Lue keskustelun säännöt.
En vaan käsitä eutanasian vastustajia.
Vierailija
26.09.2015 |
Anoppi sai eilen saattohoitopäätöksen. Enää ei nesteytetä, ei anneta ravintoa, ei anneta muita lääkkeitä kuin kipulääkkeitä joilla lähtee ymmärrys tähän maailmaan. Anoppi on 86 vuotias ja sydän alkaa olla loppu, sydämentahdistin laitettiin vuodenvaihteessa, ja nyt on pahoja verenkiertohäiröitä ja hengityskatkoksia. Anoppi ei saa puhuttuakaan juuri yhtään enää.
Pari viikkoa sitten oli vielä omassa asunnossaan, kulki rollaattorilla ja jutteli suurimmaksi osaksi normaaleja asioita, vielä sairaalassakin edellispäivänä muisti asioita erittäin hyvin silloin kun oli selvä hetki. Anoppi on tiennyt itse että hänellä on jotain vikaa päässä, ja nyt vasta sanottiin että jo maaliskuussa on päässä näkynyt aivoinfarktin jälkiä, ja niitä on tullut lisää kun nyt kuvattiin pää uudestaan. Lääkäri on sanonut että sairaus ei selitä nielemisvaikeuksia. Toisaalta anoppi on tupakoinut lähes koko ikänsä, joten mistä sen tietää mitä kurkussa tai keuhkoissa on.
Anoppi on pitkään puhunut että hänen olisi aika päästä pois, parikymmentä vuotta ollut jo leskenä, ja vanhimmat lapset jo yli kuusikymppisiä.
Nuorin poika, eli minun mieheni jolla on pienet lapset ja raskas työ, ja oma sairaus joka haittaa elämää, on se joka äidistä on huolehtinut ja joka päivä käynyt katsomassa niin kotona kuin sairaalassa, kaksi vanhempaa veljeä eivät ota mitään vastuuta vaikka ovat eronneita sinkkumiehiä. Mieheni on todella kovan paineen alla ja myös anoppi tietää sen. Myös minulle on kova paikka nähdä kun mieheni itkee katsoessaan kituvaa äitiään.
Minä en missään nimessä haluaisi että joutuisin omaa äitiäni katsomaan tuossa tilassa, enkä haluaisi että omat lapseni joutuisivat minua katsomaan tuossa tilassa. Toivon ja rukoilen että eutanasia hyväksytään Suomessa ennenkuin siihen joudutaan. Mieheni joutui katsomaan jo isänsä kitumisen pois, kävi syöttämässä sairaalassa ym. ja nyt vielä äitinsä. Miksi pitää olla näin? Miksi ihminen ei saa lähteä arvokkaasti tästä maailmasta kun sen aika on? Miksi pitää lääkkeillä tappaa hitaasti kiduttamalla, kun lääkkeillä voisi tehdä sen nopeasti?
Jotkut vetoavat siihen että raamatussa sanotaan että älä tapa, että on Jumalan tahto koska ihminen kuolee, no kyllä tuossa kiduttamisessa mun mielestä tehdään Jumalan tahtoa vastaan. Jumala antoi ihmiselle oman tahdon, vapauden päättää asioistaan, miksi sairaana pitää siitä omasta tahdosta luopua ja antaa itsensä muiden käsiin joilla ei ole mitään tietoa siitä mitä toisen ihmisen päässä liikkuu. Jotkut väittävät että ei voi tehdä eutanasiaa kun ihmisellä sairaudesta huolimatta voi olla jotain sisältöä elämässä ja elämänhalua. No ei varmaan sellaiset sairaat jotka haluavat elää varmaan sitten sano että haluavat eutanasian, eihän sitä kellekään väkisin tehdä. Kun lääkäri sanoo että kaikki toivo toipumisesta on menetetty, ja ikää on niin paljon että loppu on joka tapauksessa lähellä, miksi ei voi antaa ihmisen mennä ilman että tapetaan janoon ja nälkään? Miksi ihmistä pitää pitää jossain ihme välimaastossa, ei tajua olevansa elossa ja elimistön annetaan hiipua itsekseen? Ilman niitä hoitotoimenpiteitä ihminen olisi jo kuollut, joten siinä vaiheessa kun toivoa ei enää ole, ei ole mitään syytä enää mennä pitkän kaavan mukaan, kuolema ei ole enää luonnollinen muutenkaan.
Kommentit (55)
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 13:32"]
Ihan sama polku olisi kuin aborttien kohdalla. Esim vamman perusteella tehtävät abortit oli alun perin tarkoitettu tilanteisiin joissa sikiöllä ei ole elinmahdollisuutta. Nyt saa tehdä abortin esim pelkän downin perusteella.
