Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Elämäni PARHAIN PÄÄTÖS oli hankkia penskat 21-vuotiaana
08.04.2022 |
- Kelpasin vielä kaikille miehille ja valitsinkin parhaan
- penskat ovat itsenäisiä ennen kuin olen 40 v
- ura kehittyi penskojen kanssa samanaikaisesti, saan yli 5500 e/kk nyt
Kyllä moni on kateellinen minulle, tiedän sen ilmeistä ja eleistä. Tein oikean päätöksen, kun olin vielä hehkeä ja hedelmällinen.
Kommentit (95)
Minusta ois surullista jos ainoo penskani ois lentäny pesästä jo 10 vuotta sitten tai aikasemmin, tykkään asua 19v penskan kanssa.
50v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole kiinnostanut rilluttelut nuorena eikä kiinnosta vieläkään. Itseasiassa säälin ikäisiäni aikoinaan kun ne lähti viikonloppuna baariin ja mietin miten onnekas olen kun minä saan mennä nukkumaan ja olla kotona. Nyt ne samat haluaa yhä baariin neli -viisikymppisenä, mutta niiden lapset on nuoria ja pieniä nyt. Minä en vieläkään halua mennä baariin ja olen tyytyväinen kun perjantai-iltana saan vetää villasukat jalkaan ja mökiä sänkyyn kahdeksalta katsomaan televisiota. Kotona on enää lähes aikuinen teini ja muut lapset asuu jo omillaan.
Trollin tunnistaa siitä kun heitetään älyvapaa aloitus eikä ap vastaa enää ikinä mitään :D
Ihan tosissaanko porukka miettii miksi moni ei halua lapsia? Täälläkin saa vain lukea mitkä vuodet kannattaa "tuhlata" lapsiin ja millon taas kannattaa elää. Mitä jos siis eläisi koko ajan ja jättäisi lapset tekemättä kokonaan, kun ilmeisesti lapset on vaan ajan tuhlausta ja oman elämän unohtamista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen aina suuresti tätä "lapsetkin on omillaan ennenku olen 40v". Miksi niistä lapsista halutaan äkkiä eroon? Eikö ensin kannata elää nuoruus ja sitten omistaa loppuelämä perheelle? Eikä vaan laskea vuosia että koska ne pennut saa potkaistua pellolle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä ap kanssa. Nyt nelikymppisenä saa elää uutta nuoruutta kun lapset ovat jo omillaan.
En voisi kuvitellakaan että tuossa olisi joku vauva hoidettavana 24/7, tai edes joku eskari-ikäinen. Hui olkoon. Olenhan kuitenkin jo mummo iässä.
Pitkä on mummoikäsi 😂😂 tilastollisesti elät yli 80vuotiaaksi. Olet siis yli 40vuotta elämästäsi mummo? C'moon.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäpäs sain lapseni sekä 20- että yli 30-vuotiaana. Voitinko tämän kisan?
Et. Kaikissa i'issä on omat hyvät ja huonot puolensa saada lapsia, mutta ehdottomasti huonoin ratkaisu on hankkia lapsia pitkällä aikavälillä. Silloin lasten kanssa menee koko aikuisuus.
Miksi ihmeessä tehdä edes lapsia, jos ajattelee, että siinä menee koko aikuisuus?
Ja mihin se aikuisuus menee? Elämään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä ap kanssa. Nyt nelikymppisenä saa elää uutta nuoruutta kun lapset ovat jo omillaan.
En voisi kuvitellakaan että tuossa olisi joku vauva hoidettavana 24/7, tai edes joku eskari-ikäinen. Hui olkoon. Olenhan kuitenkin jo mummo iässä.
Pitkä on mummoikäsi 😂😂 tilastollisesti elät yli 80vuotiaaksi. Olet siis yli 40vuotta elämästäsi mummo? C'moon.....
No mä tulin mummoksi 36 vuotiaana. En vielä tiedä kuinka kauan olen mummo. Sitä kun ei kukaan päätä.
