Tapailemani mies ei ole kertaakaan kehunut ulkonäköäni

Mielenkiintoista kommentointia. Tässäpä omia ajatuksiani asiasta.

Tykkään itse kehua. Ystäviäni, perheenjäseniäni ja varsinkin sisarusteni pieniä lapsia. Kehumisella mielestäni kerrotaan välittämisestä ja toisen arvostamisesta, tai siitä, että pitää toisen tekemistä asioista ja teoista. Olen aikaisemmin itse tottunut exäni kautta siihen, että minua on kehuttu sekä ulkonäöllisesti että muuten - ei liikaa ”lässytetty”, vaan mies on halunnut tehdä enemmänkin selväksi, että juuri hänelle olen erityinen ja on kehunut maasta taivaisiin. Se on itselleni osa sitä, että tunteita kehittyy, kun saa kuulla olevansa erityinen - samoin haluan toisen tuntevan olevansa minulle erityinen.

Nyt olen tapaillut uutta miestä, joka ei luonnostaan ole kova kehumaan eikä ole tottunut asiaan. Tästä on tullut jo vähän keskustelua, koska itse olen taas tottunut erilaiseen toimintaan ja aluksi hieman loukkaannuinkin asiasta. Olen yrittänyt ymmärtää häntä ja arvostan kyllä, kun hän sanoo jotain ihanaa enkä missään nimessä haluaisi, että kukaan kehuu jos ei sitä itse halua tehdä - silloin kehuilla ei ole mielestäni merkitystä.

Summa summarum, tykkään itse kehua ja tykkään, jos minua kehutaan. Mielestäni myös työelämässä hyvin tärkeä taito. Romanttisessa suhteessa pidän siitä, että ulkonäköäni kehutaan, mutta se ei ole mitenkään kaikki kaikessa ja pelkästään se ulkonäön kehuminen ei olisi viehättävää, yhtä tärkeää ellei tärkeämpää on kehua, että olen hyvä ja erityinen tyyppi juuri jollekin tietylle ihmiselle. En siis kaipaa pelkästään ulkonäköön liittyviä kehuja, vaan puhun ihan kaikenlaisesta kehumisesta. ”Ootpas ihana”, ”teitpäs hyvää ruokaa meille”, ”olet fiksu ja upea”, jne. Varsinkin mielestäni suhteen alussa nämä ovat tärkeitä asioita, ei niinkään enää vuosien päästä :)

Toki monet naiset sekä miehet eivät kehuja kaipaa ja se on myös ihan ok. Mutta halusin tuoda tällä kommentilla näkökantaa tuohon, kuinka joku kaipaa kehuja ja sitä kautta tietää olevansa erityinen. Mielestäni siinä ei ole mitään ikävää.

Tämän sun miehen pitäisi sanoa sun ulkonäöstä edes jotain kivaa koska:

-sinussa on jotain kaunista, esim vaikka silmät

-ja pelkästään koska se on kohteliasta

Itse tulin kehuneeksi eksäni porukoiden kotia kauniiksi, vaikka se ei ollut kuin perusasunto. Siksi kehuin, koska halusin olla kohtelias. Kuuluu samaan hommaan, kuin että jos joku tarjoaa jotain syötävää, niin on kohteliasta sanoa että tämä on oikein hyvää, mistä sait reseptin.

Mut jotkut ei vaan osaa, koska heitä ei ole kotona opastettu noihin hommiin.

Yhdessä oltu kohta 5 v eikä puolin tai toisin ulkonäköä kehuttu. Sisintä ja persoonaa sitäkin enemmän. Kumpikaan meistä ei ole ulkonäkökeskeinen.

Oletko muistanut kehua kuinka iso kalu miehellä on? Vaikka olisi 10cm nysä, niin muista kehua.

Miksi se ulkonäön kehuminen olisi jotenkin pois luonteen kehumisesta? Miksi ne sulkisivat toisensa pois? Miksi vain toista voi tai pitää kehua? Ei kovin älylliseltä suhtautumiselta kuulosta, te älyllisyyden hokijat.. Eikö noita voi kehua molempia peräkkäisissä lauseissa, tai jopa.. ihan samassa lauseessa? Voitteko kuvitella???

Kehutko itse miehen ulkonäköä?

Kuulostaa siltä että on jotain muita ongelmia, esim ei ole kiinnostunut susta. Ei mun ulkonäköä (usein haukuttu rumaksi!) Ole kukaan mies treffeillä kehunut ,mutta kyllä sen sanattomasti huomaa jos ne tykkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä? Miksi pitäisi kehua. Olette nähneet seitsemän kertaa, joten päättelisin, että miesystäväsi pitää ulkonäöstäsi, koska edelleen tapailee sinua. Ei yksikään mies tapaile naista, joka ei miellytä ulkonäöllisesti.

Tuo on vale. Kaikilla ei ole varaa valita. Itsekin tapailin yli vuoden naista jonka ulkonäkö ei miellyttänyt.

Jep, mulla on menossa jo viides vuosi. Kyllähän tohon alkaa nyt pikkuhiljaa tottumaan.

Voi herrajestas. Missä sun itseluottamus on?? Etsitkö aina muilta hyväksyntää?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on tylyjä kommentteja :D  Ei tää nyt yllättynyt. Jatkakaa toki synkkämieliset :) Minun mielestä maailmassa on liian vähän kauniita sanoja, ilmaista ja tulee hyvä mieli. t. Ap

Minulla ei ole mitään osuutta ulkonäkööni. Siitä voi kiitellä tai moittia vanhempiani, joiden geeneistä olen muodostunut. Jos mies kehuu ulkonäköäni, joka ei ole oma valintani, niin pidän häntä lähinnä pinnallisena ja typeränä. Voisi mieluummin kehua, että olen hauska tai viehättävä, hyvää seuraa tms. Jopa vaatteitani, jotka olen sentään itse tehnyt tai valinnut, jos ei muuta keksi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi se ulkonäön kehuminen olisi jotenkin pois luonteen kehumisesta? Miksi ne sulkisivat toisensa pois? Miksi vain toista voi tai pitää kehua? Ei kovin älylliseltä suhtautumiselta kuulosta, te älyllisyyden hokijat.. Eikö noita voi kehua molempia peräkkäisissä lauseissa, tai jopa.. ihan samassa lauseessa? Voitteko kuvitella???

Koska ihan jokaisesta tulee joskus ryppyinen vanhus, eikä sille mitään voi, mutta luonne voi pysyä upeana loppuun saakka.

Suomessa on nuuka kulttuuri mielihyvän tuottamisessa toisille. Kitsastellaan periaatteesta, vaikka ei maksa mitään, eikä menetä mitään. Yksi suomalaisen tapakulttuurin huonoimpia puolia.