Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehellä jatkuvasti kavereiden keskeisiä reissuja.. hyväksyisittekö te?
09.04.2022 |
Olen aika loppu tilanteeseen.
Kaikki porukan synttärit vietetään miesporukalla reissuissa, lisäksi harraste yms. reissut. Nämä usean päivän menoja.
Ja usein hänelle ilmoitusluontoisia.
Laskeskelin tuossa, että viimeisen vuoden aikana näitä reissuja ollut ainakin kahdeksan + yksittäiset illanistujaiset päälle.
Olen miettinyt, olenko kohtuuton kun en enää jaksa tätä ja sanon hälle asiasta.
Ero taitaa olla ainoa vaihtoehto.
Kommentit (213)
Nooh, itse peilaan tätä siihen, että olin muutaman vuoden töissä toisella paikkakunnalla - kotona vain perjantai-illasta sunnuntai-iltaan. Ei ollut lapsia vielä tuolloin. Miehelle tuo oli ihan ok.
Kyse ei nähdäkseni ole kumppanin poissaolon määrästä, vaan muista pulmista suhteessa. Kenties kommunikointiongelmista. Kenties ap:n omasta epävarmuudesta, joka ei mitenkään liity suhteeseen. Kenties miehen muustakin itsekkyydestä joka osa-alalla. Suosittelen pariterapiaa, jotta ap saa kiinni siitä mikä on varsinainen ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nooh, itse peilaan tätä siihen, että olin muutaman vuoden töissä toisella paikkakunnalla - kotona vain perjantai-illasta sunnuntai-iltaan. Ei ollut lapsia vielä tuolloin. Miehelle tuo oli ihan ok.
Kyse ei nähdäkseni ole kumppanin poissaolon määrästä, vaan muista pulmista suhteessa. Kenties kommunikointiongelmista. Kenties ap:n omasta epävarmuudesta, joka ei mitenkään liity suhteeseen. Kenties miehen muustakin itsekkyydestä joka osa-alalla. Suosittelen pariterapiaa, jotta ap saa kiinni siitä mikä on varsinainen ongelma.
Samaa mieltä. Hyviä kokemuksia pariterapiasta !
Vierailija kirjoitti:
Hopis58 kirjoitti:
Tämän takia kelpuutan vain alle 25v naisia parisuhteeseen. Ymmärtävät että miehen täytyy saada kulkea kuten haluaa. Vanhemmat eukot kuvittelevat voivansa kahlita ALFAN. BUAHAHAA!
Vanhemnmat eukot nimenomaan tajuavat että pitkään elämään mahtuuu monelaista ja ovat ehtineet nähdä ja kokea avioerojen raadollisuuden ja seuraukset.
Nuoremmat ovat epävarmoja parisuhteestaan ja rakastetuksi tulemisestaan ja yrittävät sitoa puolisoitaan epätoivoisesti, mikä on toisesta varmaankin aika ahdistavaa.
Kävi tässäkin miten kävi varmaa on ainakin se että jokaisella ihmisellä kannattaisi olla myös omaa elämää.
Eli omia. harrastuksia, kokemuksia ja mielipiteitä.Puolisossa ei voi kovin pitkään roikkua eikä hänen kauttaan elää.
No tarviiko mennä ääripäästä toiseen vaan mennä sitä keskitietä. Minusta kahdeksan 3-5 päivän reissua kavereiden kanssa kuulostaa tosi paljolta, puolison kanssa ei tehdä taas tuskin mitään reissuja. Miten ihmisillä riittää edes lomat tuollaiseen menoon ja kesälomat päälle.
Riippuen siitä miten huomio minua.
Itsestäkin välillä tuntuu, että olen miehelle lähinnä tekemässä arki-iltoja mukavammiksi. Emme siis asu yhdessä, joten arkena ei ehdi muutenkaan nähdä joka päivä. Hän on käynyt useammalla viikon reissulla ja viikonloppuja menee kavereiden kanssa. Suunnittelee uusia reissuja jo, tietää etten saa tässä välissä itse lomaa töistä. Minä lähinnä odottelenkin yhteisen tavallisen viikonlopun toteutumista pitkästä aikaa, mies yrittää hoitaa ns. viikonlopputapaamisen jo ennen viikonloppua, että voi sitten paremmilla mielin olla näkemättä minua. Olen lähtökohtaisesti iloinen, että miehellä on kavereita ja kivoja reissuja. Viihdyn hyvin yksinkin, mutta tunne roolista arkikaverina on vain alkanut korostua tämän vuoden puolella. Olen kuvitellut, että yhteinen elämä ja tulevaisuudessa myös koti on ollut molempien tavoitteena, mutta olen jo jäämässä sivurooliin, mikä saa kyseenalaistamaan suhteen tulevaisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nooh, itse peilaan tätä siihen, että olin muutaman vuoden töissä toisella paikkakunnalla - kotona vain perjantai-illasta sunnuntai-iltaan. Ei ollut lapsia vielä tuolloin. Miehelle tuo oli ihan ok.
