Lue keskustelun säännöt.
Mies lähtee reissuun. Kuinka juhlistaa yksinoloa?
06.04.2022 |
Mies lähtee reilun viikon reissulle, joten saan kerrankin olla yksin kotona. Vinkkejä miten parhaiten käyttää tämä ihana tilaisuus? Seksijutut voi suosiolla jättää pois.
Kommentit (101)
Tee pitkä lenkki, kotona olet ihan rauhassa ja ajattele kivoja juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen muuten joskus laittanut pedin sohvalle.
Siihen on sitten mukava vaikka nukahtaa kesken sarjamaratonin tai ottaa pienet päikkärit, jos ei ihan sänkyyn asti jaksa mennä
Toki olin silloin myös lomalla että ei arki menot haitannut.
Tietenkin lempiruokia ja juomia myös.
Itse yksin ollessani kuuntelen noloa guilty pleasure-musaa, levitän vaatekaapin sisällön pitkin lattioita ja testailen kaikenlaisia vaateyhdistelmiä sekä tanssin ympäri kämppää alasti. Suosittelen😀
Kommenteista päätellen osunut monelle arkaan paikkaan.
Yksinolohan on ihanaa ja monelle perheelliselle niin harvinaista herkkua että on sitä syytäkin juhlia.
Vierailija kirjoitti:
Kamala liitto, jos ei voit tehdä mitä haluaa puolisonsa kanssa vaan silloin kun puoliso on poissa.
Ihanko oikeasti pitäisi mielestäsi toisen nähdä ja tietää kaikki sinusta? Olemme mieheni kanssa olleet 30 v onnellisesti yhdessä ja silti haluan pitää jotkut asiat itselläni ja toivon myös mieheni tekevän niin.
Mies siis on normisti kotona etätöissä, eli aina kotona.
Olisiko sinusta ok, että menen siihen hänen viereensä ru**aamaan homop*rnolle (joka oksettaa miestä)? Sitten söisin pelkkiä sipuli, kaali ja kalaruokia, mitä mies inhoaa ja ei syö. Olen ihan pieni porsas. Jättäisin jarruraidat pönttöön ja likaiset astiat pöydälle. Vaatteena pelkkä aluskerrasto villasukilla ja jos kylmä tulee, tähän mekko päälle. Hiuksia en harjaisi. Menisin nukkumaan klo 20 ja heräisin puuhailemaan meluisasti klo 5. Valot päälle makkariin ja vaikka kaappien siivousta makkarissa. Nukkuisin tietenkin yksin, kun en tykkää kuorsaajasta vieressä.
T. 13
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimeksi, kun oma mieheni oli noin viikon reissussa, oli kesä. En muista juhlistaneeni sitä muuten kuin sillä, että vietin puutarhassa juuri niin pitkään kuin huvitti eikä tarvinnut huolehtia ruoanlaitosta tai ruoka-ajoista. Nyt jos hän lähtisi niin kyllä se juhliminen keskittyisi jääkaappi-televisio-sohva kolmioon. Söisin ruokia, joita emme yhdessä syö, tilaisin pizzaa useampana päivänä peräkkäin (muuta täältä landelta ei kotiin kuljetuksella saa), katsoisin televisiosta omia sarjojani ja elokuviani, istuisin sohvannurkassa lukemassa. En todellakaan haluaisi ketään pitämään minulle seuraa.
Ja tiedän, että mieheni kaipaisi olla välillä yksin kotona hänkin. On sanonut sen ihan suoraan. Avoliittomme alussa minulla oli vielä työmatkoja, jolloin olin pois neljä viikkoa niin, että saatoin käydä viikonloppuisin kotona tai sitten en. Nykyisessä työssä niitä ei ole enkä koronan takia ole tehnyt elokuun 2020 jälkeen myöskään lomareissuja ilman häntä.
Asuimme molemmat useita vuosia yksin ennen kuin edes tapasimme toisemme, ja senkin jälkeen seurustelimme nelisen vuotta asuen erillään, joten kumpikin on tottunut siihen, että on omaa aikaa ja oma rauha.
samma här kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
samma posvenska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rakastaja nylkynen kirjoitti:
Hae pattereita laatikollinen ja liukkaria , sit perspäristin soimaan, Tai soita minulle,
Kyllä ne on kuule papparainen nykyajan lelut ihan usb-portista ladattavia
- käyttötuki sivusta
-varo ylikuumenemista voipi römpsäs tussahtaa. terv 32-v
Olen kuitenkin aina kuumempi
Milläs selität palovammat römpsässäs ukolles?
