Miks naiset saa puhua seksistisiä juttuja muille mutta mies ei?

Tyttö- ja poikakalentereihinkin kun on niin montaa suhtautumistapaa... Itse olin nuorena poikana kesätöissä naisvaltaisessa paikassa, kahvihuoneen seinällä oli kuvia vähäpukeisista miehistä. Ei se minua hetkauttanut suuntaan eikä toiseen. Jollekin toiselle se voi aiheuttaa ahdistusta, mutta maailmassa ei voida lähteä siitä oletuksesta, että mitään ei saa sanoa eikä tehdä, koska joku jossain SAATTAA ahdistua siitä ja tästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt viittaat jääkiekon varapelaajajuttuun, niin tässä tilanteessa joku ulkopuolinen on loukkaantunut siitä, mitä nainen on puhunut ihan toiselle ihmiselle. Yleensä miesten tekemä häirintä on suoraan kohdistunut naiseen tekstareiden, puheiden ja tekemisten kautta. Tässä sivullinen on kuullut ehkä härskiä juttua, joka kohteelle on ollut ok, mutta sivullinen on pöyristynyt. 

Onhan niissä aikamoinen ero.  Toinen lähettää yöllä himoviestejä puhelimeen, toinen jätkänä jätkien joukossa puhuu jätkien juttuja, josta joku ei tykkää.

Kavereiden ja jopa työkavereiden kesken voi heittää läppää ja jos joku juttu häiritsee, pitää avata suunsa ja sanoa, että vaihdetaan puheenaihetta. Jonkun verran pitää ottaa vastuuta myös omista reaktioista. Ihmiset tekee sosiaalisessa kanssakäymisessä virheitä, mutta kaikki ihmiset ei ole liikkeellä pahoin aikein. Suurin osa ihmisistä on aidosti pahoillaan, jos tekee jonkun toisen olon epämukavaksi ja muuttaa käyttäytymistään sen mukaan.

Seksuaalinen häirintä on aina väärin, mutta nykyisessä keskustelussa on ongelma, että sitä ei ole määritelty mitenkään. Maalitolppa siirtyy aina sen mukaan, kenen kanssa keskustelee. Toiselle häirintää on kaikki härski läppä, joka ei edes ole henkilökohtaista ja toiselle vasta puhelimeen tulevat suorat viestit on häirintää. Joku raja on jossain vaiheessa asetettava jotta häirinnän seuraukset olisi mielivaltaisen sijasta oikeudenmukaisia.

Tämä. Ns. kuulijan vastuu. Kaikkea vastuuta ei voi sysätä toiselle ja sitten itkeä, kun toinen ei osannutkaan lukea ajatuksia.

Koskeeko tämä sit kans kaikkia iästä, sukupuolesta, olosuhteista riippumatta tasapuolisesti??

Kyllä. Myös lapsia ja nuoria on hyvä opettaa pitämään omista rajoistaan kiinni.

Sama toimii myös työpaikalla. Naiset voivat vapaasti pudotella kaksimielistä juttua tai hyvällä maulla eksplisiittisiä juttuja. Miehen roolina on olla hiljaa tai korkeintaan nyökytellä ja hymyillä seinää kohti, jottei joku koe asiakseen viedä asiaa johtoportaalle.

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat sorrettu ryhmä, kun taas miehet ovat etuoikeutettu patriarkaatti. Tämä tarkoittaa sitä, että naisten ja miesten toimintaa on lähtökohtaisesti syytä arvioida eri mittapuilla. Sellainen mikä naiselle on voimaantumista tai taistelua sortajaa vastaan on usein miehen tekemänä sortoa ja syrjintää.

Muistakaa, lapset, että feminismi tarkoittaa tasa-arvoa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sorretun ryhmän kokemus ratkaisee. Miehet ovat etuoikeutettuja, eli heillä ei ole oikeutta määritellä sitä mitkä asiat naiset ja muunsukupuoliset kokevat sorroksi.

Entä saisinko naisena jo pian määritellä ihan itse sen mikä minua sortaa tai minkälaiset jutut häiritsee?

Tuntuu että tämä edelleen päätetään minunkin puolestani mistä (julkisista) rivouksista saa ja pitää pahastua ja millaisia pitää ihastella ja ylistää.