Kyse ei nähdäkseni ole kumppanin poissaolon määrästä, vaan muista pulmista suhteessa. Kenties kommunikointiongelmista. Kenties ap:n omasta epävarmuudesta, joka ei mitenkään liity suhteeseen. Kenties miehen muustakin itsekkyydestä joka osa-alalla. Suosittelen pariterapiaa, jotta ap saa kiinni siitä mikä on varsinainen ongelma.
No sinä olit kotona viilonloppuisin ja teitte varmaan yhdessä asioita?
Vierailija kirjoitti:
Teille kaikille jotka ette tiedä, niin nämä miesten ja naisten harrasteporukoiden reissut ja turnaukset ovat vain kulissia pettämiselle.
Ai mistäkö tiedän…
Höpöhöpö. Miehet kalastaa, eräilee, remppaa mökkiä, pelaa pleikkarilla ja juo kaljaa samalla. Me taas naisten reissuilla lähinnä istutaan syömässä ja juomassa ja jauhamassa pa*kaa. Ehkä käydään kylpylässä tms.
Toki piirejä on erilaisia, mutta omassani näin. Ja väittäisin tietäväni varmaksi sillä tunnen mieheni ja osan hänen kavereista lapsuudesta/nuoruudesta saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos jälleen uusista mielipiteistä!
Olen itsekin laskenut asiaa päivissä, jos esim. nyt vajaan vuoden aikana reissuja on ollut ainakin sen 8 + muut illanistujaiset, niin mies on oikeasti päivissä poissa n. 1,5kk.
Mulle riittää muutama reissu vuodessa ja mieluusti ihan oman kumppanin kanssa.Ehkä on parempi vaan luovuttaa ja ison opin saa ottaa mukaan seuraavaa suhdetta katsellessa, että vapaa-ajan viettotavoilla on hurjan suuri merkitys. Olisi hyvä kun niissä olisi samankaltainen ajatus.
Mies siis kaikenlisäksi harrastaa aika paljon ja näistäkin tulee usean päivän menoja. Lisäksi hänellä aika vaativa, aikaa vievä työ. Joskin työajoissa aika vapaat kädet, joten siksi hänellä mahdollista toteuttaa menemistään..
Ap
Taidat olla 20 v, alle 25 v anyway? Miehesi samanikäinen? Eli joku voisi sanoa, että noin voi käydä kun lapset alkaa leikkiä kotia, mutta minä sanon tsemppiä, ja eiku eteenpäin.
Ei edes olla. Vaan 30-40 väliin..
Ap
Okei, tämä muutti nyt minun mielipiteen, eli kun olette molemmat 30-40 v niin eihän tuo ole normaali parisuhde, anteeksi vaan..
Ne käy huorissa aika varmasti. Omani kävi ainakin Thaimaassa huorissa, vaikka mulla ei ollut siitä mitään hajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos jälleen uusista mielipiteistä!
Olen itsekin laskenut asiaa päivissä, jos esim. nyt vajaan vuoden aikana reissuja on ollut ainakin sen 8 + muut illanistujaiset, niin mies on oikeasti päivissä poissa n. 1,5kk.
Mulle riittää muutama reissu vuodessa ja mieluusti ihan oman kumppanin kanssa.Ehkä on parempi vaan luovuttaa ja ison opin saa ottaa mukaan seuraavaa suhdetta katsellessa, että vapaa-ajan viettotavoilla on hurjan suuri merkitys. Olisi hyvä kun niissä olisi samankaltainen ajatus.
Mies siis kaikenlisäksi harrastaa aika paljon ja näistäkin tulee usean päivän menoja. Lisäksi hänellä aika vaativa, aikaa vievä työ. Joskin työajoissa aika vapaat kädet, joten siksi hänellä mahdollista toteuttaa menemistään..
