Kaveri jätti vastasyntyneen yksin kotiin
Kaverini kertoi käyneensä kaupassa asioilla ja jättäneensä kuukauden ikäisen vastasyntyneen siksi aikaa kotiin yksin. Olin tästä niin hämmentynyt, että en saanut sanaa suustani. Eihän tämä ole normaalia ja/tai hyväksyttävää, eihän? Olen itse lapseton, mutta käsittänyt ettei lapsia jätetä tuon ikäisenä (eikä paljon vanhempanakaan) yksin ikinä missään olosuhteissa. Asia on jäänyt tosi paljon vaivaamaan minua ja haluaisin ottaa sen puheeksi hänen kanssaan. Ovat meidän suhteellisen läheinen ystäväpariskunta.
Kommentit (539)
Vierailija kirjoitti:
Kiitti kommentoijille, teen lasun ja juttelen kaverin kanssa perinpohjaisesti.
ap
Ai luulet että hän juttelee kanssasi sen jälkeen kun teet hänestä lasun? Ei tietenkään eikä ole enää koskaan kanssasi tekemisissä ja jos sinulla on joskus lapsi niin hän tekee ilnoituksen sinun lapsestasi.
Eli ei saa käydä vessassa tai suihkussa ilman vauvaa?
Eikä saa harrastaa seksiä ilman, että vauva on samassa huoneessa? Koska muutenhan on jättänyt vauvan yksin.
Mites muuten lapsen päiväunet? Pitääkö äidin olla koko ajan samassa huoneessa tai yöllä saako äiti nukkua ollenkaan vai pitääkö valvoa samassa huoneessa koko yö? Kun jos ei valvo samassa huoneessa niin lapsihan voi vaikka tukehtua ja on periaatteessa yksin.
Kun oma todella huonosti nukkuva vauva joskus vahingossa nukahti päiväunille niin suljin makuuhuoneen oven ja rojahdin sohvalle ja nukahdin ennen kuin pää osui sohvatyynyyn.
sitähän reagoi nyky noori nopeasti kun pitää tunkea jotain sisään ja nopeasti tai ottaa sisään ja nopeasti. sitten ihmetellään kun ei tunnetakkaan mailaa tai holea, ja pitää sitten kauppaankin mennä kun on putkahtanut jotain sieltä ..
eli kiire panemaan mutta muuten ei kommunimointia ole. "enhän mä edes tunne sitä (mikä sen nimi nyt oli)"..
Minä olen kerran jättänyt 1kk ikäisen vauvan pinnasänkyyn nukkumaan ja kävin sillä aikaa suihkussa. Kun tulin suihkusta, vauva oli tulipunainen ja itki aivan eri tavalla kuin normaalisti. Itku on täysin lohdutonta, sellaista kuolevan itkua. Jotenkin vauva oli vaistonnut, että hänet oli jätetty yksin. Joten ei koskaan, ei koskaan, vauvaa yksin mihinkään, kuulomatkan etäisyydellä on oltava koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä jätin joka päivä useamman kerran yksinään. Vauva nukkui niin mistäpä se tiesi olenko hakemassa puita vai vessassa.
70 -luvulla neuvolasta sain ohjeen, että vauvan voi jättää joksikin aikaa yksin turvalliseen sänkyyn, jos tarvii käväistä jossakin.
Itse en kyllä uskaltanut.80-luvulla neuvolassa ohjeistettiin että jos menee hermo lapsen itkuun niin lähde ulos ja kierrä talo. Anna vauvan itkeä.
Asuttiin siis maalla.
Oli niin rauhallinen vauva ettei tarvinnut koskaan lähteä rauhoittumaan.
Parempi vaihtoehto se on kuin että hermot kilahtaa ja tekee jotain vauvalle. Vauva vahingoittuu, jos sen hätä jätetään toistuvasti huomioimatta. Eli perustarpeisiin ei vastata ollenkaan. Silloin vauva taantuu, lakkaa itkemästä koska huomaa ettei hänen itkullaan ole mitään vaikutusta. Tällöin psyykkiseen kehitykseen tulee ongelmia. Yksi pidempi itku sinne tänne ei pysyvää vahinkoa aiheuta.