Ennen sen päätti miehet ja nyt sitten naiset. 

Tavallaan joo ja tavallaan et. Jos tästä halutaan joku laki, et voi ihan itse kokonaan päättää mikä on liian häiritsevää, koska lain ja sen rikkomisesta seuraavien rangasitusten pitää olla oikeudenmukaiset. Siksi pitää määritellä tarkkaan, mikä on häirintää ja mikä ei.

Jos puhutaan ihmisten välisestä kanssakäymisestä, asenteista ja kulttuurista, niin saat päättää itse mikä on liian häiritsevää. Mutta silloin sulla itsellä on vastuu pitää niistä rajoista kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Tyttö- ja poikakalentereihinkin kun on niin montaa suhtautumistapaa... Itse olin nuorena poikana kesätöissä naisvaltaisessa paikassa, kahvihuoneen seinällä oli kuvia vähäpukeisista miehistä. Ei se minua hetkauttanut suuntaan eikä toiseen. Jollekin toiselle se voi aiheuttaa ahdistusta, mutta maailmassa ei voida lähteä siitä oletuksesta, että mitään ei saa sanoa eikä tehdä, koska joku jossain SAATTAA ahdistua siitä ja tästä.

Mutta jos tässäkin nyt suoritetaan pientä intressien punnintaa, niin miksi se kalenteri pitää nimenomaan sinne työpaikalle tuoda, jos on riski siitä, että kaikki eivät siihen suopeasti suhtaudu?

Onko se mielihyvä kalenterista niin paljon suurempi, kuin se että ottaa huomioon työkaverit tai mahdolliset yhteistyökumppanit tms., jotka kalenterin voivat nähdä eivätkä siitä pidä?

Mitä muuta sinne työpaikalle saa tuoda/mitä ei?

Eikö työpaikalta voi odottaa tietynlaista neutraalisuutta kuitenkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt viittaat jääkiekon varapelaajajuttuun, niin tässä tilanteessa joku ulkopuolinen on loukkaantunut siitä, mitä nainen on puhunut ihan toiselle ihmiselle. Yleensä miesten tekemä häirintä on suoraan kohdistunut naiseen tekstareiden, puheiden ja tekemisten kautta. Tässä sivullinen on kuullut ehkä härskiä juttua, joka kohteelle on ollut ok, mutta sivullinen on pöyristynyt. 

Onhan niissä aikamoinen ero.  Toinen lähettää yöllä himoviestejä puhelimeen, toinen jätkänä jätkien joukossa puhuu jätkien juttuja, josta joku ei tykkää.

Mikäli puhut härskejä julkisella paikalla, niin jokainen kuulija on osallinen keskusteluun. Ei ole mitään puheen kohdetta. Sinun logiikallasi tyttökalenterit ovat ok, koska passiivisesti katsojasta ei tarvitse välittää.

No, ei se nyt ihan noinkaan voi mennä. Jos kaveriporukka keskenään puhuu härskejä patiolla, ei mun mielestä muut ole keskusteluun osallisena, edes passiivisesti. Mun näkemys asiasta on se, että häirinnällä pitää olla kohde, eli häirintä kohdistuu johonkin tiettyyn ihmiseen. Muuten tässä ei ole mitään järkeä, että kuka tahansa voi kokea mitä tahansa häirintänä ja seurauksena on pahimmassa tapauksessa työpaikan menetys.

Toki voit syyllistyä ahdisteluun, vaikka miten kaveriporukalla juttelisit vaikak ravintolan terassilla törkeyksiä. Luultavasti toki ensin tarjoilija pyytää teitä käyttäytymään asiallisesti. Asioilla on aikansa ja paikkansa.  Sinusta siis tyttökalenterit ovat ok, jos ovat omassa kaveriporukassa laitettu työpaikan seinälle? 

Se, että tunnet itsesi ahdistuneeksi ei tarkoita automaattisesti sitä, että sua ahdistellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt viittaat jääkiekon varapelaajajuttuun, niin tässä tilanteessa joku ulkopuolinen on loukkaantunut siitä, mitä nainen on puhunut ihan toiselle ihmiselle. Yleensä miesten tekemä häirintä on suoraan kohdistunut naiseen tekstareiden, puheiden ja tekemisten kautta. Tässä sivullinen on kuullut ehkä härskiä juttua, joka kohteelle on ollut ok, mutta sivullinen on pöyristynyt. 