Ap
Taidat olla 20 v, alle 25 v anyway? Miehesi samanikäinen? Eli joku voisi sanoa, että noin voi käydä kun lapset alkaa leikkiä kotia, mutta minä sanon tsemppiä, ja eiku eteenpäin.
Ei edes olla. Vaan 30-40 väliin..
ApOkei, tämä muutti nyt minun mielipiteen, eli kun olette molemmat 30-40 v niin eihän tuo ole normaali parisuhde, anteeksi vaan..
Niin normaalia olisi hoitaa lapsia 24/7 kotona ja olla kyllästynyt omaan elämäänsä? Kavereitahan ei tuon ikäisillä enää saa olla. Korkeintaan toisia perheitä tai sukulaisia.
Vierailija kirjoitti:
Teille kaikille jotka ette tiedä, niin nämä miesten ja naisten harrasteporukoiden reissut ja turnaukset ovat vain kulissia pettämiselle.
Ai mistäkö tiedän…
Niin on. Ainakin jos matka suuntautuu esim Thaikkuihin / Vietnamiin niin se on 100% varmaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hopis58 kirjoitti:
Tämän takia kelpuutan vain alle 25v naisia parisuhteeseen. Ymmärtävät että miehen täytyy saada kulkea kuten haluaa. Vanhemmat eukot kuvittelevat voivansa kahlita ALFAN. BUAHAHAA!
Vanhemnmat eukot nimenomaan tajuavat että pitkään elämään mahtuuu monelaista ja ovat ehtineet nähdä ja kokea avioerojen raadollisuuden ja seuraukset.
Nuoremmat ovat epävarmoja parisuhteestaan ja rakastetuksi tulemisestaan ja yrittävät sitoa puolisoitaan epätoivoisesti, mikä on toisesta varmaankin aika ahdistavaa.
Kävi tässäkin miten kävi varmaa on ainakin se että jokaisella ihmisellä kannattaisi olla myös omaa elämää.
Eli omia. harrastuksia, kokemuksia ja mielipiteitä.Puolisossa ei voi kovin pitkään roikkua eikä hänen kauttaan elää.
No tarviiko mennä ääripäästä toiseen vaan mennä sitä keskitietä. Minusta kahdeksan 3-5 päivän reissua kavereiden kanssa kuulostaa tosi paljolta, puolison kanssa ei tehdä taas tuskin mitään reissuja. Miten ihmisillä riittää edes lomat tuollaiseen menoon ja kesälomat päälle.
En ole ikinä laskenut mieheni menoja mutta olen mennyt itsekin. Ja meillä on lapsia.
Välillä mies on ollut työn vuoksi jatkuvasti matkoilla. Ainakin 10-20 kertaa ulkomailla vuodessa. On myös lisäksi kalastellut tai golffannut kavereiden kanssa viikonloppuja tuohon päälle.
Olen antanut mennä mutta vaatinut vapauden itsekin matkustella.
Joskus olen lähtenyt miehen työmatkoille mukaan.
Kerran lähdin Barcelonaan viikoksi yksin kun mies ei ehtinyt mukaan.
Ajattelin että en anna miehen pilata lomaani. Tämäkin oli oikein piristävä ja hieno matka. Osallistin paljon erilaisille retkille.
Nyt mies on itsekin väsynyt reissamiseen ja työn kuva on muuttunut. Viime vuosina olemme tehneet paljon hienoja matkoja ja harrastaneektin yhdessä.
Näkisin että pitkässä elämässä on erilaisia vaiheita joista on vaan päästävä eteenpäin. Olen tyytyväinen etten ole eronnut.
En katsoisi miestä joka ei huoli mua mukaansa. Sen verran kokemusta tässä iässä , että ne reissut ovat pettämisreissuja. Jos en kelpaa mukaan niin lusikat jakoon. En varmasti ole ainut mielipiteeni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää näissä keskusteluissa se, että aina puhutaan vain omien menojen määrästä ja esim. syytetään toista epävarmaksi ja mustasukkaiseksi, jos hänelle ei ole ok x määrä reissuja.
Ei se siitä määrästä ole kiinni, vaan siitä, millaisen olon tuo puolisosi sinulle tekee. Jos hän on välinpitämätön ja ylimielinen, korostaa sitä kuinka muiden kanssa hänellä on mukavampaa kuin sinun kanssasi, eikä huomioi sinun tarpeitasi muutenkaan teidän yhteisessä elämässä, tottakai olet epävarma.
