Lue keskustelun säännöt.
HS: Vauvakato vaivaa Suomea
28.09.2015 |
Linkki uutiseen: http://www.hs.fi/tiede/a1443153505337?ref=hs-art-luetuimmat-6
Mitä mieltä olette? Onko taantuma vaikuttanut teidän perhesuunnitteluun? Onko syynä lapsiperheiden palveluihin iskevä leikkauspolitiikka vai pelko omasta työttömyydestä vai asumisen hinta jne.?
Meillä ainakin lykkääntyi ensimmäisen lapsen hankkiminen, koska alkuperäinen ala tarjosi vain työpätkiä. Opiskelin pari vuotta lisää kunnes sain töitä ja esikoinen pistettiin alulle. Nyt organisaatiossa alkaa yt:t ja tässä kuviossa toisen lapsen tekeminen on ihan mahdoton ajatus, kun ei ole mitään takeita että tältä alalta enää löytyy töitä. Ikä tulee jo vastaan vaikka vauvakuume välillä nostaa päätään. Yhden lapsen kanssa voi vielä mennä vaikka toinen olisi työtön. Toinen lapsi tarkoittaisi kolmioon muuttamista ja siihen ei oikein olisi varaa vaikka työt jatkuisi.
Kivaa oli kuitenkin nähdä, että kerrankin taloudelliset seikat nähdään syntyvyyden vähenemisen taustalla. Yleensä syytetään vain nuorten aikuisten mukavuudenhalua...
Kommentit (192)
Vastakkainasettelu on kiivastunut viime aikoina Suomessa ja totuus on se, että turvallinen ja välittävä Suomi on takanapäin. Valtio ja länsimaat hakevat konflikteja ja globalisaatiota rahan perässä, hyötyvät sekasorrosta ja riistävät vähempiosaisilta.
Tuli suunnittelematon lapsi, enkä hanki hankkimalla enää lapsia yhtään. Jos kierukasta huolimatta lapsi syntyy, ihan ok mutta maailma tulee olemaan niin hirvittävä paikka 50v kuluttua, etten halua siihen lapsiani saattaa.
Rahaa ei ole todella hyväosaiseen elämään, vähästä tarjoan lapselle elämän, yritän valmistella häntä parhaani mukaan tulevaisuuteen. Käy koulut, hanki pätevyys. Tee kaikkesi lintuseni, jotta sinulla olisi onnellinen elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 13:05"]
Vastakkainasettelu on kiivastunut viime aikoina Suomessa ja totuus on se, että turvallinen ja välittävä Suomi on takanapäin. Valtio ja länsimaat hakevat konflikteja ja globalisaatiota rahan perässä, hyötyvät sekasorrosta ja riistävät vähempiosaisilta.
Tuli suunnittelematon lapsi, enkä hanki hankkimalla enää lapsia yhtään. Jos kierukasta huolimatta lapsi syntyy, ihan ok mutta maailma tulee olemaan niin hirvittävä paikka 50v kuluttua, etten halua siihen lapsiani saattaa.
Rahaa ei ole todella hyväosaiseen elämään, vähästä tarjoan lapselle elämän, yritän valmistella häntä parhaani mukaan tulevaisuuteen. Käy koulut, hanki pätevyys. Tee kaikkesi lintuseni, jotta sinulla olisi onnellinen elämä.
[/quote]
Onko se ikinä tuon ihmeellisempää ollut? Tätä juuri tarkoitan henkisen kantin puutteella. Maailma on aina ollut epävarma, mutta silti nykyään on ihan hyvä mahdollisuus kasvattaa lapsia jos niitä haluaa. Ei Suomessa ole todellakaan mitään oikeaa ongelmaa, paitsi ihmisten päässä. Suomalaiset nuoret aikuiset ovat niin ahdistuneita ja pelokkaita että sääliksi käy. Ovat tottuneet saamaan kaiken valmiina eteensä ja nyt kun on pientä epävarmuutta taloudessa niin alkaa kauhea pelko ja viha ja kiukuttelu. Kasvaisivat aikuisiksi jo. Ja hankkisivat lapsia vasta aikuistuttuaan. ei mikään ole koskaan ollut varmaa!