Onhan niissä aikamoinen ero.  Toinen lähettää yöllä himoviestejä puhelimeen, toinen jätkänä jätkien joukossa puhuu jätkien juttuja, josta joku ei tykkää.

Kavereiden ja jopa työkavereiden kesken voi heittää läppää ja jos joku juttu häiritsee, pitää avata suunsa ja sanoa, että vaihdetaan puheenaihetta. Jonkun verran pitää ottaa vastuuta myös omista reaktioista. Ihmiset tekee sosiaalisessa kanssakäymisessä virheitä, mutta kaikki ihmiset ei ole liikkeellä pahoin aikein. Suurin osa ihmisistä on aidosti pahoillaan, jos tekee jonkun toisen olon epämukavaksi ja muuttaa käyttäytymistään sen mukaan.

Seksuaalinen häirintä on aina väärin, mutta nykyisessä keskustelussa on ongelma, että sitä ei ole määritelty mitenkään. Maalitolppa siirtyy aina sen mukaan, kenen kanssa keskustelee. Toiselle häirintää on kaikki härski läppä, joka ei edes ole henkilökohtaista ja toiselle vasta puhelimeen tulevat suorat viestit on häirintää. Joku raja on jossain vaiheessa asetettava jotta häirinnän seuraukset olisi mielivaltaisen sijasta oikeudenmukaisia.

Tämä. Ns. kuulijan vastuu. Kaikkea vastuuta ei voi sysätä toiselle ja sitten itkeä, kun toinen ei osannutkaan lukea ajatuksia.

Koskeeko tämä sit kans kaikkia iästä, sukupuolesta, olosuhteista riippumatta tasapuolisesti??

Kyllä. Myös lapsia ja nuoria on hyvä opettaa pitämään omista rajoistaan kiinni.

Eli joku limanen 60+ ukko lähestyy teinityttöä, tämän täytyy osata avata suunsa ja puolustautua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sorretun ryhmän kokemus ratkaisee. Miehet ovat etuoikeutettuja, eli heillä ei ole oikeutta määritellä sitä mitkä asiat naiset ja muunsukupuoliset kokevat sorroksi.

Entä saisinko naisena jo pian määritellä ihan itse sen mikä minua sortaa tai minkälaiset jutut häiritsee?

Tuntuu että tämä edelleen päätetään minunkin puolestani mistä (julkisista) rivouksista saa ja pitää pahastua ja millaisia pitää ihastella ja ylistää.

Ennen sen päätti miehet ja nyt sitten naiset. 

Jep. Nyt pitäisi olla aina räyhäämässä räkä suupielistä roiskuen jos jossain edes on esitetty epäilyä siitä, että joku mies on käyttäytynyt mahdollisesti asiattomasti. Jos et ole niin alkaa nimittely ties miksi "pic me"-girliksi tai setämieheksi vaikka asiaan ei viitsi ottaa kantaa ennen kuin on jotain muutakin kuin ulkopuolisten mutuilua asiasta.

Sitten taas kun omille silmille rävähtää jonkun naisen irstaat fantasiat (ihan vastaavan epätoivottua kuin dickpic) ja sitten toteat, että tuo asiattomuus olisi pitänyt jättää julkaisematta (ainakin julkisena) niin sitten sitä onkin tiukkapipoinen s¤vinisti ja pahimmassa tapauksessa taas jokin stanan setämies joka ei vaan ymmärrä naisen seksuaalisuuden kauneutta ja pelkää sen voimaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt viittaat jääkiekon varapelaajajuttuun, niin tässä tilanteessa joku ulkopuolinen on loukkaantunut siitä, mitä nainen on puhunut ihan toiselle ihmiselle. Yleensä miesten tekemä häirintä on suoraan kohdistunut naiseen tekstareiden, puheiden ja tekemisten kautta. Tässä sivullinen on kuullut ehkä härskiä juttua, joka kohteelle on ollut ok, mutta sivullinen on pöyristynyt. 