Jokainen tyylillään... itse tein uraa 20-33 vuotiaana. Reissasin ympäri maailmaa ja sain kokemuksia. Nyt olen 52-v ja vielä kaksi lasta kotona. Se isoin ero tällä hetkellä itseni ja niiden ystävieni kansssa, jotka saivat lapset nuorena on mummoutuminen. Itse elän vielä aktiivista lapsiperheaikaa. Ystäväni, jotka saivat lapsensa nuorena ovat hoitamassa lapsenlapsiaan ja neulomassa sukkia... ajatusmaailma on myös kovin erilainen. Parhaat vuodet on vietetty ja nyt odotellaan vaan eläkkeelle pääsyä, että saisi olla lastenlasten kanssa mahdollisimman paljon ja rauhassa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kiinnostanut rilluttelut nuorena eikä kiinnosta vieläkään. Itseasiassa säälin ikäisiäni aikoinaan kun ne lähti viikonloppuna baariin ja mietin miten onnekas olen kun minä saan mennä nukkumaan ja olla kotona. Nyt ne samat haluaa yhä baariin neli -viisikymppisenä, mutta niiden lapset on nuoria ja pieniä nyt. Minä en vieläkään halua mennä baariin ja olen tyytyväinen kun perjantai-iltana saan vetää villasukat jalkaan ja mökiä sänkyyn kahdeksalta katsomaan televisiota. Kotona on enää lähes aikuinen teini ja muut lapset asuu jo omillaan.
Miten tämä bilettämistä käsittelevä viestisi liittyy nyt aiheeseen?
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen aina suuresti tätä "lapsetkin on omillaan ennenku olen 40v". Miksi niistä lapsista halutaan äkkiä eroon? Eikö ensin kannata elää nuoruus ja sitten omistaa loppuelämä perheelle? Eikä vaan laskea vuosia että koska ne pennut saa potkaistua pellolle?
Mistä päättelit että niistä halutaan äkkiä eroon? Oletko vähän yksinkertainen. Lapset lentävät pesästä ilman että heitä hoputtaa. Toiset vanhemmat eivät tosin tahdo päästää edes nelikymppisiä jälkeläisiään pois kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se tuo surua, kun jo nelikymppisenä on koti tyhjä, eikä enää kaikkea sitä elämää?
Tuo varmaan, jos pitää lapsiperhe-elämää ainoana oikeana elämänä.
Itse tein lapset alle kolmekymppisenä ja kaikki vaiheet tässä ovat olleet elämää, se lapsivaihe ja nyt myös tämä aikuisten lasten vanhemmuusvaihe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä ap kanssa. Nyt nelikymppisenä saa elää uutta nuoruutta kun lapset ovat jo omillaan.
En voisi kuvitellakaan että tuossa olisi joku vauva hoidettavana 24/7, tai edes joku eskari-ikäinen. Hui olkoon. Olenhan kuitenkin jo mummo iässä.
Pitkä on mummoikäsi 😂😂 tilastollisesti elät yli 80vuotiaaksi. Olet siis yli 40vuotta elämästäsi mummo? C'moon.....
No mä tulin mummoksi 36 vuotiaana. En vielä tiedä kuinka kauan olen mummo. Sitä kun ei kukaan päätä.
No mummoksi voi tulla vaikka alle 30vnä. Mutta harvinaistahan se on. Kukin taplaa tyylillään, musta olis kauheeta olla mummo tuossa iässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä ap kanssa. Nyt nelikymppisenä saa elää uutta nuoruutta kun lapset ovat jo omillaan.
En voisi kuvitellakaan että tuossa olisi joku vauva hoidettavana 24/7, tai edes joku eskari-ikäinen. Hui olkoon. Olenhan kuitenkin jo mummo iässä.
Mikä helkutin "uusi nuoruus"?
Missä välissä eletään aikuisuutta, jos kaikissa mahdollisissa väleissä pitää saada elää nuoruutta?
Jotenkin älyttömän tuntuinen ajatusmalli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen aina suuresti tätä "lapsetkin on omillaan ennenku olen 40v". Miksi niistä lapsista halutaan äkkiä eroon? Eikö ensin kannata elää nuoruus ja sitten omistaa loppuelämä perheelle? Eikä vaan laskea vuosia että koska ne pennut saa potkaistua pellolle?
Mistä päättelit että niistä halutaan äkkiä eroon? Oletko vähän yksinkertainen. Lapset lentävät pesästä ilman että heitä hoputtaa. Toiset vanhemmat eivät tosin tahdo päästää edes nelikymppisiä jälkeläisiään pois kotoa.
No sitähän tuossa hehkutetaan? Että Jes lähtevät kotoa ja uusi nuoruus. 😅 mitäs jos sen nuoruuden eläisi nuorena niin ei oo sitten niin väliä lähteekö lapset kotoa 17 vai 23 vuotiaana.
Alue: Aihe vapaa
Voi olla provo, mutta kyllä tätä elävästä elämästäkin löytyy