Lue keskustelun säännöt.
Kerron tässä mikä on aikamme suurin huolenaihe!
28.09.2015 |
Terve,
olen huolestunut. En ole kuitenkaan huolestunut siksi, että maahan saapuu väkeä joka näyttää ja kuulostaa erilaiselta kuin me. Olen huolestunut siksi, että tiedän mitä on melko todennäköisesti edessä. Kaikkia ärsyttää ulkomaalaisten hyysääminen ja se kuinka heillä on universaali oikeus syödä meidän verovarojamme. Heidät halutaan työelämään, jos aikovat tänne jäädä. Niin teoria-, kuin käytännönkin tasolla on päivänselvää, että ainoa tapa työllistää sekalainen kielitaidoton joukko edes viiden vuoden sisällä on joustaa työehdoista - ja rajusti!
Otan tämän henkilökohtaisesti hyvin raskaasti siksi, että kun itse kävin yläkoulua, katsoimme historian oppitunneilla varmaan 10 tuntia kestävän Täällä pohjantähden alla -trilogian. Olen käynyt kouluni hieman puolivillaisesti, mutta sellainen oppi minulle jäi päähän, että 100 vuotta sitten (eli ihan äskettäin!) alkoi valtava yhteiskunnallinen ja äärimmäisen tärkeä muutos, jonka myötä talonpoika ei halunnut jäädä orjan asemaan, vaan hän pääsi torppariksi ja sen kehityksen myötä suomalainen työläinen ei ole mikään orja. Hölmöintä mitä voimme tehdä, on astua ratkaisevasti taaksepäin tuohon aikaan.
Sitä en tiedä miten itselleni tulee tässä käymään, mutta ärsyttää tässä kaikessa juuri se, että eriarvoistuminen tulee nousemaan sellaisiin mittoihin, että Suomi on hyvin kaukana hyvinvointiyhteiskunnasta. Ja siksi ja juuri siksi turvapaikanhakijoiden tulva olisi pitänyt pysäyttää heti alkuunsa. Ei siksi, että heissä olisi mitään vikaa. Siksi, että tuhoamme vuosikymmenten pitkäjänteisen työn yhteisen hyvän eteen.
Kommentit (4)
Suurin huolenaihe on rikkaiden valta ja yksilön oikeuksien heikkeneminen. Esim Suomi on ajautumassa Eu-liittovaltioksi ja kohta täällä ei saada enää päättää omista asioistamme. Kohta meidät pakotetaan kaikkeen paskaan ja kenelläkään ei ole mitään sanomista mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta aikamme suurin huolenaihe on ympäristön tuhoutuminen, kattaen kaiken saastumisesta ilmastonmuutokseen ja monimuotoisuuden vähenemiseen.
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 21:51"]
Hienosti kirjoitettu, mutta tuon kaiken olisi voinut sanoa yksinkertaisemminkin: Minulla ei ole yhtään mitään erinäköisiä, -värisiä, -kielisiä vastaan, mutta Suomen talous ei vaan kestä tuota kuormitusta kielitaidottomien/kouluttamattomien maahanmuuttajien integroimisessa.
Tämä homma olisi pitänyt suunnitella, suunnitella ja suunnitella. Sitä ei tehty, vaan vouhkattiin unelmasta.
Unelma olisikin toimeentuleva, monikulttuurinen valtio, jossa jokaisella olisi oma paikkansa ja tehtävänsä. Nyt ei näin ole, ja se on se katastrofi.
[/quote]
Hieno vastaus.
Jatkan aloitusta pidemmälle ihan omasta näkökulmastani. Suomen talouden ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kulmakivi ovat pk-yrittäjät. Siis he, jotka pyörittävät 150 000 - 10 000 000 euron liikevaihdon yrityksiä. He jotka oikeasti ottavat sen riskin, että heillä voi olla joku päivä edessä velkavankeus ilman mitään toivoa siitä poispääsystä. Näissä yrittäjissä löytyy monenlaista tekijää, mutta kyllä heitä yhdistää myös todella moni asia. Ensinnäkin kaikki ovat todella tuskastuneita siihen, kuinka paljon kitkaa on tehty työllistämisen ja irtisanomisen suhteen ja kuinka kallista on ylipäätään palkata täyspäiväinen työntekijä.
Kukaan ei tunne kaikkia pk-yrittäjiä, mutta minunkin pienellä otannalla voin sanoa, että enemmistö haluaisi amerikkalaisen raa'an kilpailukapitalismin Suomeen. Kaikki kilpailu vapaaksi ja työehdot olemattomaksi. Näistä yrittäjistä yli 90 % äänestää Kokoomusta ja niistä lopuistakin enimmäkseen porvaripuolueita Keskustaa ja RKP:tä. Jos tälle joukolle antaa pikkusormen, olen aika varma että se vie koko käden.
Hienosti kirjoitettu, mutta tuon kaiken olisi voinut sanoa yksinkertaisemminkin: Minulla ei ole yhtään mitään erinäköisiä, -värisiä, -kielisiä vastaan, mutta Suomen talous ei vaan kestä tuota kuormitusta kielitaidottomien/kouluttamattomien maahanmuuttajien integroimisessa.
Tämä homma olisi pitänyt suunnitella, suunnitella ja suunnitella. Sitä ei tehty, vaan vouhkattiin unelmasta.
Unelma olisikin toimeentuleva, monikulttuurinen valtio, jossa jokaisella olisi oma paikkansa ja tehtävänsä. Nyt ei näin ole, ja se on se katastrofi.