Onhan niissä aikamoinen ero.  Toinen lähettää yöllä himoviestejä puhelimeen, toinen jätkänä jätkien joukossa puhuu jätkien juttuja, josta joku ei tykkää.

Kavereiden ja jopa työkavereiden kesken voi heittää läppää ja jos joku juttu häiritsee, pitää avata suunsa ja sanoa, että vaihdetaan puheenaihetta. Jonkun verran pitää ottaa vastuuta myös omista reaktioista. Ihmiset tekee sosiaalisessa kanssakäymisessä virheitä, mutta kaikki ihmiset ei ole liikkeellä pahoin aikein. Suurin osa ihmisistä on aidosti pahoillaan, jos tekee jonkun toisen olon epämukavaksi ja muuttaa käyttäytymistään sen mukaan.

Seksuaalinen häirintä on aina väärin, mutta nykyisessä keskustelussa on ongelma, että sitä ei ole määritelty mitenkään. Maalitolppa siirtyy aina sen mukaan, kenen kanssa keskustelee. Toiselle häirintää on kaikki härski läppä, joka ei edes ole henkilökohtaista ja toiselle vasta puhelimeen tulevat suorat viestit on häirintää. Joku raja on jossain vaiheessa asetettava jotta häirinnän seuraukset olisi mielivaltaisen sijasta oikeudenmukaisia.

Tämä. Ns. kuulijan vastuu. Kaikkea vastuuta ei voi sysätä toiselle ja sitten itkeä, kun toinen ei osannutkaan lukea ajatuksia.

Koskeeko tämä sit kans kaikkia iästä, sukupuolesta, olosuhteista riippumatta tasapuolisesti??

Kyllä. Myös lapsia ja nuoria on hyvä opettaa pitämään omista rajoistaan kiinni.

Eli joku limanen 60+ ukko lähestyy teinityttöä, tämän täytyy osata avata suunsa ja puolustautua?

No, onhan sekin parempi, kuin että lamaantuu kokonaan.

Tosin, tuo taitaa ihan nykyisen rikoslain perusteella olla lain vastaista muutenkin. Kai sinäkin ymmärrät, että mitä tulee häirintään, on olemassa selkeästi väärää ja ihan laissa kiellettyä toimintaa ja sitten on tuo harmaa alue?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sorretun ryhmän kokemus ratkaisee. Miehet ovat etuoikeutettuja, eli heillä ei ole oikeutta määritellä sitä mitkä asiat naiset ja muunsukupuoliset kokevat sorroksi.

Entä saisinko naisena jo pian määritellä ihan itse sen mikä minua sortaa tai minkälaiset jutut häiritsee?

Tuntuu että tämä edelleen päätetään minunkin puolestani mistä (julkisista) rivouksista saa ja pitää pahastua ja millaisia pitää ihastella ja ylistää.

Ennen sen päätti miehet ja nyt sitten naiset. 

Tämä! Jostain syystä se ei ole okei, että pitää kategorisesti ihan kaikkia julkisia ja ylipäätään ihmisten ilmoilla ladeltuja rehvasteluja, rivouksia ja pornopuheita asiattomina.

Ihan sama altistuuko niille tekstimuodossa vai korvakuulolta niin yhtä ällöttäviä, ahdistavia ja asiattomia ne on ihan kenen tahansa suusta. Sama pätee myös näihin prse- ja tissikuviin, puolialastomiin somejulkaisuihin joissa "nokkelasti" kierretään alustan sääntöjä alastomuudelle sekä muihin herutuskuviin joihin törmää muuallakin kuin somessa ihan yllättäen ja pyytämättä.

Ja niistä dickpickeistä puhumattakaan. Kuka aikuinen oikeasti kuvaa mulkkuaan ja vielä kuvittelee että muutkin haluaa tämän nähdä?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sorretun ryhmän kokemus ratkaisee. Miehet ovat etuoikeutettuja, eli heillä ei ole oikeutta määritellä sitä mitkä asiat naiset ja muunsukupuoliset kokevat sorroksi.

Entä saisinko naisena jo pian määritellä ihan itse sen mikä minua sortaa tai minkälaiset jutut häiritsee?

