Tein lapsia väärän miehen kanssa. Kenelläkään muulla samanlainen olo?
Esikoisella on diagnoosi, on ylivilkas ja puheen kehitys jäljessä. Nyt 1v4kk ei sano sanaakaan... vasta toisen lapsen syntymän jälkeen paljastui, että miehelläni on ollut täsmälleen samanlaisia ongelmia lapsena. Ei meinannut oppia lukemaan, oli ylivilli reuhaaja, oltiin jo siirtämässä tarkkikselle. Olo on jokseenkin "petetty": miksi ei voinut kertoa etukäteen??
On nykyisin kuitenkin koulunsa käynyt ja ihan hyvän ammatin itselleen hankkinut. Silti...
Kommentit (62)
Varmasti apsen kuoleman pelkääminen anafylaktisen shokin tms. takia on hirveää!
Olen kylläkin joskus ajatellut, että olisin mieluummin ottanut lapselleni vaikkapa liikuntavamman kuin neurologista vammaa...
ap
Ihan niin kuin sullakin. Hänellä ei vain ole noita ongelmia kuin teillä, joten minä teen jotain paremmin kuin sinä, eikös vain?
Ehkä teet tai sitten ei. Ehkä sinun lapsesi sairaus on helpompi kuin minun lapseni sairaus.
Olenko minä sitten vastaavasti parempi äiti kuin sinä, jos sinun lapsillasi on jokin sairaus, jota minun lapsillani ei ole?
Toivottavasti vain provoat etkä oikeasti ajattele tuolla tavalla.
Ei auta kuin kärsiä tyhmyydestään nyt.
t. masentunut, ja lapset ovat myös erityislapsia, minulta perineet geeninsä, en tiennyt kantavani sellaisia geenejä.
Minä arvotan eri sairaudet ja myönnän sen rehellisesti. Otan tuhat kertaa mieluummin allergiat ja astman kuin dysfasian ja ylivilkkauden.
Ja olen sitä mieltä, olen tehnyt hyvää työtä saatuani lapsen sairauden hallintaan.
Miksi ihmeessä sinun pitää hymistellä ja hurskastella jopa nimettömänä?
Mun miehen suvussa on skitsofreniaa. Tulikohan tehtyä lapset väärälle miehelle.
Ai niin. Meidän lapsilla on dysfasiaa ja astmaa ja allergiaa. Dysfasiaan olemme saaneet paremman hoidon ja tuen koulussa kuin astmaan. Koulusta on pari kertaa soitettu, että lapsi on jo menossa ambulanssilla lääkäriin astmakohtauksen takia. Dysfasian takia ei koskaan.
tai laita nyt ihmeessä lukemaan miehesi tämä ketju. Tuntuu hänestä varmaan ihanalta kun hänen lastensa äiti ajattelee näin. Mielestäni haet vain syyllistä lasten sairauksille/ongelmille, joka on aivan turhaa ajanhaaskausta...keskity ajattelmaan elämää päiväkerrallaan. Ylivilkkaus, adhd, kielelliset ongelmat yms. ovat pieniä asioita monien muiden rinnalla, oikealla lääkityksellä, kasvatuksella ja hoidolla saatte yhdessä kasvatettua mahtavia lapsia. Dramatisoit tilannettasi liikaa.
Sinulla varmaankin on paljon kokemusta aiheesta. Äidit ptäkööt tunteensa ja ajatuksensa kurissa, niinkö? En halua miehelleni enempää pahaa mieltä. En vain tajua miksi ei koskaan kertonut ja miksi anoppikin peitteli.
ap
tai laita nyt ihmeessä lukemaan miehesi tämä ketju. Tuntuu hänestä varmaan ihanalta kun hänen lastensa äiti ajattelee näin. Mielestäni haet vain syyllistä lasten sairauksille/ongelmille, joka on aivan turhaa ajanhaaskausta...keskity ajattelmaan elämää päiväkerrallaan. Ylivilkkaus, adhd, kielelliset ongelmat yms. ovat pieniä asioita monien muiden rinnalla, oikealla lääkityksellä, kasvatuksella ja hoidolla saatte yhdessä kasvatettua mahtavia lapsia. Dramatisoit tilannettasi liikaa.
Ei ole muuten mitään herkkua olla skitsofreenikon äiti ja se on oikeasti periytyvä sairaus!
voisit ajatella ettei tämän miehen kanssa voi tehdä lapsia jos hän ei ole ollut lapsena ihan täydellinen.
