Helsinkiläisissä kouluissa aloitetaan painonhallintaryhmä lapsille!
Kuka tällaista hulluutta kannattaa ja kenen ansiosta tällainen on edes mennyt läpi? Suomessa, sivistysvaltiossa!
Jos tarkoituksena on vähentää ylipainoa lasten keskuudessa, tulee tilalle mt-ongelmat ja syömishäiriöt. Lapsi kyllä ymmärtää miksi hän joutuu ryhmään, mutta kaveri ei. Oppii vain häpeämään itseään ja suhde liikuntaankin varmasti kärsii.
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikä on kriittinen aikuisiän ylipainon kannalta. Jos teininä on hoikka niin aikuisenakin pysyy helpommin hoikkana. Jos on teininä lihava niin hoikaksi ei pääse kuin kitudieeteillä jos niilläkään. Ihan hyvä, että siihen painoon kiinnitetään ajoissa huomiota.
Toki. Mutta tavat millä siihen puututaan pitää harkita todella tarkasti. Teini-ikä on kriittinen myös identiteetin kehityksen kannalta. Jos lapsen tai teini-ikäisen annetaan ymmärtää, että hänessä on jotain vikaa painon vuoksi, ruokaan ja liikuntaan suhtaudutaan väärin, voi siitä jäädä arvet jotka näkyvät vielä aikuisiälläkin. Syömishäiriöt ovat muutenkin lisääntyneet ihan hirveästi, tämä vaan edesauttaa asiaa.
60% aikuisista on ylipainoisia. Se on heittämällä paljon isompi ongelma kuin syömishäiriöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea asia. Jollain tuota täytyisi kuitenkin hoitaa ja auttaa, koska ei lapset itse osaa ja ymmärrä. Eikä pidäkään, ovathan lapsia.
Vanhempien kautta puuttuminen auttaakohan sekään. Todella usein lihavilla lapsilla on lihavat vanhemmat, eli ne huonot tavat ja piittaamattomuus terveydestä opitaan kotoa. Vanhempien täytyy tietää, eli kyse on tahdosta.
Poislukien tietysti sellaiset sairaat, jotka eivät lihavuudelleen itse mitään mahda. Heitä nyt on kuitenkin vain joku prosentti lihavista.
Lihavilla lapsilla tuppaa olemaan lihavat vanhemmat koska kyse on useimmiten geeneistä. Tahdosta se ei ole kyse. Kummasti itse laihduin yli 40kg suolistohormonilla. Lisäsikö se jotenkin maagisesti tahdonvoimaani? Toinen lapsistani on normaalipainoinen ja toinen lievästi ylipainoinen. Se normaalipainoinen lapseni on liikkumaton peleihin helposti addiktoituva lapsi ja se ylipainoinen todella urheilullinen (liikkuu joka ikinen päivä useita tunteja, 3pv viikossa harrastuksessa, sen lisäksi lenkkeilee päivittäin) ja liikunnallisesti lahjakas, mutta herkut tuntuvat olevan ihan kaikki kaikessa. Miettii koko viikon mitä ostaa lauantaina karkkipäivänä yms.
Tämä ongelma on Suomessa räjähtänyt käsiin vasta tällä vuosisadalla. Esim 90-luvulla ylipainoiset olivat selkeä vähemmistö, mutta nykyään 60%aikuisista on ylipainoisia. Geenit ei muutu noin nopeasti. Ylipainoisten lapset ovat ylipainoisia, koska he omaksuvat ne ylipainoon johtavat tavat.
Geenit eivät muutukaan. Siinäpä se ongelma on. Nykyään sitä herkkua on tarjolla aivan eri tavalla kuin aiemmin. Ei meillä ollut mcdonaldsia lapsena edes samassa kaupungissa. Kavereiden kanssa ei ollut rahaa mennä kauppaan ostamaan karkkia eikä kaverit henganneet samalla tavalla kahviloissa ja ruoan parissa. Ruoka oli aivan eritasoista perheissä kuin nykyään.