Tuntuu että tämä edelleen päätetään minunkin puolestani mistä (julkisista) rivouksista saa ja pitää pahastua ja millaisia pitää ihastella ja ylistää.

Ennen sen päätti miehet ja nyt sitten naiset. 

Jep. Nyt pitäisi olla aina räyhäämässä räkä suupielistä roiskuen jos jossain edes on esitetty epäilyä siitä, että joku mies on käyttäytynyt mahdollisesti asiattomasti. Jos et ole niin alkaa nimittely ties miksi "pic me"-girliksi tai setämieheksi vaikka asiaan ei viitsi ottaa kantaa ennen kuin on jotain muutakin kuin ulkopuolisten mutuilua asiasta.

Sitten taas kun omille silmille rävähtää jonkun naisen irstaat fantasiat (ihan vastaavan epätoivottua kuin dickpic) ja sitten toteat, että tuo asiattomuus olisi pitänyt jättää julkaisematta (ainakin julkisena) niin sitten sitä onkin tiukkapipoinen s¤vinisti ja pahimmassa tapauksessa taas jokin stanan setämies joka ei vaan ymmärrä naisen seksuaalisuuden kauneutta ja pelkää sen voimaa.

Mulle on vähän epäselvää, mitä näillä häirintäkeskusteluilla haetaan? Toki on hyvä, että häirintätapaukset tulee ilmi ja käytös tuomitaan, mutta itse näen, että olisi hyvä keskustella myös siitä mitä ne säännöt on tai mitä niiden halutaan olevan. Onko työpaikalla eri/tiukemmat säännöt kuin baarissa? Mitkä säännöt koskee somea? Mitkä säännöt koskee työporukan whatsappia? Miten ristiriitatilanteet ratkaistaan?

Nyt tämä on vähän tämmöstä huutelua pitkin poikin ilman, että siitä tulee mitään konkreettista muutosta yhtään mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt viittaat jääkiekon varapelaajajuttuun, niin tässä tilanteessa joku ulkopuolinen on loukkaantunut siitä, mitä nainen on puhunut ihan toiselle ihmiselle. Yleensä miesten tekemä häirintä on suoraan kohdistunut naiseen tekstareiden, puheiden ja tekemisten kautta. Tässä sivullinen on kuullut ehkä härskiä juttua, joka kohteelle on ollut ok, mutta sivullinen on pöyristynyt. 

Onhan niissä aikamoinen ero.  Toinen lähettää yöllä himoviestejä puhelimeen, toinen jätkänä jätkien joukossa puhuu jätkien juttuja, josta joku ei tykkää.

Kavereiden ja jopa työkavereiden kesken voi heittää läppää ja jos joku juttu häiritsee, pitää avata suunsa ja sanoa, että vaihdetaan puheenaihetta. Jonkun verran pitää ottaa vastuuta myös omista reaktioista. Ihmiset tekee sosiaalisessa kanssakäymisessä virheitä, mutta kaikki ihmiset ei ole liikkeellä pahoin aikein. Suurin osa ihmisistä on aidosti pahoillaan, jos tekee jonkun toisen olon epämukavaksi ja muuttaa käyttäytymistään sen mukaan.

Seksuaalinen häirintä on aina väärin, mutta nykyisessä keskustelussa on ongelma, että sitä ei ole määritelty mitenkään. Maalitolppa siirtyy aina sen mukaan, kenen kanssa keskustelee. Toiselle häirintää on kaikki härski läppä, joka ei edes ole henkilökohtaista ja toiselle vasta puhelimeen tulevat suorat viestit on häirintää. Joku raja on jossain vaiheessa asetettava jotta häirinnän seuraukset olisi mielivaltaisen sijasta oikeudenmukaisia.