Mieheni ei huomaisi, vaikka minulle tehtäisiin sukupuolenvaihdosleikkaus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimeksi kun sain pari vuorokautta yksinoloa, niin katsoin pöhköjä vanhoja musiikkivideoita ja lauloin ääneen, höpötin itselleni, nukuin outoina vuorokaudenaikoina, kokkasin itselleni erikoisia herkkuja, maratontekstailin ystävien ja sukulaisten kanssa, lipitin zombina kahvia ja katsoin huonoa leffaa... Ja päädyin puhumaan työmatkalla olevan mieheni kanssa hauskan aamuöisen kännipuhelun! Siis oikeasti oli kivaa jutella ajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä nautin, kun mies on muutaman päivän pois kotoa. Teen mitä huvittaa, teen itselleni sellaista ruokaa, josta tykkään eikä tarvitse ottaa miehen mieltymyksiä huomioon. Ihan kuin lomalla olisi.
Kuulostaa ihan hirveältä ettei voi tehdä mitä haluaa muuten ja ruuatkin pitää tehdä miehen mieltymyksen mukaan. Apua apua, ihan kauheita liittoja sanon minä.
Mieheni on dieetillä ja mielestäni toimisin väärin jos alkaisin siinä vieressä syömään sipsejä, karkkia tai pizzaa tai muita herkkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa ihmiset pöyristyneitä siitä, että joku nauttii harvinaisesta tilaisuudesta olla yksin. Ei se vähennä rakkautta toiseen mitenkään. On ihan normaalia haluta välillä omaa tilaa ja aikaa.
Mutta itse kysymykseen: osta minipullo kuohuviiniä ja muutama hyvä olut, kuuntele sinulle tärkeää musiikkia vaikka nuoruusajoilta. Tilaa kotiin hyvää ruokaa. Loikoile pyjamassa vaikka koko päivä. Katso muumeja ja syö pannukakkua. Kokeile huviksesi uutta erikoista meikkityyliä. Käy pitkillä kävelyillä ja kuvaa sinua kiinnostavia maisemia tai yksityiskohtia. Lue hyvä kirja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oispa kamalaa, kun puoliso innostuisi noin, kun lähden kotoa pois..
Oispa kamalaa, jos puoliso ei ymmärtäisi innostustani kerrankin viettää aikaa yksin.
No voihan sitä lähteä kotoa pois vaikka useammin kerran, mutta ei tuolla ajatuksella? Jotain pahasti vialla, jos toisen poissa olosta innostuu.
Ei tuota sanaa "innostua" tai "juhlistaa" tarvitse ottaa noin vakavasti. Kyseessä on kuin ylimääräinen vapaapäivä keskellä viikkoa, ei karnevaalit.
Ja sitä pitää ihan juhlia?
Aloituksessa lukee juhlistaa. Aloittajahan voi valloittaa koko olohuoneen itselleen, laittaa kynttilät palamaan, ehkä hyvää musiikkia, joogaa ja tekee siinä kasvohoidot ja muut. Meillä ei miehen kotona ollessa onnistuisi, mies tulisi olohuoneeseen, pistäisi valot päälle ja avaisi telkkarin tai huutelisi keittiöstä, että paistaako hän illalla lettuja. Mies on kova puhumaan, joten miehen kotona ollessa on jatkuvaa vuorovaikutusta.
Tää vuorovaikutus just. Meillä mies puhuu myös lähes taukoamatta, sytyttää kaikki saakelin valot silloin kun fiilistelen kynttilöitä, ym.
Oikein odotan aina kun mies lähtee reissuun että saan olla täydessä hiljaisuudessa kynttilöineni. En silloin välttämättä avaa edes telkkaria tai kuuntele musiikkia vaan nautin ettei tarvitse koko ajan olla vuorovaikutuksessa ja voin pyöriä sängyssä vaikka poikittain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies lähtee reissuun niin lähinnä jätän tekemättä asioita. Eli elän kuin pellossa, en laita ruokaa, en siivoa, en pese pyykkiä. Olla möllötän sohvalla peiton alla Netflixin kanssa ja syön nälkääni kylmiä pinaattilettuja ja leipää (eivät kuulemma ole oikeata ruokaa).