Koskisiko tuo myös poliisia, maanpuolustusta ja vammaisten aikuisten palveluita?
Enpä kyllä kovin paljon ajatellut lapsia suunnitellessa että onko meillä varaa lapsiin. Molemmat olemme töissä, ei mitenkään hyväpalkkaisia. Lisäksi opiskelen. Kaksi lasta on ja ihan hyvin pärjätään, jää säästöönkin rahaa. Päivähoitomaksu kahdesta lapsesta on puolet kuukauden vuokrasta. Kyllähän omatkin vanhemmat olivat työttömänä eikä ollut rahaa kaikkeen huvitukseen mihin muilla oli. Mutta muistan että nälkää ei tarvinnut nähdä ja välillä sai uusia vaatteitakin. Mutta ulkomailla ei ollut varaa käydä, eikä harrastaa ratsastusta. Ei asuttu omassa asunnossa eikä ollut hienoja autoja. Kaikki on suhteellista. Nykyään saa hienot autot osamaksulla, puhelimet ym.
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 12:42"]
"Uskallan väittää, että nuorten ja aikuisten miesten sitoutumiskyvyttömyys murentaa enemmän lapsihaaveita kuin naisten vapaaehtoinen lapsettomuus. "
Olen yhä eri mieltä, sillä:
Jos mies haluaa lapsen, mutta nainen ei --> mies ei kykene lasta hankkimaan ominpäin eli lapsi jää kokonaan hankkimatta
Jos mies ei halua lasta, mutta nainen haluaa --> nainen pystyy hankkimaan tuon lapsen lopulta myös yksin, mikäli ei saa miehen pääntä käännettyä
Näin ollen naisten haluttomuus vaikuttaa asiaan enemmän. Tietysti tuo lapsen haluava mies pystyy eroamaan naisesta ja etsimään naisen, joka myös haluaa lapsia eli ei hänen tilanteensa toivoton ole. Kuitenkin, jos näiden lasta kokonaan haluamattomien naisten määrä kasvaa huomattavasti nykyisestä, niin miehen on yhä vaikeampi löytää naista, kenen kanssa perheen voisi perustaa. Jos vielä otetaan huomioon, että sinkkunaiset ja -miehet eivät muutenkaan tahdo löytää toisiaan, niin tuo uuden lapsia haluavan naisen löytäminen voi jäädä monella haaveeksi.
[/quote]
Tuo uutinen pohtii enemmän sitä, miksi jo toisensa löytäneet ihmiset eivät perusta perhettä, eivätkä mene naimisiin. Siinä sanotaan myös, että vapaaehtoisesti lapsettomia on vielä hyvin vähän. Vapaaehtoisuuskin voi johtua siitä, että on epävarmassa taloustilanteessa ja rakkaudessa pettyneenä joutunut muovaamaan unelmansa uusiksi.
Se, että sinkut eivät löydä toisiaan menee yhtä lailla molempien sukupuolien piikkiin. Jos mies valitsee etsiä paria kirjastosta ja nainen baaritiskiltä, niin sitten he eivät toisiaan tapaa ja ehkä ihan hyvä niin. On parempi, että lapsi jää syntymättä kuin että hän syntyy perheeseen, jossa vanhemmilta puuttuu keskinäinen rakkaus ja kunnioitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omasta mielestäni aidosti hyvä ratkaisu tähän ongelmaan on se, että otetaan ulkomailta lisää näitä "partalapsia". Lapsen kasvattaminen maksaa yhteiskunnalle aivan sairaasti, joten on paljon parempi asia kansantaloudellisesti, että tänne tulee valmiiksi koulutettuja nuoria aikuisia ulkomailta.