[/quote]
Ja niitä tehdään hyvin vähän joka tapauksessa, aika suuri osa ihmisistä ottaa vastaan myös vammaisen lapsen. Mielestäni ei ole oikein pakottaa ketään ottamaan vastuulleen vammaista lasta jos se on estettävissä. Minä ja mieheni olimme päättäneet kun lapsia teimme, että jos ultrassa näkyy että on tulossa vammainen lapsi, abortti tehdään, vaikka ei lapsia saataisi sitten ollenkaan. Kaikista ei ole huolehtimaan vammaisista.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se ap:n anoppi hyötyisi nesteytyksestä, niin eikös sitä kuuluisi antaa, jo hän haluaa? Ja eihän hänelle väkisin kipulääkettä anneta.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 13:35"]
Olen 6. Ei olla vielä ehditty missään mennä.inkkareiden tapaan, mutta selvästi väärään suuntaan jo mennään, kun täysin terve sairaanhoitajakin on saamassa eutanasian.
[/quote]
Niin missä??? Miksi se sairaanhoitaja ei tee itsemurhaa kun kerran terve?
Kuolema ja toisista riippuvaiseksi jälleen tuleminen on luonnollinen osa elämänkaarta. Nykyihminen ei kestä sitä hidasta kuolemista, pitäisi pillerillä ratkaista tämäkin elämään kuuluva luonnollinen asia heti.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 13:50"]
Jos se ap:n anoppi hyötyisi nesteytyksestä, niin eikös sitä kuuluisi antaa, jo hän haluaa? Ja eihän hänelle väkisin kipulääkettä anneta.
[/quote]
Lääkäri oli sanonut että nesteytys pidentää kärsimystä ja janon tunteen pitäisi jossain vaiheessa loppua. Varmaan se jano loppuu kun kuolee. Ja kipulääkkeitä annetaan kun kerran on kipuja, on ollut jo pitkään, ja kipulaastareista on mennyt joka kerran pää sekaisin. Nyt kun on sydänlääkkeet ja antibiootit lopetettu, niin tottakai on vielä enemmän kipuja, ja lääkkeitä annetaan niin että ei tiedä enää tästä maailmasta mitään, onko se jotain elämisen arvoista elämää? Ja siinä omaiset odottavat sitten että koska se sydän lopulta pysähtyy lopullisesti. Ja lääkärit nopeuttavat sydämen loppumista nyt sillä nesteytyksen, ravinnon ja lääkkeiden lopettamisella.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 13:19"]
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 13:16"]
En kannata eutanasiaa siksi, että.hyvin pian ollaan siinä, että sitä.käytetäänkin yhteiskunnan säästökeinona. Eutanasia alkaa.lipua väostämättä väärille urille, jos se hyväksytään. Aluksi se oli tarkoitettu vain sietämättömästä kivusta kärsivälle potilaalle, joka nuutenkin kuolisi pian ja johon eivät kipulääkkeet auta riittävästi. Sitten yhä vähemmän kivuliaat alkoivat saada sitä, kunnes sitten jo vakavasti masentunut sai eutanasian. Nyt lopulta aivan terve vanhuuttaan pelkäävä sairaanhoitaja on saamassa eutanasian. En halua avata sitä eutanasia-porttia, kun kohta se sitten tulvii.
[/quote]
Miksi sinusta yksilö ei saisi päättää omasta elämästään, oli syy mikä tahansa?
Kai käsität, että esim. Suomessa vanhusten itsemurhaluvut ovat jo korkeat, vaikka eutanasia on kielletty.
[/quote]
Koska kohta ollaan tilanteessa, jossa sairas vanha ihminen tekee itsemurhan jo etukäteen, kun sellainen kulttuuri vakiintuu. Oma äitini olisi tulilinjalla jo, hänellä on muistisairaus, ja hän vielä ymmärtää jonkin verran, miten suuri rasitus se on muille. Itsemurhan saa tehdä avustettuna nytkin, ei sitä voida laittaa yhteisön käsiin. Muuten käytännössä yhteisö alkaa päättää ihmisten oikeuksista. Niin se vaan menee.
