi mennä ja tulla miten huvittaa, parisuhteessa ei näin voi tehdä.

APN kannattaa jättää sika. Etsiä uusi parisuhde, jossa kumppani arvostaa ja haluaa viettää aikaa yhdessä.

Omassa parisuhteessa mies on haukkunut mua menojensa rajoittamisesta, kun olen ilmaissut, että olisi hyvä jos meidän yhteisille tekemisillekin jäisi viikonloppuisin aikaa silloin tällöin. En ole muuten vaikuttanut hänen menoihinsa mitenkään. Koen tuon aika kohtuuttomana ja kieltämättä sitä välillä miettii, olenko olemassa vain arkea varten. Suhteen alussa asetelma oli toisenlainen.

Vierailija kirjoitti:

Parisuhde ei tarkoita ystävien hylkäämistä.

Parisuhde ei tarkoita myöskään sitä että kumppani hylätään ja vietetään vapaa-aika kavereiden kanssa. M ilmainen kumppani tuollaista viitsii katsella. Jätä sika AP.

Vierailija kirjoitti:

Omassa parisuhteessa mies on haukkunut mua menojensa rajoittamisesta, kun olen ilmaissut, että olisi hyvä jos meidän yhteisille tekemisillekin jäisi viikonloppuisin aikaa silloin tällöin. En ole muuten vaikuttanut hänen menoihinsa mitenkään. Koen tuon aika kohtuuttomana ja kieltämättä sitä välillä miettii, olenko olemassa vain arkea varten. Suhteen alussa asetelma oli toisenlainen.

Tässäkin tapauksessa ero on ratkaisu.

Naiset on kyllä tylsimpiä olentoja maailmassa eivät edes ole hauskoja.

Eroa.

Vierailija kirjoitti:

Omassa parisuhteessa mies on haukkunut mua menojensa rajoittamisesta, kun olen ilmaissut, että olisi hyvä jos meidän yhteisille tekemisillekin jäisi viikonloppuisin aikaa silloin tällöin. En ole muuten vaikuttanut hänen menoihinsa mitenkään. Koen tuon aika kohtuuttomana ja kieltämättä sitä välillä miettii, olenko olemassa vain arkea varten. Suhteen alussa asetelma oli toisenlainen.

Niin tutulta kuulostaa.

Mies harrastaa viikolla, käy kokouksissa ja välillä muutaman päivän työreissujakin. Tämä ok, normi elämää.

Mutta en haluaisi, että ne vapaat v-loput pyhitetään hyvin usein ryyppyreissuille. Yhden illan istujaiset ok ja tullaan kotiin. Mutta tämä huitelee päivätolkulla ties missä..

Ja kun sanon asiasta, olen kiukuttelija, eikä hän ymmärrä miksei voi vaan kulkea..

Ap

Hopis58 kirjoitti:

Tämän takia kelpuutan vain alle 25v naisia parisuhteeseen. Ymmärtävät että miehen täytyy saada kulkea kuten haluaa. Vanhemmat eukot kuvittelevat voivansa kahlita ALFAN. BUAHAHAA!

Setämiehet ovat surullista katsottavaa, eivät ymmärrä omaa ikääntymistään ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Meillä molemmilla omia juttuja noin 5 päivää kuukaudessa. Jos miehellä menoja, niin ilmoittaa hyvissä ajoin ja itsekin näen silloin kavereita ja päinvastoin jos olen itse sopinut jotain.

Meillä ei ole lapsia. Itselläni ei ole nyt kesällä kesälomaa työpaikan vaihdon myötä, ehdotin miehelle että kysyy jotain ystäviään seuraksi jollekin reissulle, turhaan sitä 5-6 viikkoa kotona istuu.

Miksi alapeukut?