Oon tästä samaa mieltä. Ei voida mennä mielivaltaisten kriteerien mukaan, vaan pitäis olla selvät säännöt näissä. Joku sanoo, että uhri saa pelkästään itse määritellä. ahdistelun. En ole ollenkaan samaa mieltä. Eikä esim rikoslakikaan lähde siitä, vaan tekijän subjektiivisesta tarkoitusperästä, motiivista, asennoitumisesta ym.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä asenneilmapiirissä olisi parantamisen varaa

"Kun YLE runsas viikko sitten julkaisi uutisen kyselystä, jonka tulosten mukaan pojat kokevat kouluhenkilökunnan taholta seksuaalista häirintää huomattavasti enemmän kuin tytöt, tasa-arvovaltuutetun ensikommentti oli paljonpuhuva. Päivi Ojanperä aloitti twiitin korostamalla sitä, että ”tuloksissa on luultavasti mukana myös pelleilyvastauksia…”

(v. 2017)

jos joku tutkimus tulos ei miellytä voidaan todeta vastausten olleen pelleily vastauksia.

olisiko ollut näin jos tasa-arvovaltuutettu olisi ollut mies?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sorretun ryhmän kokemus ratkaisee. Miehet ovat etuoikeutettuja, eli heillä ei ole oikeutta määritellä sitä mitkä asiat naiset ja muunsukupuoliset kokevat sorroksi.

Entä saisinko naisena jo pian määritellä ihan itse sen mikä minua sortaa tai minkälaiset jutut häiritsee?

Tuntuu että tämä edelleen päätetään minunkin puolestani mistä (julkisista) rivouksista saa ja pitää pahastua ja millaisia pitää ihastella ja ylistää.

Ennen sen päätti miehet ja nyt sitten naiset. 

Tämä! Jostain syystä se ei ole okei, että pitää kategorisesti ihan kaikkia julkisia ja ylipäätään ihmisten ilmoilla ladeltuja rehvasteluja, rivouksia ja pornopuheita asiattomina.

Ihan sama altistuuko niille tekstimuodossa vai korvakuulolta niin yhtä ällöttäviä, ahdistavia ja asiattomia ne on ihan kenen tahansa suusta. Sama pätee myös näihin prse- ja tissikuviin, puolialastomiin somejulkaisuihin joissa "nokkelasti" kierretään alustan sääntöjä alastomuudelle sekä muihin herutuskuviin joihin törmää muuallakin kuin somessa ihan yllättäen ja pyytämättä.

Ja niistä dickpickeistä puhumattakaan. Kuka aikuinen oikeasti kuvaa mulkkuaan ja vielä kuvittelee että muutkin haluaa tämän nähdä?!

On ok pitää jotain käytöstä asiattomana, sehän on vain sun mielipide, johon sulla on tietenkin oikeus. Tässä on mun mielestä kyse enemmänkin siitä, että mihin asti nämä asiat pitää ratkaista osapuolten kesken ja missä vaiheessa asiat pitää viedä työpaikan johdon tai vaikka poliisin ratkottavaksi. Ja mihin asti ihmisten käyttäytymistä voi säädellä ulkopuoliselta taholta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sorretun ryhmän kokemus ratkaisee. Miehet ovat etuoikeutettuja, eli heillä ei ole oikeutta määritellä sitä mitkä asiat naiset ja muunsukupuoliset kokevat sorroksi.

Entä saisinko naisena jo pian määritellä ihan itse sen mikä minua sortaa tai minkälaiset jutut häiritsee?

Tuntuu että tämä edelleen päätetään minunkin puolestani mistä (julkisista) rivouksista saa ja pitää pahastua ja millaisia pitää ihastella ja ylistää.

Ennen sen päätti miehet ja nyt sitten naiset. 

Tämä! Jostain syystä se ei ole okei, että pitää kategorisesti ihan kaikkia julkisia ja ylipäätään ihmisten ilmoilla ladeltuja rehvasteluja, rivouksia ja pornopuheita asiattomina.

Ihan sama altistuuko niille tekstimuodossa vai korvakuulolta niin yhtä ällöttäviä, ahdistavia ja asiattomia ne on ihan kenen tahansa suusta. Sama pätee myös näihin prse- ja tissikuviin, puolialastomiin somejulkaisuihin joissa "nokkelasti" kierretään alustan sääntöjä alastomuudelle sekä muihin herutuskuviin joihin törmää muuallakin kuin somessa ihan yllättäen ja pyytämättä.

Ja niistä dickpickeistä puhumattakaan. Kuka aikuinen oikeasti kuvaa mulkkuaan ja vielä kuvittelee että muutkin haluaa tämän nähdä?!