Olen ollut eutanasian kannattaja, en pidä passiivisen eutanasian varjolla tehtävästä pahuudesta. Voisin hyväksyä, että jokin pieni kiintiö saisi eutanasian vuosittain, ja armeliaisuus olisi perusteena, ei mitkään teoreettiset yksilön vapausoikeudet. Mutta kun on nähny mihin suuntaan maailma on menossa, minulla ei ole mitään syytä luottaa, ettei kiintiötä alettaisi kasvattaa ensin myötätuntoisista mutta kohta jo taloudellisista ja seuraavaksi yli-ihmissyistä.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 13:53"]
Kuolema ja toisista riippuvaiseksi jälleen tuleminen on luonnollinen osa elämänkaarta. Nykyihminen ei kestä sitä hidasta kuolemista, pitäisi pillerillä ratkaista tämäkin elämään kuuluva luonnollinen asia heti.
[/quote]
Eihän eläintenkään tarvitse kuolla hitaasti, mikä siinä nyt sitten on niin mieltäylentävää että pitää hitaasti kitua? Ensin lääkitään niin että se luonnollinen nopea loppu ei tule.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eläin on aivan eri asia. Ihminen ottaa eläimen itselleen viihdykkeeksi, seuraksi ja hellyydenkaipuuseensa. Kun eläin on sairas ja vaivainen, se ei enää viihdytä, vaan sen kärsimyksiä katsellessa omistaja vain ahdistuu, niin sille annetaan lopetuspiikki. Ihminen on arvokas sellaisenaan, ei kenenkään kautta.
Olisiko anoppi ja omaiset siis halunneet nesteytystä ja antibiootteja. Onpa kummaa, jos lopetettiin vastoin tahtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus kuoleminen olisi armollisempaa, mutta ne kaikkein huonokuntoisemmat eivät useimmiten enää pysty ilmaisemaan omaa tahtoaan niin että voitaisiin oikeasti olla varmoja siitä, että se on järjen puhetta ja että potilas oikeasti itse tahtoo sitä, joten harva siitä eutanasiasta kuitenkaan hyötyisi. Itse kammoksun ajatusta, että joskus joutuisin makaamaan dementoituneena jossain laitoksessa pahimmillaan vuoskymmeniä, mutta eihän dementoituneelle ihmiselle voi myöntää eutanasiaa. Ei dementoitunut ihminen enää tajua. Toisalta ei mielestäni voi toista tappaa myöskään minkään ennen dementiaa tms sairautta tehdyn päätöksen perusteella, sillä ihminenhän on voinut muuttaa mielensä. Kuolevan ihmisen kärsimysten pitkittäminen on kyllä arveluttavaa, mutta nä on niin vaikeita asioita, ja lain pitäisi olla pomminvarma sen suhteen että väärinkäytökset pitäisi olla mahdottomia, enkä tiedä mahdettaisiko sellaiseen koskaan päästä.
En halua että lääkäreillä ei olisi oikeutta kieltäytyä eutanasiasta. Siihen se kuitenkin menee että lääkärit pakotettaisiin. Näkeehän sen jo siinä että oikeutta kieltäytyä aborteista ei haluta suoda. Kuinka moni enää haluaisi lääkäriksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 13:26"]Mun mielestä asia on yksinkertainen. Eutanasia on vastoin hippokrateen valaa, siksi sitä ei voida ikinä hyväksyä.
[/quote]
Olen samaa mieltä.
Varsinkaan aloituksen kaltaisessa tilanteessa. Mummo on saattohoidossa. Onneksi aktiiviset hoidot on lopetettu. Sitä kannatan. Joskus olen nähnyt ihmisten elämää turhaan pitkitettävän. Useimmiten nämä viimeiset viikot on tärkeää luopumisen aikaa kuolevalle ja hänen omaisilleen. Se on hyvä kuolema. Saa valmistautua kuolemaan. Omaiset saa aikaa valmistua.
Pahempi kuolema olisi silloin, jos se on aktiivisesti aiheutettu. Tilanne olisi vaikea myös omaisille.
T. Useita saattohoitoja hoitanut. Useita hyviä kuolemisia nähnyt
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 13:53"]Kuolema ja toisista riippuvaiseksi jälleen tuleminen on luonnollinen osa elämänkaarta. Nykyihminen ei kestä sitä hidasta kuolemista, pitäisi pillerillä ratkaista tämäkin elämään kuuluva luonnollinen asia heti.
[/quote]
Aivan. Ihminen ei kestä omaa kuolevaisuuttaan. Haluaa sulkea sen pois. Itse olin parikymppinen, kun hoidin ensimmäisen kuolevan ihmisen. Vielä vuosien päästä kuoleman edessä vakavoituu ja nöyrtyy.