Omista valinnoista se on yhä kiinni. Ysärillä vielä ymmärrettiin, ettei kaikkea tarvitse ahmia, vaikka olisi saatavilla ja aterioiden välissä saa olla nälkä.
Ihan tosiaan olet sitä mieltä että ihmisten ymmärrys on laskenut ja nykyään ihmiset vain luulevat että tarvitsee ahmia kaikki? Huoh.
Suomalaisten heikentyminen näkyy koko yhteiskunnassa.
Jos kyseessä on liikuntaharrastus niin miksei sitä ole brändätty liikuntaharrastukseksi vaan painonhallinnaksi? Paljonko liikunnalla ylipäätään on vaikutusta painoon? Lasten pitäisi toki liikkua enemmän, mutta sitä ei pitäisi sitoa mitenkään painonhallintaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä on liikuntaharrastus niin miksei sitä ole brändätty liikuntaharrastukseksi vaan painonhallinnaksi? Paljonko liikunnalla ylipäätään on vaikutusta painoon? Lasten pitäisi toki liikkua enemmän, mutta sitä ei pitäisi sitoa mitenkään painonhallintaan.
Koska se on tarkoitettu ennen kaikkea niille vanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Jos lemmikki on ylipainoinen niin se on eläinrääkkäystä, mutta jos lapsi on ylipainoinen niin sitä ei uskalleta kommentoida.
Nyt oli vähän huono vertauskuva. Lemmikki ei tajua, että se on lihava eikä voi sairastua mm. syömishäiriöön. Juuri tällaiset kommentit tulevat niiltä, joilla ei ole pienintäkään käsitystä siitä, mitä syömishäiriöt ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä on liikuntaharrastus niin miksei sitä ole brändätty liikuntaharrastukseksi vaan painonhallinnaksi? Paljonko liikunnalla ylipäätään on vaikutusta painoon? Lasten pitäisi toki liikkua enemmän, mutta sitä ei pitäisi sitoa mitenkään painonhallintaan.
Koska se on tarkoitettu ennen kaikkea niille vanhemmille.
Netistä löytää nykyään ihan kaiken. Kyllä se nuoriso tämänkin esille kaivaa ja tajuaa mistä on kyse, vaikka kuinka vältettäisiin että vanhemmille tämä vain on suunnattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikä on kriittinen aikuisiän ylipainon kannalta. Jos teininä on hoikka niin aikuisenakin pysyy helpommin hoikkana. Jos on teininä lihava niin hoikaksi ei pääse kuin kitudieeteillä jos niilläkään. Ihan hyvä, että siihen painoon kiinnitetään ajoissa huomiota.
Toki. Mutta tavat millä siihen puututaan pitää harkita todella tarkasti. Teini-ikä on kriittinen myös identiteetin kehityksen kannalta. Jos lapsen tai teini-ikäisen annetaan ymmärtää, että hänessä on jotain vikaa painon vuoksi, ruokaan ja liikuntaan suhtaudutaan väärin, voi siitä jäädä arvet jotka näkyvät vielä aikuisiälläkin. Syömishäiriöt ovat muutenkin lisääntyneet ihan hirveästi, tämä vaan edesauttaa asiaa.
60% aikuisista on ylipainoisia. Se on heittämällä paljon isompi ongelma kuin syömishäiriöt.
Kai ymmärrät, että monesti liikalihavuuden ja ylensyönninkin taustalla on jonkinlainen syömishäiriö? Ei tämän pitäisi olla mikään tilaisuus vähätellä syömishäiriöiden vakavuutta, sillä ne todella ovat vakavia. Kaltaisesi todistavat sen, että niistä edelleen tiedetään ja keskustellaan aivan liian vähän.
No sepä onkin mukava tapa motivoida liikuntaan. Kun se ei toimi aikuisilla niin miksi se toimisi lapsillakaan? Minä olin lihava teini nimenomaan siksi, että minut normaalipainoisena altistettiin painonhallintapuheelle jo 8-vuotiaana, ja minua punnittiin jatkuvasti kotona ja ns. Ylensyömisestä tehtiin numero. Liikuin eniten koko luokastani ja olin mm. Juoksujoukkueessa, vaikka olin normaalipainon ylärajoilla. Teininä taas harrastin pallolajia SM-tasolla. Mutta mihin kiinnitettiin huomio aina? Painooni.
