Mies lähtee reissuun. Kuinka juhlistaa yksinoloa?
Mies lähtee reilun viikon reissulle, joten saan kerrankin olla yksin kotona. Vinkkejä miten parhaiten käyttää tämä ihana tilaisuus? Seksijutut voi suosiolla jättää pois.
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loukkaantuisin todella, jos puolisoni av-palstalla hehkuttaisi, kun nyt saa olla minusta erossa. Mitä helvettiä?
Kyllä minä tiedän, että puolisoni nauttii myös yksinolosta kun olen poissa. En tiedä miksi siitä pitäisi loukkaantua kun tykkään itsekin olla välillä yksin.
Mutta juhlistatko sitä yksinoloa erityisesti vaan se on ihan normaali juttu?
Ihan ymmärettävää, että pariskunnat ovat erossa, mutta en ymmärrä erityistä juhlimista asian pohjalta?
Vierailija kirjoitti:
Itse laittaisin kuohuvan kylmään ja tarkistaisin sauvan patteritilanteen hyvissä ajoin. Mut mä olenkin vähän erilainen nainen.
En ollut asunut yhdessä toisen kanssa noin 20 vuoteen ennen kuin muutin avoliittoon puolisoni kanssa - siis sen verran oli avioerostani. Seurustelusuhteita toki oli niiden vuosien aikana. Kuten edellä omissa kommenteissani kerron (en nyt ala etsiä niiden numeroita), niin nautin niistä hetkistä, kun saan olla yksin, ja niin nauttii puolisonikin ja on sen itsekin sanonut. Olkoonkin, että molemmat haluamme asua yhdessä, viettää aikaa yhdessä, matkustella useimmiten yhdessä jne.
Nuo sauvajutut kuulostavat minulta keskenkasvuisen naisen provokaatiolta. Normaalissa parisuhteessa ei tarvitse erikseen hehkutella sauvojen käyttöä yhden viikon eron aikana. Niitä leluja on kyllä meilläkin, mutta ei ole koskaan tarvinnut patteritilannetta tarkistaa siksi, että puoliso on muutaman vuorokauden pois kotoa. Edes sinkkuvuosinani en tarkistellut patteritilannetta.
Mutta tietysti, jos on puuduttanut paikkansa niin, ettei sormet tai esimerkiksi suihku riitä, niin silloin on parasta ostaa myös ne patterit.
Juhlistin eksän eroa, kun en siitä välittänyt enää paskaakaan. Onko samat tunnelmat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala liitto, jos ei voit tehdä mitä haluaa puolisonsa kanssa vaan silloin kun puoliso on poissa.
Ihanko oikeasti pitäisi mielestäsi toisen nähdä ja tietää kaikki sinusta? Olemme mieheni kanssa olleet 30 v onnellisesti yhdessä ja silti haluan pitää jotkut asiat itselläni ja toivon myös mieheni tekevän niin.
Mies siis on normisti kotona etätöissä, eli aina kotona.
Olisiko sinusta ok, että menen siihen hänen viereensä ru**aamaan homop*rnolle (joka oksettaa miestä)? Sitten söisin pelkkiä sipuli, kaali ja kalaruokia, mitä mies inhoaa ja ei syö. Olen ihan pieni porsas. Jättäisin jarruraidat pönttöön ja likaiset astiat pöydälle. Vaatteena pelkkä aluskerrasto villasukilla ja jos kylmä tulee, tähän mekko päälle. Hiuksia en harjaisi. Menisin nukkumaan klo 20 ja heräisin puuhailemaan meluisasti klo 5. Valot päälle makkariin ja vaikka kaappien siivousta makkarissa. Nukkuisin tietenkin yksin, kun en tykkää kuorsaajasta vieressä.
T. 13
Asun yksin. En tod jätä mitään jälkiä pönttöön tai likaisia vaatteita/astioita ympäri kämppää. Katsos kun jotkut ihmiset pitävät siisteydestä ihan luonnostaan. Itsehän sika kärsii jos ruuhensa pask......
Vierailija kirjoitti:
Kommenteista päätellen osunut monelle arkaan paikkaan.
Yksinolohan on ihanaa ja monelle perheelliselle niin harvinaista herkkua että on sitä syytäkin juhlia.
Tykkään olla yksin, mutta en mitenkään juhlista, etten ole perheeni kanssa.
Minulla on joka kesä tuollainen "oma viikko". Teen joka päivä jotain hyödyllistä (esim. pesen ikkunoita tai raivaan jonkun komeron). Teen myös joka päivä jonkin liikuntasuorituksen (lenkki, pyöräily, jumppa). Ja sitten kaikkea muuta kivaa; tapaan ystävättäriä, katson leffoja, saunon, teen sellaista ruokaa josta mieheni ei niin välitä.
Kylläpäs tuntuu kanssasisaria riepovan, kun joku ei mätä herkkuja kiduksiinsa ihan hulluna yksin ollessaan. Myös seksuaalisuus tuntuu pelottavan. Ilmankos mulla ei ole kauheasti naispuolisia kavereita. Tullut huomattua nämä eroavaisuudet tässä vuosien mittaan. Ihan 40v nainen olen eli turha tytötellä. Meillä joillakin vaan riittää virtaa ja kiinnostusta muuhunkin kuin sohvalla löhöilyyn.