Jaa, kyllä minä kuvaan mulkkuani, viimeksi eilen kuvasin. Mutta en lähettele niitä kuvia kenelle tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt viittaat jääkiekon varapelaajajuttuun, niin tässä tilanteessa joku ulkopuolinen on loukkaantunut siitä, mitä nainen on puhunut ihan toiselle ihmiselle. Yleensä miesten tekemä häirintä on suoraan kohdistunut naiseen tekstareiden, puheiden ja tekemisten kautta. Tässä sivullinen on kuullut ehkä härskiä juttua, joka kohteelle on ollut ok, mutta sivullinen on pöyristynyt. 

Onhan niissä aikamoinen ero.  Toinen lähettää yöllä himoviestejä puhelimeen, toinen jätkänä jätkien joukossa puhuu jätkien juttuja, josta joku ei tykkää.

Mikäli puhut härskejä julkisella paikalla, niin jokainen kuulija on osallinen keskusteluun. Ei ole mitään puheen kohdetta. Sinun logiikallasi tyttökalenterit ovat ok, koska passiivisesti katsojasta ei tarvitse välittää.

No, ei se nyt ihan noinkaan voi mennä. Jos kaveriporukka keskenään puhuu härskejä patiolla, ei mun mielestä muut ole keskusteluun osallisena, edes passiivisesti. Mun näkemys asiasta on se, että häirinnällä pitää olla kohde, eli häirintä kohdistuu johonkin tiettyyn ihmiseen. Muuten tässä ei ole mitään järkeä, että kuka tahansa voi kokea mitä tahansa häirintänä ja seurauksena on pahimmassa tapauksessa työpaikan menetys.

Toki voit syyllistyä ahdisteluun, vaikka miten kaveriporukalla juttelisit vaikak ravintolan terassilla törkeyksiä. Luultavasti toki ensin tarjoilija pyytää teitä käyttäytymään asiallisesti. Asioilla on aikansa ja paikkansa.  Sinusta siis tyttökalenterit ovat ok, jos ovat omassa kaveriporukassa laitettu työpaikan seinälle? 

Se, että tunnet itsesi ahdistuneeksi ei tarkoita automaattisesti sitä, että sua ahdistellaan.

laki taas on uhrin puolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt viittaat jääkiekon varapelaajajuttuun, niin tässä tilanteessa joku ulkopuolinen on loukkaantunut siitä, mitä nainen on puhunut ihan toiselle ihmiselle. Yleensä miesten tekemä häirintä on suoraan kohdistunut naiseen tekstareiden, puheiden ja tekemisten kautta. Tässä sivullinen on kuullut ehkä härskiä juttua, joka kohteelle on ollut ok, mutta sivullinen on pöyristynyt. 

Onhan niissä aikamoinen ero.  Toinen lähettää yöllä himoviestejä puhelimeen, toinen jätkänä jätkien joukossa puhuu jätkien juttuja, josta joku ei tykkää.

Kavereiden ja jopa työkavereiden kesken voi heittää läppää ja jos joku juttu häiritsee, pitää avata suunsa ja sanoa, että vaihdetaan puheenaihetta. Jonkun verran pitää ottaa vastuuta myös omista reaktioista. Ihmiset tekee sosiaalisessa kanssakäymisessä virheitä, mutta kaikki ihmiset ei ole liikkeellä pahoin aikein. Suurin osa ihmisistä on aidosti pahoillaan, jos tekee jonkun toisen olon epämukavaksi ja muuttaa käyttäytymistään sen mukaan.

Seksuaalinen häirintä on aina väärin, mutta nykyisessä keskustelussa on ongelma, että sitä ei ole määritelty mitenkään. Maalitolppa siirtyy aina sen mukaan, kenen kanssa keskustelee. Toiselle häirintää on kaikki härski läppä, joka ei edes ole henkilökohtaista ja toiselle vasta puhelimeen tulevat suorat viestit on häirintää. Joku raja on jossain vaiheessa asetettava jotta häirinnän seuraukset olisi mielivaltaisen sijasta oikeudenmukaisia.