Minut pakotettiin ravintoterapeutille ja kaiken maailman asiantuntijoille, ja tehtiin selväksi, että se johtuu siitä, että olen pullero. Itsetuntoni oli olematon ja kehitin syömishäiriön (valitettavasti en anoreksiaa vaan enemmän ahmimishäiriön) josta minua sheimattiin entistä enemmän.
Ensimmäinen dieettini oli 8-vuotiaana josta sain suitsutusta, kun laihduin.
Masennuin ja lihoin tosi paljon sen seurauksena. Sitten minusta tuli oikein kunnolla lihava.
Jos olisin kaikelta paino yms laihdutuspuheelta säästynyt ja saanut syödä miten halusin, tuskin olisin masentunut ja nykyään aikuisena lihava. Ja mä en muuten ole kenellekään velkaa sitä, että mun pitäisi olla laiha. Olen antanut tälle yhteiskunnan paino- ja laihdutusobsessiolle koko lapsuuteni ja nuoruuteni, evvk enää.
Vierailija kirjoitti:
En uskalla klikata. Kuulostaa todella haitalliselta lapsille. Koulun asia ei ole hallita painoa, se tehdään kotona ja terkkari/lääkäri antaa ohjeita jos on koulutus siihen. Ja onko oikeasti ylipainoa runsaasti vai ei.
ja miten hyvin kodit ovat onnistuneet tuossa asiassa niin kuin omasta mielestäsi?
Vierailija kirjoitti:
No sepä onkin mukava tapa motivoida liikuntaan. Kun se ei toimi aikuisilla niin miksi se toimisi lapsillakaan? Minä olin lihava teini nimenomaan siksi, että minut normaalipainoisena altistettiin painonhallintapuheelle jo 8-vuotiaana, ja minua punnittiin jatkuvasti kotona ja ns. Ylensyömisestä tehtiin numero. Liikuin eniten koko luokastani ja olin mm. Juoksujoukkueessa, vaikka olin normaalipainon ylärajoilla. Teininä taas harrastin pallolajia SM-tasolla. Mutta mihin kiinnitettiin huomio aina? Painooni.
Minut pakotettiin ravintoterapeutille ja kaiken maailman asiantuntijoille, ja tehtiin selväksi, että se johtuu siitä, että olen pullero. Itsetuntoni oli olematon ja kehitin syömishäiriön (valitettavasti en anoreksiaa vaan enemmän ahmimishäiriön) josta minua sheimattiin entistä enemmän.
Ensimmäinen dieettini oli 8-vuotiaana josta sain suitsutusta, kun laihduin.
Masennuin ja lihoin tosi paljon sen seurauksena. Sitten minusta tuli oikein kunnolla lihava.
Jos olisin kaikelta paino yms laihdutuspuheelta säästynyt ja saanut syödä miten halusin, tuskin olisin masentunut ja nykyään aikuisena lihava. Ja mä en muuten ole kenellekään velkaa sitä, että mun pitäisi olla laiha. Olen antanut tälle yhteiskunnan paino- ja laihdutusobsessiolle koko lapsuuteni ja nuoruuteni, evvk enää.
kuinka surkea luuseri ei myönnä totuutta vaan syyttää läskeistään kaikkia muita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea asia. Jollain tuota täytyisi kuitenkin hoitaa ja auttaa, koska ei lapset itse osaa ja ymmärrä. Eikä pidäkään, ovathan lapsia.
Vanhempien kautta puuttuminen auttaakohan sekään. Todella usein lihavilla lapsilla on lihavat vanhemmat, eli ne huonot tavat ja piittaamattomuus terveydestä opitaan kotoa. Vanhempien täytyy tietää, eli kyse on tahdosta.
Poislukien tietysti sellaiset sairaat, jotka eivät lihavuudelleen itse mitään mahda. Heitä nyt on kuitenkin vain joku prosentti lihavista.