Oon itse 90-luvun laman lapsi jonka psyyke meni lopullisesti hajalle lukiossa. Yritän hiljalleen kasailla itseäni ja lukea näin kolmekymppisenä ammattia itselleni. Ei ole ihan heti vauvat suunnitelmissa, arvon päättäjäkunta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vaikutti nimenomaan niinpäin että tehtiin lapset nyt kun minä olen työttömänä. Sain hyvät äitiyspäivärahat, kun oli ollut töissä ennen esikoisen syntymää. Vanheimpaanvapaan jälkeen pystyin jäämään hoitamaan esikoista ansiosidonnaisen päivärahan turvin ja kun toinen lapsi syntyi perään, sain edelleen hyvät äitiyspäivärahat ja ansiosidoonaistakin on vielä vuodeksi jäljellä, joten on hyvin aikaa etsiä uutta työpaikkaa. En olisi voinut jäädä odottelemaan vakipaikkaa, kun siinä olisi vielä käynyt niin että jää lapset saamatta.
Kyllä tuo pätkätyökierre vaikuttaa. Tein 6 vuotta pätkätöitä valmistumisen jälkeen, kun vakinainen työ kohdalle sattui, alettiin hommiin. Meni vielä vuosi ennen tärppiä ja kun lapsi syntyi, olin jo 34. Nyt ei sitten halutakaan enempää, kun tuntuu, että yksi lapsi riittää hyvin. Luulen, että jos olisimme aikaisemmin aloittaneet, olisi ehkä tehty useampiakin. Tai sitten en. Mutta pätkätyöt tosiaan vaikuttivat lykkäämiseen, en tekisi lasta niin, että työura tyssäisi siihen, haluan että on työpaikka odottamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi lapsi. Omakotitalo. Itsellä vakituinen työ, puolisolla vain pätkätöitä. Epävarmuutta ilmassa, lainaa maksettavana, remontteja tehtävänä.
Voi olla, että lapsi saa siskon tai veljen vasta useamman vuoden kuluttua, jos koskaan.
Ehkä tärkein ongelma on se, että nykyään ihmiset ajattelevat, että kaiken pitää olla täydellistä. Pitää olla täydellinen työpaikka, täydellinen parisuhde, täydellinen koti, täydellinen henkinen tasapaino jne. Sitten vasta voi sen yhden täydellisen rakkauden hedelmän panna alulle. Keski-ikäisenä täti-ihmisenä tuo asenne naurattaa minua, ei voi mitään. Kyllä normaali henkisesti tasapainoinen aikuinen kestää pientä epävarmuutta aika monenkin asian suhteen ja lisääntyy jos se vietti on tarpeeksi voimakas. Ei siihen vaikuta taloudellinen tilanne mitään. Mutta se varmasti vaikuttaa, että odotukset on viritetty täysin epärealistisiksi, ja pelkkä todellisuudessa eläminen on tietenkin silloin ahdistava kokemus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kaksi lasta. Esikoisen teimme "riskillä" eli pätkätyöpäättyi juuri äitiysloman alkuun. Olin varautunut pitkään työttömyyteen äitiysloman jälkeen, mutta sainkin vakityön alalta, jolla ei juuri töitä ole, kun lapsi oli 1v. Oli pakko ottaa vastaan ja raskain sydämin laitoin niin pienen hoitoon. Tiedostin kuitenkin, että toista mahdollisuutta vakityöhön ei varmasti tule. Toisen lapsen saimme vakityössä ja elämä oli paljon helpompaa jo. Mutta kolmas jää hankkimatta juuri rahan takia, lasten elättäminen on niin kallista, ettei meillä kahdella akateemisella vakityössä olevalla ole varaa Suomen maassa kolmanteen lapseen. Järkisyistä lapsikuku on kaksi, vaikka kolmannesta haaveilen.