Jos äidillä oli vaikka itkuhälytin mukana, ja kauppa tosiaan alakerrassa? Nukutetaanhan lasta vaunuissa ulkonakin itkuhälyttimen kanssa.
IsoMummo kertoi että ennen vanhaan lapset jätettiin tupaan koriin nukkumaan ja mentiin peltotöihin. Ei silloin mitään itkuhälyttimiä ollut. Isommat lapset aina hälyttivät pellolta takaisin kun vauva alkoi itkeä.
Teet lasin,on aivan eri asia käydä suihkussa kuin jumalauta kaupassa,ei vauvaa saa jättää yksin kotiin..tän takia toivoisin että suoneen tulis vanhemmuus testit jossa arvioidaan kuka soveltuu vanhemmaksi..ne ei oo näitä jotka jättää avuttoman vauvan tai pikku lapsen yksin..mä oon surullinen että näitä on aina vaa lisää ja lisää..toivottavasti kaverisi vauva otetaan pois
Tää on ihan potaskaa koko juttu. Ei kukaan jätä vauvaa yksin kun käy kaupassa ellei tosiaan kauppa ole samassa talossa tai naapuritalossa eikä siihen mene aikaa sen enempää kuin että kävisit suihkussa tms. Tai sitten hän oli jättänyt vauvan ja lähtenyt kauppaan mutta sen kanssa on joku muu sen aikaa.
Mun vauva nukkui ulkona vaunuissa (avonaisen ikkunan alla) monta tuntia putkeen enkä käynyt katsomassa välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä jätin joka päivä useamman kerran yksinään. Vauva nukkui niin mistäpä se tiesi olenko hakemassa puita vai vessassa.
Eri asia käydä viemässä vaikka roskat, josta pääsee takaisin parissa minuutissa kuin olla kaupassa arviolta yli vartin, jona aikana lapsi voi herätä ja hätääntyä pahasti, kun ei äitiä kuulukaan takaisin. Voi tietenkin herätä myös sen vessareissun tai roskien viemisen aikana, mutta ei silloin joudu odottamaan hätääntyneenä ja paniikissa lainkaan niin kauan kuin jos äiti huitelee jossain kauempana, mistä ei noin vain kotiin päästäkään. Sitten tietysti eri asia, jos kauppa on alakerrassa ja mukana itkuhälytin, että takaisin pääsee minuutissa, mutta en kyllä itse jättäisi edes roskien viennin ajaksi yksinään, jos vaikka avaimet unohtuukin ja ovi menee lukkoon perässä. Vessassa ja saunassa käyn niin, että itkuhälytin on käytössä, ja samoin itkuhälytin on vaunuissa, kun lapsi/lapset nukkuu ulkona. Näin pääsee aina reagoimaan riittävän nopeasti.
Ihan oikeesti, et voi pissalla käydä ilman itkuhälytintä? Mikset pidä itsekin vaippaa niin ei tarvitse poistua edes vessaan. Olisi kiva yhdistävä äiti-lapsi kokemus.
Juu. Ajattelin samaa. Voi herranjumala.
Onneksi on lapset tehty ja jo aikuisia.
En kestäisi tuollaista hysteriaa.
Nykyvanhemmilla ( ei kaikilla) on joku ruuvi löysällä.
Sitä voisi luulla että ihmiset ovat fiksuja ja ajattelevat samalla tavalla turvallisuudesta ja terveydestä ym kuin itse ajattelee. Vanhemmuus on yksi elämän osa-alue joilla olen 20v aikana oppinut että aiemmin ikäänkuin samanhenkisinä ihmisinä pitämäni ovatkin joskus jotain aivan muuta.