Mutta ei pelkää eikä sitä halua kiirehtiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 13:56"][quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 13:19"]
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 13:16"]
En kannata eutanasiaa siksi, että.hyvin pian ollaan siinä, että sitä.käytetäänkin yhteiskunnan säästökeinona. Eutanasia alkaa.lipua väostämättä väärille urille, jos se hyväksytään. Aluksi se oli tarkoitettu vain sietämättömästä kivusta kärsivälle potilaalle, joka nuutenkin kuolisi pian ja johon eivät kipulääkkeet auta riittävästi. Sitten yhä vähemmän kivuliaat alkoivat saada sitä, kunnes sitten jo vakavasti masentunut sai eutanasian. Nyt lopulta aivan terve vanhuuttaan pelkäävä sairaanhoitaja on saamassa eutanasian. En halua avata sitä eutanasia-porttia, kun kohta se sitten tulvii.
[/quote]
Miksi sinusta yksilö ei saisi päättää omasta elämästään, oli syy mikä tahansa?
Kai käsität, että esim. Suomessa vanhusten itsemurhaluvut ovat jo korkeat, vaikka eutanasia on kielletty.
[/quote]
Koska kohta ollaan tilanteessa, jossa sairas vanha ihminen tekee itsemurhan jo etukäteen, kun sellainen kulttuuri vakiintuu. Oma äitini olisi tulilinjalla jo, hänellä on muistisairaus, ja hän vielä ymmärtää jonkin verran, miten suuri rasitus se on muille. Itsemurhan saa tehdä avustettuna nytkin, ei sitä voida laittaa yhteisön käsiin. Muuten käytännössä yhteisö alkaa päättää ihmisten oikeuksista. Niin se vaan menee.
Olen ollut eutanasian kannattaja, en pidä passiivisen eutanasian varjolla tehtävästä pahuudesta. Voisin hyväksyä, että jokin pieni kiintiö saisi eutanasian vuosittain, ja armeliaisuus olisi perusteena, ei mitkään teoreettiset yksilön vapausoikeudet. Mutta kun on nähny mihin suuntaan maailma on menossa, minulla ei ole mitään syytä luottaa, ettei kiintiötä alettaisi kasvattaa ensin myötätuntoisista mutta kohta jo taloudellisista ja seuraavaksi yli-ihmissyistä.
[/quote]
Vahinko yläpeukku.
Kannatan passiivista eutanasiaa. Eli jätetään turhaan elämää pitkittävät hoidot antamatta. Eikä lähetetä sairaalaan hoitoon eli kuolemaan
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:06"]
Olisiko anoppi ja omaiset siis halunneet nesteytystä ja antibiootteja. Onpa kummaa, jos lopetettiin vastoin tahtoa.
[/quote]
Ei. Mies kyllä sanoi lääkärille että ihan oikea ratkaisu, mutta tietysti sekä anoppi että mieheni olisi valinnut mielummin eutanasian, kuin tuota kidutusta. Eihän tuossa tilanteessa kannata tehdä mitään joka vielä pidentää sitä kärsimystä, mutta sen lyhentäminen olisi hyvä asia, anoppi tekee kuolemaa, ja kauhistuttaa ajatus miten kauan siinä voi mennä.
ap
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:10"]
Joskus kuoleminen olisi armollisempaa, mutta ne kaikkein huonokuntoisemmat eivät useimmiten enää pysty ilmaisemaan omaa tahtoaan niin että voitaisiin oikeasti olla varmoja siitä, että se on järjen puhetta ja että potilas oikeasti itse tahtoo sitä, joten harva siitä eutanasiasta kuitenkaan hyötyisi. Itse kammoksun ajatusta, että joskus joutuisin makaamaan dementoituneena jossain laitoksessa pahimmillaan vuoskymmeniä, mutta eihän dementoituneelle ihmiselle voi myöntää eutanasiaa. Ei dementoitunut ihminen enää tajua. Toisalta ei mielestäni voi toista tappaa myöskään minkään ennen dementiaa tms sairautta tehdyn päätöksen perusteella, sillä ihminenhän on voinut muuttaa mielensä. Kuolevan ihmisen kärsimysten pitkittäminen on kyllä arveluttavaa, mutta nä on niin vaikeita asioita, ja lain pitäisi olla pomminvarma sen suhteen että väärinkäytökset pitäisi olla mahdottomia, enkä tiedä mahdettaisiko sellaiseen koskaan päästä.