Meillä aika perinteinen työnjako ollut aina. Minä teen kotona töitä yksityisyrittäjänä ja näperrän ja mies taas pitkiä päiviä ja tienaa hyvin, joten olen pitänyt kodin kunnossa ja se on minulle sopinut ihan hyvin.
Yksin ollessa tosiaan jätän asioita tekemättä.
Oma itseni kyllä olen saanut aina olla. Tai no olen ehkä laiskempi kuin toisinaan esitän. 🤭
Vierailija kirjoitti:
...Olisiko sinusta ok, että menen siihen hänen viereensä ru**aamaan homop*rnolle (joka oksettaa miestä)? Sitten söisin pelkkiä sipuli, kaali ja kalaruokia, mitä mies inhoaa ja ei syö. Olen ihan pieni porsas. Jättäisin jarruraidat pönttöön ja likaiset astiat pöydälle. Vaatteena pelkkä aluskerrasto villasukilla ja jos kylmä tulee, tähän mekko päälle. Hiuksia en harjaisi. Menisin nukkumaan klo 20 ja heräisin puuhailemaan meluisasti klo 5. Valot päälle makkariin ja vaikka kaappien siivousta makkarissa. Nukkuisin tietenkin yksin, kun en tykkää kuorsaajasta vieressä.
T. 13
Kuulostat ihanalta tyypiltä! Nauratti tää kuvaus sun ihanneoloista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse laittaisin kuohuvan kylmään ja tarkistaisin sauvan patteritilanteen hyvissä ajoin. Mut mä olenkin vähän erilainen nainen.
Vierailija kirjoitti:
Itse laittaisin kuohuvan kylmään ja tarkistaisin sauvan patteritilanteen hyvissä ajoin. Mut mä olenkin vähän erilainen nainen.
...koska suurin osa naisista juo kuohujuomat lämpiminä, vai miksi olet erilainen?
Vierailija kirjoitti:
Ette te tajua ollenkaan.
Kun on muuten koko ajan yhdessä, tokihan sitä pitää ottaa toinen huomioon, vai ettekö te ota toista huomioon vaan elätte aina kuten eläisitte yksin?
Juurikin pitää parisuhteessa tehdä sellaista ruokaa mikä maistuu molemmille, ei voi valita telkkarista aina sitä mitä itse haluaisi katsoa kun joskus pitää katsoa sitäkin mitä puoliso haluaa (ellei itse ole tyranni). Voi mennä vaikka yöllä suihkuun, toinen ei häiriinny tai lukea koko yön kirjaa, toinen ei häiriinny. Voi lähteä shoppailemaan eikä ole kiirettä kotiin laittamaan ruokaa tai syömään normiaikaan, voi sen sijaan käydä kaupungilla pitsalla, toisesta ei tarvitse välittää.... jne jne
Tällaisia tulee mieleen itselle.
Tajuanpa hyvinkin. Olen ollut sen verran fiksu etten ole muuttanut saman katon alle. Poimin rusinat pullasta. Sekös ihmisiä tuntuu ärsyttävän! Vähän myös pistää kommenteissa silmään, että sitten ahdetaan kaksin käsin pitsaa yms. Onko teillä joku syömishäiriö? N38
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laittaisin kuohuvan kylmään ja tarkistaisin sauvan patteritilanteen hyvissä ajoin. Mut mä olenkin vähän erilainen nainen.
...koska suurin osa naisista juo kuohujuomat lämpiminä, vai miksi olet erilainen?
Koska en odota paikat märkänä jotain pitsaa ja muita "herkkuja". Ilmankos ihmiset on niin kehopositiivisia nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laittaisin kuohuvan kylmään ja tarkistaisin sauvan patteritilanteen hyvissä ajoin. Mut mä olenkin vähän erilainen nainen.
...koska suurin osa naisista juo kuohujuomat lämpiminä, vai miksi olet erilainen?
Mä kanssa mietin, että mitäköhän erilaista tuossa on. Eikö tuo ole aika kliseinen perussuunnitelma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä haluaisi tuohon tilanteeseen, että puolison poissa olo olisi juhlimisen arvoinen.
Itkeä ja surrako sitä pitäisi koko viikko?
Ja sekö on toinen vaihtoehto? Ääripäästö toiseen?
Mulla ois juuri päinvastoin. En näkisi ketään. Tuskin edes kertoisin kenellekään olevani yksin kotona ettei kenellekään vaan tulisi "hyvä idea" tulla pitämään seuraa. Olisin ja nauttisin siis ihan täysin yksin olosta.