Oon tästä samaa mieltä. Ei voida mennä mielivaltaisten kriteerien mukaan, vaan pitäis olla selvät säännöt näissä. Joku sanoo, että uhri saa pelkästään itse määritellä. ahdistelun. En ole ollenkaan samaa mieltä. Eikä esim rikoslakikaan lähde siitä, vaan tekijän subjektiivisesta tarkoitusperästä, motiivista, asennoitumisesta ym.

tekijä kiistää kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sorretun ryhmän kokemus ratkaisee. Miehet ovat etuoikeutettuja, eli heillä ei ole oikeutta määritellä sitä mitkä asiat naiset ja muunsukupuoliset kokevat sorroksi.

Entä saisinko naisena jo pian määritellä ihan itse sen mikä minua sortaa tai minkälaiset jutut häiritsee?

Tuntuu että tämä edelleen päätetään minunkin puolestani mistä (julkisista) rivouksista saa ja pitää pahastua ja millaisia pitää ihastella ja ylistää.

Ennen sen päätti miehet ja nyt sitten naiset. 

Tämä! Jostain syystä se ei ole okei, että pitää kategorisesti ihan kaikkia julkisia ja ylipäätään ihmisten ilmoilla ladeltuja rehvasteluja, rivouksia ja pornopuheita asiattomina.

Ihan sama altistuuko niille tekstimuodossa vai korvakuulolta niin yhtä ällöttäviä, ahdistavia ja asiattomia ne on ihan kenen tahansa suusta. Sama pätee myös näihin prse- ja tissikuviin, puolialastomiin somejulkaisuihin joissa "nokkelasti" kierretään alustan sääntöjä alastomuudelle sekä muihin herutuskuviin joihin törmää muuallakin kuin somessa ihan yllättäen ja pyytämättä.

Ja niistä dickpickeistä puhumattakaan. Kuka aikuinen oikeasti kuvaa mulkkuaan ja vielä kuvittelee että muutkin haluaa tämän nähdä?!

Hyvää pohdintaa ja pointteja! Ajattelen ihan samoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt viittaat jääkiekon varapelaajajuttuun, niin tässä tilanteessa joku ulkopuolinen on loukkaantunut siitä, mitä nainen on puhunut ihan toiselle ihmiselle. Yleensä miesten tekemä häirintä on suoraan kohdistunut naiseen tekstareiden, puheiden ja tekemisten kautta. Tässä sivullinen on kuullut ehkä härskiä juttua, joka kohteelle on ollut ok, mutta sivullinen on pöyristynyt. 

Onhan niissä aikamoinen ero.  Toinen lähettää yöllä himoviestejä puhelimeen, toinen jätkänä jätkien joukossa puhuu jätkien juttuja, josta joku ei tykkää.

Mikäli puhut härskejä julkisella paikalla, niin jokainen kuulija on osallinen keskusteluun. Ei ole mitään puheen kohdetta. Sinun logiikallasi tyttökalenterit ovat ok, koska passiivisesti katsojasta ei tarvitse välittää.

No, ei se nyt ihan noinkaan voi mennä. Jos kaveriporukka keskenään puhuu härskejä patiolla, ei mun mielestä muut ole keskusteluun osallisena, edes passiivisesti. Mun näkemys asiasta on se, että häirinnällä pitää olla kohde, eli häirintä kohdistuu johonkin tiettyyn ihmiseen. Muuten tässä ei ole mitään järkeä, että kuka tahansa voi kokea mitä tahansa häirintänä ja seurauksena on pahimmassa tapauksessa työpaikan menetys.

Toki voit syyllistyä ahdisteluun, vaikka miten kaveriporukalla juttelisit vaikak ravintolan terassilla törkeyksiä. Luultavasti toki ensin tarjoilija pyytää teitä käyttäytymään asiallisesti. Asioilla on aikansa ja paikkansa.  Sinusta siis tyttökalenterit ovat ok, jos ovat omassa kaveriporukassa laitettu työpaikan seinälle? 

Se, että tunnet itsesi ahdistuneeksi ei tarkoita automaattisesti sitä, että sua ahdistellaan.

laki taas on uhrin puolella.

Mutta laissa on ahdistelulle selkeät kriteerit. Pelkkä uhrin fiilis ei riitä, pitää olla myös näyttöä siitä, että ahdistelua on tapahtunut. Kuten nyt vaikka niitä tekstiviestejä.