Hyvä kaverini jätti joskus vastasyntyneen vauvan, 2v ja 3v nukkumaan kotiin illalla ja kävi kaupassa. Kauppaan noin 250 metriä kaupungin keskusta-alueella, reissussa meni ainakin 20 minuuttia. Itsellä oli samaan aikaan vauva ja 10v, en olisi silti toiminut noin itse. Toinen kaveri jutteli kun lapsellaan oli 11kk iässä tulossa viides hammas, että pitäisi jossain kohtaa alkaa selvittää miten lapsen hampaita harjataan. Lapsella oli tullut eka hammas 7kk iässä eikä heillä ollut edes hammasharjaa. Yksi toinen kaveri aiheutti lapselleen maitohampaiden poiston 2v iässä koska hampaita ei oltu pesty, kun lapsi ei antanut pestä.
Ihmiset tekevät ihan pimeitä juttuja. Tällaista tää elämä on. Mitä turvallisuuteen tulee, olen aiemminkin täällä kommentoinut johonkin vauvan/pikkulasten autoon tai kaupan eteen yksin jättämiseen että voi olla ettei tapahdu mitään mutta jos tapahtuu, kuka siitä turhan riskin ottamisesta selviää ikinä henkisesti? Näille "no ihan nopeasti vaan kävin" -ihmisille ne lasten hukkumiset ja muut vammautumiseen tai kuolemaan johtavat "vahingot" käyvät. Silloin sain vastauksia että kyllä se riski kannattaa ottaa kun sitten saa rauhassa käydä kaupassa, että eihän se turha ole. Koen että nämä ihmiset eivät ymmärrä mitä kaikkea voi tapahtua. Miten voi sanoa että on lapsen vakavan vammautumisen arvoinen riski että sai ostaa ne vehnäjauhot rauhassa.
Kyllä se vauva osaa vartin verran nukkua yksin rattaissa, jos kaupassa käy, ihme älämölö tästä asiasta!
Olennaista tässä kai on se, että missä se kauppa on?
Mä olen asunut kerrostalossa, jonka kivijalassa oli ruokakauppa. Kyllä mä useammankin kerran kävin siellä hakemassa maitopurkin tms, kun vauva nukkui päiväunia. Illalla kävin myös lasten nukahdettua pissittämässä koirat pikaisesti pihassa. Tuollaisia noin 5-10 minuutin reissuja kaikki. En ole ikinä ajatellut, että siinä olisi jotakin kauheaa tai lainvastaista.
Minäkin käytin koiran iltapissillä lasten nukkuessa monet kerrat, kun kuopus oli vauva. Oli pakko, kun mies oli työmatkoilla. Minulla oli aina itkuhälytin mukana ja menin vaan niin lyhyen lenkin että kantama riitti, jätin ulko-oven lukitsematta ettei ollut riskiä jäädä lukkojen taa (asuttiin rivarissa) Jos asuis ihan kaupan vieressä ja itkuhälyttimen kantama riittäisi kauppaan niin sitten siellä ehkä voisi käydä pikapikaa, mutta muuten ei. Ja aika harvassa mahtaa olla ne paikat joissa näin on, kerrostalon seinätkin blokkaa sitä hälytintä aika tehokkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Mites muuten lapsen päiväunet? Pitääkö äidin olla koko ajan samassa huoneessa tai yöllä saako äiti nukkua ollenkaan vai pitääkö valvoa samassa huoneessa koko yö? Kun jos ei valvo samassa huoneessa niin lapsihan voi vaikka tukehtua ja on periaatteessa yksin.
Kun oma todella huonosti nukkuva vauva joskus vahingossa nukahti päiväunille niin suljin makuuhuoneen oven ja rojahdin sohvalle ja nukahdin ennen kuin pää osui sohvatyynyyn.
Eläinmaailmassa emot nukkuvat pentujensa kanssa, niin minäkin. Vetelin ihania päiväunia vauvani vieressä, samoin yöllä nukkui vieressä. Vieressä nukkuvat vauvat tutkimusten mukaan tahdistavat hengityksensä äidin hengitykseen, mikä estää kätkytkuolemia.