Ei ole muuten mitään herkkua olla skitsofreenikon äiti ja se on oikeasti periytyvä sairaus!
Ei ole lapsilla tulevaisuutta. Pitää lähteä hakemaan jostain unilääkereseptiä ja nukuttaa koko epäonnistunut perhe. Ei tästä mitään tule muutenkaan.
Kiitos, että av on olemassa.
54
Olisin vain tahtonut tietää. Olisin voinut valita otanko riskin tietoisesti ja olisin osannut varautua ongelmiin. Miksi ylipäätään tuollaista tarvitsee peitellä? Keneltäkään, saati sitten vaimolta?
ap
voisit ajatella ettei tämän miehen kanssa voi tehdä lapsia jos hän ei ole ollut lapsena ihan täydellinen.
älä ota sitä vakavasti! Ja yleensä skitsofrenia ei ole perinnöllinen, vain tietyntyyppinen on. Älä pelkää.
ap
Ei ole muuten mitään herkkua olla skitsofreenikon äiti ja se on oikeasti periytyvä sairaus!
Ei ole lapsilla tulevaisuutta. Pitää lähteä hakemaan jostain unilääkereseptiä ja nukuttaa koko epäonnistunut perhe. Ei tästä mitään tule muutenkaan.
Kiitos, että av on olemassa.
54
Minä arvotan eri sairaudet ja myönnän sen rehellisesti. Otan tuhat kertaa mieluummin allergiat ja astman kuin dysfasian ja ylivilkkauden.
Ja olen sitä mieltä, olen tehnyt hyvää työtä saatuani lapsen sairauden hallintaan.
Joo, epäilemättä lastesi helppo astma ja helppo allergia on iisimpiä kuin jonkun toisen vaikea ylivilkkaus ja vaikea dysfasia, mutta aikamoinen usko äidin kaikkivoipaisuuteen tässä asiassa sulla kyllä on... Jos äiti vain tekee kaiken oikein niin kyllä lapsi sitten voi hyvin. Juu, ei se mene niin. Vieläkin odotan sinun neuvoasi siitä, mitä voin tehdä toisin jos lääkärien ohjeita on jo noudatettu.
Miksi ihmeessä sinun pitää hymistellä ja hurskastella jopa nimettömänä?
Selitän heti kun avaat vähän tätä kommenttia. Nimettömänähän sinäkin täällä patsastelet.
Olisin vain tahtonut tietää. Olisin voinut valita otanko riskin tietoisesti ja olisin osannut varautua ongelmiin. Miksi ylipäätään tuollaista tarvitsee peitellä? Keneltäkään, saati sitten vaimolta?
Geenitestit ja täydellinen sukuanamneesin ja terveyshistorian tarkastus ja pakkosterilisaatio niille, jotka eivät täytä kriteerejä ja ovat liian suuri riski.
Toki ottaa aina riskin. Mutta dysfasia, ylivilkkaus jne. ovat hyvin vahvasti perinnöllisiä. Eli riski on toki suurempi.
Geenitestit ja täydellinen sukuanamneesin ja terveyshistorian tarkastus ja pakkosterilisaatio niille, jotka eivät täytä kriteerejä ja ovat liian suuri riski.
Koettakaa nyt päättää haluatteko te täydellisiä lapsia täydellisten miesten kanssa vai kelpaako ihan tavikset.
Syyllisten etsiminen kuuluu normaaliin sokkivaiheeseen matkalla lapsensa ja hänen sairauden hyväksymiseen. Oman parisuhteen kannalta kannattaa olla syyllistämästä puolisoa. Miehen elämänkokemuksen elämästä kielivaikeuksien kanssa voi nähdä myös positiivisena asiana. Hän tietää henkilökohtaisesti millaista on elää niiden ongelmien kanssa ja millaista apua hän olisi tarvinnut ja mitä ei.
Suosittelen osallistumaan sopeutumisvalmennuskurssille. siellä parasta on toisen samassa tilanteessa olevien vertaistuki sekä mahdollisuus verrata lastaan toisiin sellaisiin lapsiin joilla on samat haasteet kuin teidän lapselle.
tsemppiä toivoopi yksi dysfasia lapsen äippä
Ihan niin kuin sullakin. Hänellä ei vain ole noita ongelmia kuin teillä, joten minä teen jotain paremmin kuin sinä, eikös vain?