Mutta näillä työttömillä, kouluttamattomilla, pakolaisilla, muuten vain työtä valttelevillä jne on varaa jopa viidenteen lapseen. Ai mksi, no siksi, että työssäkäyvien palkasta otetaan pirunmoinen summa, jotta sillä voidaan elättää kotona olevia. Jokin aika sitten oli juttu iltasanomissa kouluttamattomasta yh-äidistä, joka odotti viidettä lastaan eikä ollut ikinä ollut töissä. Eli tuilla. Ei mitään sympatioita.
Joten en ihmettele, jos Suomen lapsiluku laskee ainakin työssäkäyvillä.
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 12:48"]
Suomalaisten nuorten henkinen kestokyky on olematon. Aikuiset ihmiset ahdistuvat ihan tyhjästä ja täyttävät elämänsä jollain vihersmoothieilla ja kvanttihypnoosilla. Omat "ongelmat" ovat elämän tärkeintä sisältöä, ei työ eikä perhe. Tunnen pari lastentekoiässä olevaa pääkaupunkilaista rehellisesti sanottuna vätystä, jotka eivät saa edes työpaikkaa tai yöuniaan järjestymään ongelmitta. Epäilen, että on parempikin, että tämä porukka ei hanki lapsia, sillä lastenhoidosta sentään aiheutuu ihan oikeaa väsymystä ja stressiä.
[/quote]
Minusta se on nimenomaan hyvä, etteivät henkisesti epätasapainoiset ihmiset hanki lapsia, ihan jo niiden lasten kannalta. Samoin nämä, joilla on periytyviä mielisairauksia. Omassa suvussani on sekä isän että äidin puolelta mielenterveysongelmia, itsetuhoisuutta ja alkoholismia, ja minutkin on "siunattu" vakavalla masennuksella. En tosiaan halua ottaa riskiä, että hankkisin lapsen, joka mahdollisesti myös sairastuisi. Puhumattakaan, että luottaisin siihen, että jaksaisin/pystyisin tätä lasta hoitamaan, vaikka minulla onkin useamman vuoden mennyt paremmin.
Nykyään tuntuu että joka toisella nuorella suomalaisella on joku mielenterveyden ongelma, tai vähintään lähisuvussa. Uskon että ainakin osa näistä on perinnöllisistä syistä johtuvia, ei pelkästään olosuhteista/nykyisestä ympäristöstä. Ja tätä perintöä ei pitäisi lykätä enää tulevien sukupolvien kärsittäväksi. (Tiedän, kuulostaa kamalalta rodunjalostukselta.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 12:58"]
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 12:42"]
Tulevaisuudessa tarvitaan työntekijöitä vaan murto-osa nykyiseen verrattuna. Japani voi erittäin hyvin.
Ajatus siitä että elintaso ei saa tippua kun hankitaan lapsia on täysin järjetöntä. Tietenkin se tippuu ja sen pitääkin tippua. On väärin lapsettomia kohtaan jos he joutuvat maksamaan sen että joku tahallisesti hankkii lapsia eikä viitsi kantaa niiden kustannuksia.
[/quote]
Hä? Japanissahan on ollut vissiin 30 vuotta kestänyt taantuma.
[/quote]
Suomikin tarvitsee Japanin kaltaista taantumaa.
Kuka helvetin hullu tälläiseen pahvoinvointivaltioon haluaa jälkikasvua tehdä? Seurailen tässä vierestä kun reilusti nuorempi sisarus yrittää käynnistellä työuraansa ja suunnitella tulevaisuutta, mutta täyttä murhetta ja pettymystä toisensa perään.
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 13:41"]
Ehkä tärkein ongelma on se, että nykyään ihmiset ajattelevat, että kaiken pitää olla täydellistä. Pitää olla täydellinen työpaikka, täydellinen parisuhde, täydellinen koti, täydellinen henkinen tasapaino jne. Sitten vasta voi sen yhden täydellisen rakkauden hedelmän panna alulle. Keski-ikäisenä täti-ihmisenä tuo asenne naurattaa minua, ei voi mitään. Kyllä normaali henkisesti tasapainoinen aikuinen kestää pientä epävarmuutta aika monenkin asian suhteen ja lisääntyy jos se vietti on tarpeeksi voimakas. Ei siihen vaikuta taloudellinen tilanne mitään. Mutta se varmasti vaikuttaa, että odotukset on viritetty täysin epärealistisiksi, ja pelkkä todellisuudessa eläminen on tietenkin silloin ahdistava kokemus.