Lihavilla lapsilla tuppaa olemaan lihavat vanhemmat koska kyse on useimmiten geeneistä. Tahdosta se ei ole kyse. Kummasti itse laihduin yli 40kg suolistohormonilla. Lisäsikö se jotenkin maagisesti tahdonvoimaani? Toinen lapsistani on normaalipainoinen ja toinen lievästi ylipainoinen. Se normaalipainoinen lapseni on liikkumaton peleihin helposti addiktoituva lapsi ja se ylipainoinen todella urheilullinen (liikkuu joka ikinen päivä useita tunteja, 3pv viikossa harrastuksessa, sen lisäksi lenkkeilee päivittäin) ja liikunnallisesti lahjakas, mutta herkut tuntuvat olevan ihan kaikki kaikessa. Miettii koko viikon mitä ostaa lauantaina karkkipäivänä yms.
Lihavilla vanhemmilla on lihavat lapset, mutta kyllä ne "geenit" on ihan puhtaasti se mitä on lautasella ja se miten vietetään vapaa-aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En uskalla klikata. Kuulostaa todella haitalliselta lapsille. Koulun asia ei ole hallita painoa, se tehdään kotona ja terkkari/lääkäri antaa ohjeita jos on koulutus siihen. Ja onko oikeasti ylipainoa runsaasti vai ei.
ja miten hyvin kodit ovat onnistuneet tuossa asiassa niin kuin omasta mielestäsi?
No ei ne siinä onnistu. En tajua miten lapsen nälkiinnyttäminen on lasuasia, mutta lapsen syöttöporsaana pitäminen ei.
Mitkähän ovat ne kielet, joilla tämä lasten painonhallintaopetus tullaan toteuttamaan ?
Hyvä, että lasten ylipainolle aletaan vihdoin tehdä jotain!!!... Lihavat vanhemmat kun ei nähtävästi pysty. Mä olen syntynyt vuonna - 89, ja kun vertaan omia ala-asteen luokkakuviani veljen tytön (10v) luokkakuviin, tämän lasten ylipainon lisääntymisen näkee dramaattisesti! Veljentytön luokalla 2/3 oppilaista on ylipainoisia, osa huomattavan ylipainoisia?! Kyseessä kolmasluokkalaiset lapset :(. Ja kun miettii, etten itsekään ole mikään sota-aikojen kasvatti, omista alakouluajoistani on "vain" 20 vuotta aikaa, tässä ajassa on tapahtunut jotain todella hälyyttävää. Omalla luokallani kymmenvuotiaana oli kaksi ylipainoista lasta (yli kolkyt oppilasta) ja lievästi ylipainoinen luokanopettaja, joka nykyiseen keskivertojamppaan ei edes näytä mitenkään "hurjan läskiltä", kuten tuo ope mun silmään näytti kun olin lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti samassa yhteydessä ei varmasti käydä läpi paljonko geenit vaikuttaa siihen että onko ongelmia painon kanssa tai ei.
Geenikeskustelu ei haluta käydä kun se lisäisi ajatuksia geeniselektion puolesta.
Kyllä kaloriat sen painon nostaa, mutta aineenvaihdunta, ruuminrakenne ja ”riippuvuusgeenit” vaikuttaa hyvin olennaisesti painohallintaan.
Jännä ettei nämä geenit vaikuttaneet vielä 30 vuotta sitten kun ei ylipainoisia juurikaan näkynyt.. Onko geenit jotenkin muuttuneet?