Miksi olla ihmisen kanssa, jonka erosta ihan juhlii? Ei kuulosta normaalilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenteista päätellen osunut monelle arkaan paikkaan.
Yksinolohan on ihanaa ja monelle perheelliselle niin harvinaista herkkua että on sitä syytäkin juhlia.Tykkään olla yksin, mutta en mitenkään juhlista, etten ole perheeni kanssa.
Sama homma. En nyt ala erityisesti juhlimaan, kun olen kumppanista erosta. Kuulostaa tosi oudolta tällainen tapa.
Pitää lenkki, sitten saunaan ja jotain hyvää syötävää. Pyydä kaverit kylään, nuku pitkään... nauti hiljaisuudesta
Ei oo tullu sit mieleen et sitä äijänkäppänää ei oo pakko katella ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Pitää lenkki, sitten saunaan ja jotain hyvää syötävää. Pyydä kaverit kylään, nuku pitkään... nauti hiljaisuudesta
Ja tätä ei voi tehdä, kun puoliso on kotona?
Ei teilläkään hyvin mene, kun pitää ihan juhlistaa yksinoloa. Välillä ollaan yksin eikä siinä sen kummenpaa.
Pystyn hyvin ymmärtämään.. En usko, että pointti on saada olla erossa puolisosta vaan saada olla YKSIN. Joillekin - itseni mukaanlukien - yksin oleminen on todella tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Mieheni on jo edesmennyt, mutta aikoinamme järjestimme puolin ja toisin molemmille mahdollisuuden olla yksin. Se oli molemmille tärkeää eikä kumpikaan vetänyt siitä herneitä nenään
Ihmettelen miksei minun mies koskaan pääse minnekään lähtemään. Olis maailman ihaninta kun se saisi jonkun parin kuukauden ulkomaan komennuksen! Aaah! Vain minä ja lapset kotona, rauha maassa ja hyvää ruokaa, liikuntaa ja unta. Ei kukaan huutamassa ja valittamassa kaikesta. Ihan tunnen jo miten heräisin eloon.
Vierailija kirjoitti:
Pystyn hyvin ymmärtämään.. En usko, että pointti on saada olla erossa puolisosta vaan saada olla YKSIN. Joillekin - itseni mukaanlukien - yksin oleminen on todella tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Mieheni on jo edesmennyt, mutta aikoinamme järjestimme puolin ja toisin molemmille mahdollisuuden olla yksin. Se oli molemmille tärkeää eikä kumpikaan vetänyt siitä herneitä nenään
Niin minäkin eksän kanssa, mutta ei se ollut mikään juhlatilaisuus milloin sai olla erossa puolisostaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen miksei minun mies koskaan pääse minnekään lähtemään. Olis maailman ihaninta kun se saisi jonkun parin kuukauden ulkomaan komennuksen! Aaah! Vain minä ja lapset kotona, rauha maassa ja hyvää ruokaa, liikuntaa ja unta. Ei kukaan huutamassa ja valittamassa kaikesta. Ihan tunnen jo miten heräisin eloon.
Miksi olet tuollaisen kanssa yhdessä ylipäätänsä? Ajattelisit edes lapsiasi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala liitto, jos ei voit tehdä mitä haluaa puolisonsa kanssa vaan silloin kun puoliso on poissa.
Ihanko oikeasti pitäisi mielestäsi toisen nähdä ja tietää kaikki sinusta? Olemme mieheni kanssa olleet 30 v onnellisesti yhdessä ja silti haluan pitää jotkut asiat itselläni ja toivon myös mieheni tekevän niin.
Mies siis on normisti kotona etätöissä, eli aina kotona.
Olisiko sinusta ok, että menen siihen hänen viereensä ru**aamaan homop*rnolle (joka oksettaa miestä)? Sitten söisin pelkkiä sipuli, kaali ja kalaruokia, mitä mies inhoaa ja ei syö. Olen ihan pieni porsas. Jättäisin jarruraidat pönttöön ja likaiset astiat pöydälle. Vaatteena pelkkä aluskerrasto villasukilla ja jos kylmä tulee, tähän mekko päälle. Hiuksia en harjaisi. Menisin nukkumaan klo 20 ja heräisin puuhailemaan meluisasti klo 5. Valot päälle makkariin ja vaikka kaappien siivousta makkarissa. Nukkuisin tietenkin yksin, kun en tykkää kuorsaajasta vieressä.
T. 13
Asun yksin. En tod jätä mitään jälkiä pönttöön tai likaisia vaatteita/astioita ympäri kämppää. Katsos kun jotkut ihmiset pitävät siisteydestä ihan luonnostaan. Itsehän sika kärsii jos ruuhensa pask......
Ja toiset ei. Mä olen 30 v esittänyt olevani siisti, vaikka en sitä ole. Ihanaa välillä sotkea.
Jeez, vieläkö tällaisia kanoja löytyy? Totta hitossa molemmat kokkaa ja kokkaisin itselleni kevyempää välillä mikäli mies ei esim kanasalaatista tykkäisi. Ihme tossuja olette.