Jos hän taas on todella ihana sulle muuten ja pitää huolen siitä, että sinä tiedät olevasi hänen silmissään maailman paras nainen ja todella mahtavaa seuraa, ja varmistaa, että sulla on kaikki hyvin, ei ne lukuisatkaan poikien reissut välttämättä tuntuisi juuri missään.
Tämä. Siis onhan olemassa pariskuntia, jotka elävät hyvinkin hektistä elämää, tekevät ja menevät mutta se kaikki on silti heidän arjessaan balanssissa. Jos toisen menot häiritsevät pariskunnan yhteistä arkea, niin se on se avain tekijä. Ei mikään sellainen, että nyt siellä oli yksi reissu liikaa niin katkaisi kamelin selän.
Meillä on miehen kanssa ollut koko 15-vuotisen yhteiselon ajan molemmilla omia reissuja niin työn puolesta kuin vapaa-aikanakin, korona-aikaa lukuunottamatta. Työreissujen ja -menojen aikataulut nyt harvemmin omia valintoja, mutta kyllä ne omat kavereihin, harrastuksiin tai vaikka sukulointiin liittyvät matkat tai edes illanvietot on yhdessä sovittu niin, että jää yhteistäkin aikaa ja arki-illat ollaan aika poikkeuksetta kotona. Vuoteen mahtuu silti ne yhteisetkin lomareissut, joiden ajankohta sovitaan ensin, nykyään tosin lähinnä mökille.
Nyt ollaan yli nelikymppisiä ja lapsia meille ei siunaantunut, joten sama tyyli toimisi edelleen. Toisaalta työmatkailun myötä siitä reissaamisesta sinänsä on kadonnut hohto jo ajat sitten, joten siitä luopuminen nyt viimeisen kahden vuoden aikana on ollut lähinnä helpotus.
Ilmoitusluontoiset spontaanit iltamenot tai päiväreissut on myös ihan jees, koska niiden ilmoitusluontoisuudesta muiden suunnitelmien puuttuessa on näin sovittu 😉
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos jälleen uusista mielipiteistä!
Olen itsekin laskenut asiaa päivissä, jos esim. nyt vajaan vuoden aikana reissuja on ollut ainakin sen 8 + muut illanistujaiset, niin mies on oikeasti päivissä poissa n. 1,5kk.
Mulle riittää muutama reissu vuodessa ja mieluusti ihan oman kumppanin kanssa.Ehkä on parempi vaan luovuttaa ja ison opin saa ottaa mukaan seuraavaa suhdetta katsellessa, että vapaa-ajan viettotavoilla on hurjan suuri merkitys. Olisi hyvä kun niissä olisi samankaltainen ajatus.
Mies siis kaikenlisäksi harrastaa aika paljon ja näistäkin tulee usean päivän menoja. Lisäksi hänellä aika vaativa, aikaa vievä työ. Joskin työajoissa aika vapaat kädet, joten siksi hänellä mahdollista toteuttaa menemistään..
Ap
Taidat olla 20 v, alle 25 v anyway? Miehesi samanikäinen? Eli joku voisi sanoa, että noin voi käydä kun lapset alkaa leikkiä kotia, mutta minä sanon tsemppiä, ja eiku eteenpäin.
Ei edes olla. Vaan 30-40 väliin..
ApOkei, tämä muutti nyt minun mielipiteen, eli kun olette molemmat 30-40 v niin eihän tuo ole normaali parisuhde, anteeksi vaan..
Niin normaalia olisi hoitaa lapsia 24/7 kotona ja olla kyllästynyt omaan elämäänsä? Kavereitahan ei tuon ikäisillä enää saa olla. Korkeintaan toisia perheitä tai sukulaisia.
Ei viddu mikä kommentti, "hoitaa lapsia 24/ 7 kotona ja olla kyllästynyt omaan elämään" onkin se toinen ja se ainoa toinen vaihtoehto ?