[/quote]
Ei ihmisen pidä lisääntyä vaan sen takia koska tekee mieli
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 13:11"]
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 13:05"]
Vastakkainasettelu on kiivastunut viime aikoina Suomessa ja totuus on se, että turvallinen ja välittävä Suomi on takanapäin. Valtio ja länsimaat hakevat konflikteja ja globalisaatiota rahan perässä, hyötyvät sekasorrosta ja riistävät vähempiosaisilta.
Tuli suunnittelematon lapsi, enkä hanki hankkimalla enää lapsia yhtään. Jos kierukasta huolimatta lapsi syntyy, ihan ok mutta maailma tulee olemaan niin hirvittävä paikka 50v kuluttua, etten halua siihen lapsiani saattaa.
Rahaa ei ole todella hyväosaiseen elämään, vähästä tarjoan lapselle elämän, yritän valmistella häntä parhaani mukaan tulevaisuuteen. Käy koulut, hanki pätevyys. Tee kaikkesi lintuseni, jotta sinulla olisi onnellinen elämä.
[/quote]
Onko se ikinä tuon ihmeellisempää ollut? Tätä juuri tarkoitan henkisen kantin puutteella. Maailma on aina ollut epävarma, mutta silti nykyään on ihan hyvä mahdollisuus kasvattaa lapsia jos niitä haluaa. Ei Suomessa ole todellakaan mitään oikeaa ongelmaa, paitsi ihmisten päässä. Suomalaiset nuoret aikuiset ovat niin ahdistuneita ja pelokkaita että sääliksi käy. Ovat tottuneet saamaan kaiken valmiina eteensä ja nyt kun on pientä epävarmuutta taloudessa niin alkaa kauhea pelko ja viha ja kiukuttelu. Kasvaisivat aikuisiksi jo. Ja hankkisivat lapsia vasta aikuistuttuaan. ei mikään ole koskaan ollut varmaa!
[/quote]
Olet selvä provo
Meillä on kaksi lasta ja nuorempi on 2 vuotias. Nyt haluan kerätä rahaa, päästä töihin, ehkä muuttaa täältä pois tai varautua ainakin pahimpaan, sotaan tai mellakkaan. Toivottavasti lapset ehtii kasvaa mahdollisimman vanhoiksi ennen kuin mitään tapahtuu. En uskaltaisi tehdä tähän tilanteeseen yhtä lasta.
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 13:50"]Meillä on kaksi lasta. Esikoisen teimme "riskillä" eli pätkätyöpäättyi juuri äitiysloman alkuun. Olin varautunut pitkään työttömyyteen äitiysloman jälkeen, mutta sainkin vakityön alalta, jolla ei juuri töitä ole, kun lapsi oli 1v. Oli pakko ottaa vastaan ja raskain sydämin laitoin niin pienen hoitoon. Tiedostin kuitenkin, että toista mahdollisuutta vakityöhön ei varmasti tule. Toisen lapsen saimme vakityössä ja elämä oli paljon helpompaa jo. Mutta kolmas jää hankkimatta juuri rahan takia, lasten elättäminen on niin kallista, ettei meillä kahdella akateemisella vakityössä olevalla ole varaa Suomen maassa kolmanteen lapseen. Järkisyistä lapsikuku on kaksi, vaikka kolmannesta haaveilen.
Mutta näillä työttömillä, kouluttamattomilla, pakolaisilla, muuten vain työtä valttelevillä jne on varaa jopa viidenteen lapseen. Ai mksi, no siksi, että työssäkäyvien palkasta otetaan pirunmoinen summa, jotta sillä voidaan elättää kotona olevia. Jokin aika sitten oli juttu iltasanomissa kouluttamattomasta yh-äidistä, joka odotti viidettä lastaan eikä ollut ikinä ollut töissä. Eli tuilla. Ei mitään sympatioita.
