Kävin tänään katsomassa kuollutta

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 21:03"]Kävitkö vaan sen takia että voit märehtiä tätä aaveella? Luulis sulla olevan ihan muuta mielessä just nyt kuin joku unentulo. Vai pakottiko äiti sut mukaan?
[/quote]

No voi helvetti. Ei se surussa kieriskeleminen tuo tätä ihmistä terveenä takaisin. Jokainen suree tavallaan, minä en itke hysteerisenä, enkä nää siinä mitään ongelmaa vaikka jotakin se helpottaa! Ja olen aikuinen ihminen.

Kuollut on pelkkä kuori. Henki jo muualla. Voimia

Seisoin vieressä katsomassa kun mummoni kuoli. En kokenut sitä mitenkään suurena järkytyksenä.

Kuvastaa hyvin nykyistä elämäntapaa: kuollutta ei haluta nähdä, ettei tule paha mieli. Mieluummin ajattelee niin päin, että tyyppi lähti reissuun, kyllä se joskus palaa.

Kävin 14-vuotiaana katsomassa vaarini yllättäen kuollutta ruumista. En päässyt siitä koskaan yli.

Ei se ihan arkipäivääkään ole. Iso asia. Varmasti pyörii mielessä ja palaa uudelleenkin aina joskus. Voimia sinulle!

Kuvittele mielessäsi jäähyväiset ja toivota hyvää matkaa. Kiitä hyvistä hetkistä. Ja paina mieleesi tämä ihminen hymyilevänä ja kauniina, kuten eläessään. 

Mä olen nähnyt isäni ja äitini kuolleena. Ei jäänyt ollenkaan "kummittelemaan". Oli vaan vahva tunne, etteivät enää olleet siinä. Ja sen jälkeen olen muistanut heidät vain elävinä mielessäni.

Elämään kuuluu myös kuolema. Nykyaikana se ehkä unohtuu, kun kaiken aikansa voi täyttää hömpällä.

Itsekin pari läheistä hautajaisissa nähnyt avoimesta arkusta. Monesti vielä sen jälkeen hetki tuli mieleen, mutta ei mitenkään huonossa mielessä.. lähinnä olin onnellinen että pääsin näkemään viimeisen kerran, en nähdessäkään sen enempää ajatellut esim. että "jaahas, siinä se nyt kuolleena sitte on".

Suosittelen ajattelemaan positiivisesti, nimenomaan tätä viimeistä näkemistä. Itsellä enemmän jäi kalvamaan kun erästä läheistä en päässyt hyvästelemään kasvotusten, kun ennalta päätetystä poiketen arkku suljettiin jo aiemmin..

Mieheni sisko otti mukaan 5-vuotiaan, kun mummoa laitettiin arkkuun. Ei se siitä hankaluuksia tuntunut saaneen. Ihan hyvähän se on, että ajatuksia herättää. Niihin ei kuitenkaan pidä jäädä rypeämään. 

Voimia ap:lle. Itse näin kuolleen ihmisen parikymppisenä, siis läheisen kuolleen ihmisen, ja silloin toivoin pitkään etten olisikaan mennyt. Ei se ollut tarpeen, kyllä minä olisin uskonut hänet vähemmälläkin kuolleeksi. Kyllä se tosi kauan pyöri mielessäni todella ahdistavana näkynä, mutta vielä ahdistavampana jäi mieleeni häilymään se kuolleen ihmisen haju. :( Pahoittelen, jos joillekin on liian roisia sanoa tämä.

Nyt olen elänyt jo paljon vuosia sen päälle, joten en yhtään tiedä mitä nykyään tekisin, enkä halua ajatella sellaisia. Ne tulee menemään sitten tilanteiden mukaan, jos en itse ole ekana lähdössä. Mistä näistä koskaan voi tietää. Summa summarum, mulle silloin nuorena se oli liian raju näky. Olisi kannattanut skipata. Kyllä tuo ohi menee, ja toisaalta se mitä näit, on aivan valtavan luonnollinen asia sekin.