[/quote]
Kuule, ei sitä enää sitten kun ei pysty kommunikoimaan eikä tunne ketään, eikä tiedä tästä maailmasta muutenkaan mitään, enää muuta mieltään yhtään mistään. Jos joskus hetkittäin tajuaa tilanteen, niin ihan satavarmasti vaan haluaa pois kärsimästä. Minä en hyväksy itsemurhaa nuoren fyysisesti terveen ihmisen tekemänä, mutta en hyväksy kyllä ihmiskidutustakaan. Pahinta mitä tiedän on tuollainen sairaalasängyssä makaaminen, ei ole musiikkia, ei mitään muutakaan viihdykettä, ei voi maistella edes makuja, ei voi syödä ruokia, ei ole yksityisyyttä, vieraat ihmiset käy ronkkimassa, ei pääse itse vessaan ja pesulle... Tuolla terveyskeskuksen osastolla ei ole edes tauluja seinillä potilashuoneissa, ei saa viedä kukkia, ei ole mitään kuin sairaalapeti ja tyhjät seinät, onko se sitten elämisenarvoista elämää? Ja onko siitä järkeä yhteiskunnan maksaa? Minä ainakin olen mielummin valmis ottamaan sen riskin että minut nukutetaan ikiuneen vaikka olisin viimesekunnilla muuttanut mieleni, kuin sen että jopa vuosikausia makaisin vihanneksena sairaalassa tai kärsisin kivuista ja kuolisin hitaasti lasten katsoessa vierestä.
ap
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:35"]
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 13:26"]Mun mielestä asia on yksinkertainen. Eutanasia on vastoin hippokrateen valaa, siksi sitä ei voida ikinä hyväksyä. [/quote] Olen samaa mieltä. Varsinkaan aloituksen kaltaisessa tilanteessa. Mummo on saattohoidossa. Onneksi aktiiviset hoidot on lopetettu. Sitä kannatan. Joskus olen nähnyt ihmisten elämää turhaan pitkitettävän. Useimmiten nämä viimeiset viikot on tärkeää luopumisen aikaa kuolevalle ja hänen omaisilleen. Se on hyvä kuolema. Saa valmistautua kuolemaan. Omaiset saa aikaa valmistua. Pahempi kuolema olisi silloin, jos se on aktiivisesti aiheutettu. Tilanne olisi vaikea myös omaisille. T. Useita saattohoitoja hoitanut. Useita hyviä kuolemisia nähnyt
[/quote]
Anoppi oli kuoleman porteilla jo vuodenvaihteessa, ja on siitä asti ollut tämän tästä sairaalassa, ja on todellakin valmistautunut kuolemaansa niin hyvin kuin siihen voi valmistautua, miten se olisi pahempi että olisi aktiivisesti autettu nopeammin lopputulokseen kuin tämä kidutus? Kenellekään ei tule ysikymppisen kuolema yllätyksenä.
ap
Mikä on hyvä kuolema? Ei ainakaan anoppini kuolema, en näe siinä mitään hyvää.
ap
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 18:40"]
Aika usea psyykkisesti sairaskin joutuu elämään elämää joka on täynnä kipua ja tuskaa eikä ole toivoa paremmasta. Psyykkisissä sairauksissa keho kuitenkin jaksaa, joten tuskaa jotuua kokemaan vuosikymmeniä. Eutanasiaa en silti hyväksy, en psyykkisissä enkä fyysissä sairauksissa.
[/quote]
Psyykkisesti sairaat usein pystyvät tekemään itsemurhan, ja tiedätkö, yllättävän usea pitkäaikaissairas sitä lopulta ainakin yrittää. Keho jaksaa mutta korvienväli ei, ja valinta on lopulta ihmisen itsensä (tai tulisi olla ihmisen itsensä), hyväksyit sinä sitä tai et.
[/quote]
Ehkä sitten tarvittaisiin apua nimenomaan siihen, että ei tarvitsisi epäonnistua, koska menetelmät olisivat tehokkaita, mahdollisimman kivuttomia, ja niiden hyvät ja huonot puolet olisi listattu. Mutta joku vanhenemisesta ahdistunut sairaanhoitaja eutanasiajonoon - ihan hullua. Mielestäni eutanasian puolustajan on otettava kantaa näihin tapauksiin jos hän ei ole niin rajun itsemääräämisoikeuden kannalla, että se muuttuu jo absoluuttiseksi oikeudeksi määrätä toiset murhaamaan hänet. Milläpä sellaisen oikeuden pystyt perustelemaan?
Ahdistuneen sairaanhoitajan tapauksessa ei ole kuin yksi järkevä menetelmä ja se on ihan tavallinen itsemurha. Jos häntä ahdistaa sosiaalinen paheksunta, sitten ahdistaa. Siinäpä punnitsee, mikä hänen vaa'assaan eniten painaa. Emme me muut sitä voi tietää.
Minusta vanhuksia pitää hoitaa aivan yhtä hyvin ja paljon kuin nuorempiakin. Ovat aivan samanarvoisia, elleivät jopa arvokkaampiakin.