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että lasten ylipainolle aletaan vihdoin tehdä jotain!!!... Lihavat vanhemmat kun ei nähtävästi pysty. Mä olen syntynyt vuonna - 89, ja kun vertaan omia ala-asteen luokkakuviani veljen tytön (10v) luokkakuviin, tämän lasten ylipainon lisääntymisen näkee dramaattisesti! Veljentytön luokalla 2/3 oppilaista on ylipainoisia, osa huomattavan ylipainoisia?! Kyseessä kolmasluokkalaiset lapset :(. Ja kun miettii, etten itsekään ole mikään sota-aikojen kasvatti, omista alakouluajoistani on "vain" 20 vuotta aikaa, tässä ajassa on tapahtunut jotain todella hälyyttävää. Omalla luokallani kymmenvuotiaana oli kaksi ylipainoista lasta (yli kolkyt oppilasta) ja lievästi ylipainoinen luokanopettaja, joka nykyiseen keskivertojamppaan ei edes näytä mitenkään "hurjan läskiltä", kuten tuo ope mun silmään näytti kun olin lapsi.
Sama! Olen pari vuotta sinua vanhempi, mutta tunnistan tuon ilmiön, omassa peruskoulussani oli myös lähinnä muutama läski oppilas kaikista niistä noin 500 oppilaasta. Nykyään ne normaalipainoiset ja varsinkin hoikat lapset on vähemmistössä?!
Hyvä kun edes yhteiskunta huolehtii lapsesta, ettei tule kuten äidistään.
Mulla 2 lasta: toinenoli alakoulussa lievästi ylipainoinen, toinen normaalipainoinen, mutta alarajalla.
Ylipainoinen sai kantaa painonsa rauhassa. Terveydenhuolto ei puuttunut.
Normaalipainon alarajalla olevaa syynättiin: kävi ekstapunnituksissa, hyvin laajoissa verokokeissa, meitä vanhempia haastateltiin ja perään soiteltiin. Lapsi on kaikin puolin terve.
Lapsi (ja koulun ulkopuolinen hlökunta, joka hoiti mm. verikokeet) oli kummissaan syynistä. Samoin me vanhemmat.
Onko siis niin, että ylipaino on jo niin normaali, jopa suotava asia, että siihen ei saisi puuttua toisin kuin normaalipainosta pitää nostaa haloo?
Kotona puhuttiin toisen lapsen ylipainosta ja se saatiin hallintaan ja nyt on normaalipainoinen hänkin. Hyvä niin. Kun kyse on liiasta herkkujen syömisestä ja liian vähästä liikunnasta, on terveyteen hyvä kotona puuttua ja sivutuotteena tulee hoikistunut vartalo ja parempi itsetunto. Se on nuorelle tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että lasten ylipainolle aletaan vihdoin tehdä jotain!!!... Lihavat vanhemmat kun ei nähtävästi pysty. Mä olen syntynyt vuonna - 89, ja kun vertaan omia ala-asteen luokkakuviani veljen tytön (10v) luokkakuviin, tämän lasten ylipainon lisääntymisen näkee dramaattisesti! Veljentytön luokalla 2/3 oppilaista on ylipainoisia, osa huomattavan ylipainoisia?! Kyseessä kolmasluokkalaiset lapset :(. Ja kun miettii, etten itsekään ole mikään sota-aikojen kasvatti, omista alakouluajoistani on "vain" 20 vuotta aikaa, tässä ajassa on tapahtunut jotain todella hälyyttävää. Omalla luokallani kymmenvuotiaana oli kaksi ylipainoista lasta (yli kolkyt oppilasta) ja lievästi ylipainoinen luokanopettaja, joka nykyiseen keskivertojamppaan ei edes näytä mitenkään "hurjan läskiltä", kuten tuo ope mun silmään näytti kun olin lapsi.
Tämä on täysin totta! Itse olen aina ollut hoikka, ja koko perheemme on normaalipainoisia, mutta jotenkin omakin silmä on alkanut sokeutua suomalaisten lisääntyvälle ylipainolle. Vasta silloin, kun esikoinen aloitti koulun, tajusin miten pelottavaa on, kun suurin osa niistä oppilaista ON ylipainoisia! Lapset myös on halunneet nähdä meidän vanhempien luokkakuva, ja hekin huomasivat "kreisi eron" eri aikakausien vallitsevissa vartalotyypeissä!:DDD
Ihan tosiaan olet sitä mieltä että ihmisten ymmärrys on laskenut ja nykyään ihmiset vain luulevat että tarvitsee ahmia kaikki? Huoh.