Tottakai kavereita saa olla, muuta luitko nyt ap:n aloitusta ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Itsestäkin välillä tuntuu, että olen miehelle lähinnä tekemässä arki-iltoja mukavammiksi. Emme siis asu yhdessä, joten arkena ei ehdi muutenkaan nähdä joka päivä. Hän on käynyt useammalla viikon reissulla ja viikonloppuja menee kavereiden kanssa. Suunnittelee uusia reissuja jo, tietää etten saa tässä välissä itse lomaa töistä. Minä lähinnä odottelenkin yhteisen tavallisen viikonlopun toteutumista pitkästä aikaa, mies yrittää hoitaa ns. viikonlopputapaamisen jo ennen viikonloppua, että voi sitten paremmilla mielin olla näkemättä minua. Olen lähtökohtaisesti iloinen, että miehellä on kavereita ja kivoja reissuja. Viihdyn hyvin yksinkin, mutta tunne roolista arkikaverina on vain alkanut korostua tämän vuoden puolella. Olen kuvitellut, että yhteinen elämä ja tulevaisuudessa myös koti on ollut molempien tavoitteena, mutta olen jo jäämässä sivurooliin, mikä saa kyseenalaistamaan suhteen tulevaisuuden.
Minäkin tunnen olevani enemmän tällainen "arki-iltojen" piristäjä sekä muulloin, kun miehellä ei ole muuta parempaa tekemistä.
Nämä kaveriporukoiden pitkät v-loppureissut ovat tosiaan hänelle vain ilmoitusluontoinen asia, yleensä vaan muutamia päiviä ennen lähtöä.
Ja jos sanon miltä tuntuu, niin olen lapsellinen kiukuttelija. Omaa osaansa hän ei ymmärrä.
Ap
Sanotaan, että vastakohdat viehättää, mutta tässä on esimerkki todellisuudesta. Menevä ja ulospäinsuuntautunut rellestäjä ja omissa oloissa viihtyvä kotihiiri pienine piireineen ajautuvat kyllä aika äkkiä erilleen
Montako kertaa se pitää sanoa, että jo seurustelun alkuvaiheessa pitää ankaralla kädellä karsia idioo otit miehen kaveripiiristä ei jätetä kuin muutama fiksuin kaveri. Sitten opetetaan ,että kannattaa viihtyä kotona. Nollatoleranssi teinimeiningille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsestäkin välillä tuntuu, että olen miehelle lähinnä tekemässä arki-iltoja mukavammiksi. Emme siis asu yhdessä, joten arkena ei ehdi muutenkaan nähdä joka päivä. Hän on käynyt useammalla viikon reissulla ja viikonloppuja menee kavereiden kanssa. Suunnittelee uusia reissuja jo, tietää etten saa tässä välissä itse lomaa töistä. Minä lähinnä odottelenkin yhteisen tavallisen viikonlopun toteutumista pitkästä aikaa, mies yrittää hoitaa ns. viikonlopputapaamisen jo ennen viikonloppua, että voi sitten paremmilla mielin olla näkemättä minua. Olen lähtökohtaisesti iloinen, että miehellä on kavereita ja kivoja reissuja. Viihdyn hyvin yksinkin, mutta tunne roolista arkikaverina on vain alkanut korostua tämän vuoden puolella. Olen kuvitellut, että yhteinen elämä ja tulevaisuudessa myös koti on ollut molempien tavoitteena, mutta olen jo jäämässä sivurooliin, mikä saa kyseenalaistamaan suhteen tulevaisuuden.
Minäkin tunnen olevani enemmän tällainen "arki-iltojen" piristäjä sekä muulloin, kun miehellä ei ole muuta parempaa tekemistä.
Nämä kaveriporukoiden pitkät v-loppureissut ovat tosiaan hänelle vain ilmoitusluontoinen asia, yleensä vaan muutamia päiviä ennen lähtöä.
Ja jos sanon miltä tuntuu, niin olen lapsellinen kiukuttelija. Omaa osaansa hän ei ymmärrä.Ap
Jätä se sika. Haluatte eri asioita elämältä joten ei kannata jatkaa yhdessä.
Alue: Aihe vapaa
Vanhemnmat eukot nimenomaan tajuavat että pitkään elämään mahtuuu monelaista ja ovat ehtineet nähdä ja kokea avioerojen raadollisuuden ja seuraukset.
Nuoremmat ovat epävarmoja parisuhteestaan ja rakastetuksi tulemisestaan ja yrittävät sitoa puolisoitaan epätoivoisesti, mikä on toisesta varmaankin aika ahdistavaa.
Kävi tässäkin miten kävi varmaa on ainakin se että jokaisella ihmisellä kannattaisi olla myös omaa elämää.
Eli omia. harrastuksia, kokemuksia ja mielipiteitä.
Puolisossa ei voi kovin pitkään roikkua eikä hänen kauttaan elää.