Joten en ihmettele, jos Suomen lapsiluku laskee ainakin työssäkäyvillä.
[/quote]
Ottamatta mitenkään kantaa verotuksen tasoon, olisi sinulla työssäkäyvällä varmastikin mahdollisuus hankkia lisää lapsia, jos olisit valmis tyytymään samaan elintasoon kuin tulonsiirtojen varassa elävät. Olen siis itsekin työssäkäyvä ja meidänkin lapsilukuu jäänee kahteen, koska haluan että rahaa jää myös harrastuksiin ja matkusteluun. Mutta työttömällä tuttavallani on aivan erilaiset vaatimukset; vaatteet ostetaan kirppareilta ja viihteeksi riittää retkeily luonnossa. Kyllähän se aina vähän kirpaisee veroja maksaa, mutta pääasiassa olen silti ihan tyytyväinen veronmaksaja.
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 13:00"]
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 12:54"]
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 12:48"]
Suomalaisten nuorten henkinen kestokyky on olematon. Aikuiset ihmiset ahdistuvat ihan tyhjästä ja täyttävät elämänsä jollain vihersmoothieilla ja kvanttihypnoosilla. Omat "ongelmat" ovat elämän tärkeintä sisältöä, ei työ eikä perhe. Tunnen pari lastentekoiässä olevaa pääkaupunkilaista rehellisesti sanottuna vätystä, jotka eivät saa edes työpaikkaa tai yöuniaan järjestymään ongelmitta. Epäilen, että on parempikin, että tämä porukka ei hanki lapsia, sillä lastenhoidosta sentään aiheutuu ihan oikeaa väsymystä ja stressiä.
[/quote]
Oletko idiootti vai provo?
Ai että ei saa edes työpaikkaa. No tässä maassa on aika monta sellaista joilla ei työpaikkaa ole ja tulevaisuudessa paljon enemmän.
[/quote]
Puhun ihmisistä, joilla on koulutus ja ollut työpaikkoja ja tarjouksia, eli työelämän vieroksunta on täysin oma valinta. Yksi näistä elämäntapahifistelijöistä oli esim viime talven työttömänä ihan siksi, että "halusi tehdä voimauttavia juttuja" eli 8 tunnin työpäivä vei vaan liikaa aikaa. Oli nyt taas kesällä töissä, mutta irtosanoutui, koska ei tykännyt työpaikan ilmapiiristä. Kyseessä 27-vuotias mies, joka tahtoisi siis lähinnä meditoida ja laittaa raakaruokaa. Elämä kovasti ahistaa kun on mt-ongelmia ja silleen. Haluaisi kyllä lapsia, mutta ei saa naista kun on niin vässykkä.
Pari kolmekymppistä naistakin tunnen, jotka vaan löysäilevät ja analysoivat ruokavalioitaan. Toinen tosiaan kävi juuri kvanttihypnoosissa kyselemässä "korkeammalta tietoisuudelta", että miten saisi ahdistusoireet kuriin, ja on sillä jotain pieniä allergioitakin, jotka kuulemma estävät osallistumisen työelämään. Treenata kyllä jaksaa monta tuntia päivässä. Ei tarvitse erikseen mainita, että lapsia ei ole suunnitelmissa.
[/quote]
Ja varmasti on kunnollisiakin nuoria aikuisia, mutta omaan tuttavapiiriin vaan on sattunut tämmösiä tapauksia useita. Tunnen vain yhden ns. tavallisen nuoren aikuisen (sukulainen), joka käy töissä eikä ahdistu arkielämästä. Hän on kasvanut aikuiseksi Lapissa eikä pk-seudulla kuten muut tuntemani tämän ikäluokan ihmiset, joten arvelen hänen arvojensa olevan jollain lailla tasapainoisempia kuin wannabe-punavuorelaisten hipstereiden.