Tiedän kyllä, että kaikki äidit eivät osaa nukkua lastensa kanssa, pelkäävät tukehduttavansa. Eikä sitä kannata tehdäkään, jos käyttää unilääkkeitä tai muita tajuntaan vaikuttavia lääkkeitä tai alkoholia.
No eihän se vauva tiedä et se on hetken yksin. Ihan hyvin voi kävästä kaupassa. Ei se sitä huomaa.
Älytöntä ylisuojelua. Arjen täytyy pelata vaik vauva talossa. Ei koko maailma sen ympärillä pyöri. Käyt kaupassa ja tuut takasin, kyllä se oottelee. Nukkuukin paljon. Ei huomaa eikä tiedä koko juttua. Rennosti vaan.
Minä olen jättänyt lapsia vastasyntyneestä lähtien nukkumaan niin että olen käynyt postilaatikolla, vienyt roskat jne.
Kun lapset oli 6-10v niin jätin joskus lapset yksin nukkumaan kun vein miehen junalle/hain junalta (kesti noin 15-20min) kun mies siis kävi työmatkoilla noin 1/kk. Tällöin olin kertonut lapsille illalla ennen nukkumaanmenoa asiasta ja lisäksi keittiön pöydällä oli vielä asia kirjoitettuna paperille jos heräisivät eivätkä muistaisi missä olisin. Toki isoimmilla oli jo puhelimet ja olisivat voineet soittaa tarvittaessa.
Nämä siis omakotitalossa.
Itse en jättäisi vastasyntynyttä kovin helposti esim kerrostaloon nukkumaan niin että kävisin jossain roskista kauempana. Eniten pelkäsin sitä että jos talossa syttyisikin tulipalo ym. Kerrostalossa kun on niin monenlaisia asukkaita ja kulkijoita. Omakotitalossa pystyy paremmin huolehtimaan ettei ole mitään ylimääräisiä sähkölaitteita käytössä ym jos vein isän junalle lasten nukkuessa. Eli omalla huolellisuudella voi vaikuttaa paljon asioihin.
Apn tapauksessa en tekisi lasta vaan juttelisin kaverin kanssa asiasta.
Tuo kuulostaa pahalta, mutta lapsettomana haluaisin kysyä kumminkin tällaisen asian, että kun vauvat usein nukkuvat ulkona vaunuissa jossain ikkunan alla tai terassilla, niin eikö tässä ole tavallaan samasta asiasta kyse? Ei se vanhempi kumminkaan seiso koko ajan siinä ikkunalla tai vaunun vieressä katsomassa kun lapsi nukkuu, vaan täyttelee astianpesukonetta, viikkailee pyykkiä tai mitä nyt tekeekin. Ei sano, että on ok jättää vauva yksin. Tulin vaan ajatelleeksi, että tällaista yleisemmin hyväksyttyä "yksin jättämistä" tapahtuu koko ajan ja mikä ero niissä on?
Minä en uskaltanut jättää edes postilaatikolla käymisen ajaksi koskaan. Enkä rivitalossa pihalle vaunuihin nukkumaan vaikka oli hälytin. Parvekkeella uskalsin nukuttaa hälyttimen kanssa kun välillä kävin katsomassa hengityksen.
No meidän kuukauden ikäinen kuopus meinasi kuolla pinnasänkyyn kun veti henkeen puklausta, joka tuli selällä nukkuessa. Nenä meni tukkoon ja jos en olisi ollut samassa huoneessa ja kuullut korinaa olisi käynyt huonosti.
Sain vauvan ylös, pystyasentoon, taputtelin kevyesti selkää ja nenä fridalla nenä tyhjäksi. Ambulanssin kerkisi mies soittaa myös paikalle ja se kävi tarkastamassa tilanteen. En jättäisi vauvaa yksin, mitä vaan voi sattua. Sen jälkeen ostin patjan alle asennettavan hengityshälyttimen kun en meinannut uskaltaa yölläkään hetkeen nukkua.