Olen nähnyt jo aika monta kuollutta (olen lääketieteen opiskelija). Joka kerta sen mielestäni näkee erittäin selvästi: se on pelkkä kuori, ihmisen henki ei ole enää siinä. Mielestäni kuollut ei näytä lainkaan "nukkuvalta" niin kuin joskus kuulee sanottavan.
Kuolleiden näkeminen ja muutenkin kuoleman kohtaaminen on vahvistanut uskoani kuoleman jälkeiseen elämään.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 21:13"]

Kuvastaa hyvin nykyistä elämäntapaa: kuollutta ei haluta nähdä, ettei tule paha mieli. Mieluummin ajattelee niin päin, että tyyppi lähti reissuun, kyllä se joskus palaa.

[/quote]

Mikä sut pistää olemaan noin ilkeä aloittajalle? Olet asiaton. Sori mutten halua kuulla, siis ei kiinnosta vastauksesi.

Lapset pitäisi viedä katsomaan kuolleita sukulaisia sairaalan kappeliin, jotta opittaisiin, että kuolema on ihan samanlainen asia kuin syntymä. Ennen oli täysin luonnollista ja suorastaan tapoihin kuuluvaa, että kuollut hyvästeltiin ennen arkkuun panemista / arkun sulkemista. Nyt pelätään, että vainajan näkeminen jää liian vahvasti mieleen. Tietty jää ja hyvä niin, koska muutenhan se ihminen ei olisi merkinnyt mitään!

Kuolema on luonnollista, me kaikki kuolemme.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 21:28"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 21:13"]

Kuvastaa hyvin nykyistä elämäntapaa: kuollutta ei haluta nähdä, ettei tule paha mieli. Mieluummin ajattelee niin päin, että tyyppi lähti reissuun, kyllä se joskus palaa.

[/quote]

Mikä sut pistää olemaan noin ilkeä aloittajalle? Olet asiaton. Sori mutten halua kuulla, siis ei kiinnosta vastauksesi.

[/quote]

Ei kiinnosta ja silti kommentoit?

Henkilö jota käydään katsomassa hänen kuoltuaan on yleensä niin läheinen että kuolema pyörii mielessä vaikka häntä ei olisikaan nähnyt. Jos et käy katsomassa mielessä voi pyöriä mielikuvia jotka eivät ole edes totta, jos käyt väkisinkin tahtumaa muistelee ainakin jokin aikaa. Huolestuttavampana pitäisin jos asia ei herättäisi mitään tunteita/ajatuksia.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 21:13"]Kuvastaa hyvin nykyistä elämäntapaa: kuollutta ei haluta nähdä, ettei tule paha mieli. Mieluummin ajattelee niin päin, että tyyppi lähti reissuun, kyllä se joskus palaa.
[/quote]

Ap nimenomaan halusi, mutta paha olo tuli jälkikäteen. Eikö kukaan todellakaan osaa auttaa häntä empaattisesti?

Kävin katsomassa äitiäni heti kuolinyötä seuraavana päivänä ja hän näytti lähinnä levolliselta. Leuka oli sidottu kiinni ja silmien päällä oli laput, että silmät pysyisivät kiinni. Rinnan päälle oli poimittu ulkoa muutama kukka. Äiti näytti ihan itseltään, toki siinä oli enää pelkkä kuori jäljellä niin kuin joku sanoi. 4-5 viikkoa myöhemmin kävin katsomassa äitiä vielä uudestaan hänen sisarustensa kanssa ennen hautajaisia ja äiti oli jo aika eri näköinen. Silmät oli kuopalla ja muutenkin hän näytti jotenkin kolkommalta. 

Jos haluaa käydä vainajaa katsomassa, niin parempi käydä tuoreeltaan.

Isoäitini oli kuollut yöllä nukkuessaan ja aamulla vasta huomattiin kuolema. Ruumishuoneella makasi kyljittäin käsi pään alle taitettuna kuten nukkuessaankin. Ihan hyvä mieli jäi, nukkuvalta näytti. Hyvä ja nopea lähtö. Olen nähnyt myös neljä muuta sukulaista kuolleena, ei mitään traumoja, kaikki ovat päässeet kivuistaan.