Lue keskustelun säännöt.
te ketkä olette säästäneet itsenne avioliittoon!
25.09.2015 |
Kerro tarinasi!:) minulle on tärkeää että ensimmäinen seksikerta on vasta sitten kun on häät vietetty. En ole uskonnollinen, vaan itse olen vain sitä mieltä että näin on parasta toimia.
Minkä ikäinen olit? Aviomiehesi, oliko hänellä poikuus tallella? Kuinka kauan olitte yhdessä ennen kuin menitte naimisiin? Miten seksielämä lähti käyntiin? Miten miehesi suhtautui kun kerroit odottavasi avioliittoon?
Kommentit (74)
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 13:28"]Mietin vain, onko seksiä liikaa hehkutettu ja annettu sille suhteettoman iso merkitys. Ei "itsensä säästämisen" vastakohta ole jakorasia.
Jos avioero tulee niin se voi olla kova paikka: tälle ihmiselle "säästin itseäni" eikä hän arvosta sitä ollenkaan. Miten voin aloittaa uuden suhteen kun "olen jo harrastanut seksiä." No, ehkä noissa piireissä ei erota vaikka suhteessa tulisi mitä vaikeuksia (väkivalta, alkoholi...).
[/quote] no missä ihmeen piireissä? Jos miehestä kuoriutuu avioliiton aikana alkoholisti/väkivaltainen hullu niin totta helvetissä pistän eropaperit vetämään! Ja jos se ero tulee "muuten vain", niin tulkoon, mielenrauhan saan kun tietää että on yrittänyt kaikkensa. Jotenkin pidän näitä niin itsestään selvinä asioina enkä alkanut selostamaan aikaisemmin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 16:06"]Neitsyyden säästäminen avioliittoon ei ole mielestäni millään tavalla ihailtavaa. Toki hyväksyn asian täysin, olemmehan erilaisia. Mutta sen ihanteena pitäminen on asia erikseen.
Seksuaalisuus kuuluu inhimillisyyteen olennaisella tavalla. Miksi sen olemassaolo pitäisi kieltää? Itse menin naimisiin vasta 32-vuotiaana, siihenkö asti olisi pitänyt tukahduttaa oma seksuaalisuus?
[/quote] tukahduttaa oma seksuaalisuus? Seksi ja seksuaalisuus ovat eri asioita. Joo, voithan sinä harrastaa vaikka koko kylän poikien kanssa seksiä, ei se heiltä ole pois päinvastoin:-D
Annoin alapeukkua ja voin kyllä perustellakkin vähän. Se että ei harrasteta seksiä ennen avioliittoa on mielestäni jättäytymistä tuurin varaan. Joku tietty puoli ihmisestä jätetään arvailujen varaan ja toivotaan parasta. Se on vain ihan idioottimaista, enkä itse ottaisi sellaista riskiä. Lisäksi minusta on suuri vaara, että jompi kumpi ei sitä seksiä oikeasti edes kaipaa, jos voi seurustella vuosikausia ilman seksiä. Siinä sitä sitten ollaan.
Mutta ehkä olen jäävi sanomaan, koska kaikenlaiset epärationaaliset konhotukset ei muutenkaan oikein pure minuun.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 14:50"]Moniko toivoisi, että näin olisi omallakin kohdalla, kun nykyajan painostus ja aivopesu on johtanut aikanaan herkässä teini-iässä harhaan? Ei ole mikään häpeä myöntää tällaista.
[/quote] tämä
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 14:50"]
Moniko toivoisi, että näin olisi omallakin kohdalla, kun nykyajan painostus ja aivopesu on johtanut aikanaan herkässä teini-iässä harhaan? Ei ole mikään häpeä myöntää tällaista.
[/quote]
Jokunen huono seksikokemus ei oikeasti ole mitenkään kauhean suuri taakka kantaa. Ei sellainen että ottaisin tuollaisen riskin, että menisin naimisiin asti kokeilematta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nuori pari toisinaan tyydyttää toisiaan käsin ja säästää muun seksin avioliittoon niin seksuaalinen lataus ei kuulosta kovin kovalta. Mistä voi tietää, että toinen edes on yhtä seksuaalinen, jos voi viettää aikaa rakastamansa ihmisen kanssa ilman seksuaalista kosketusta kaiken muun läheisyyden lisäksi. Minun ja mieheni suhteessa seksi on tärkeä asia, jolle raivataan aikaa lapsiperheen keskellä. Onneksi ennen lapsia oli aika, jolloin ei ollut ns. rajoitteita ja niiden vuosien aikana saimme kerrytettyä paljon kokemuksia. Molemmilla on myös jonkin verran kokemuksia ennen yhteiseloa, joten ei tarvitse miettiä millaista olisi jonkun toisen kanssa, kun tietää, että kannattavampaa on yrittää vietellä se oma kumppani. ;)
Minä säästin. Olimme molemman mieheni kanssa uskossa. Ei olis kannattanut, valitettavasti. Mies oli pahasti pornoriippuvainen ja katseli sitten mieluummin nettiä kuin minua. Seksielämä oli lähes olematonta, ja itsetunto meni kokonaan mokoman miehen kanssa. Onneksi olemme eronneet. Olen myös luopunut uskosta ja nauttinut sinkkuna seksistä niin paljon kuin olen halunnut. Enää en ikinä lähtis säästämään itseäni yhtään mihinkään. Ei sikaa säkissä mulle, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoitin siis, että olimme MOLEMMAT uskossa, aviomiehiä on sentään ollut vain se yksi ;)
52
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 14:10"]
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 12:40"]
Höh alapeukuttajat taitaa olla niitä katkeria siiderivalaita jotka menetti neitsyytensä ylä-asteella auton takapenkillä amisjätkän kanssa.
[/quote]
No mäkin ihmettelin miksi aloittaja sai niin paljon alapeukkuja? Minusta tuo on kovin kunnioitettavaa vaikka itse en odottanut avioon asti, mutta tein sen kuitenkin miehen kanssa jonka tunsin pitkään ja kunnioitin ja luotin häneen täysillä ja hän pysyikin elämässäni kuolemaansa asti.
Itse ainakin arvostan teitä jotka kunnioitatte avioliittoa noin paljon. Ja itse olen melkein 30-vuotias ja ehdottomasti mielummin olisin neitsyen kanssa kun jonkun joka on heiluttanut heppiään kaupungin joka reiässä.
[/quote]
Siis miksi seksin harrastaminen vain avioliitossa on itsessaan jotenkin "kunnioitusta" ansaitsevaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me odotimme hääyöhön, minä olin 21 ja mieheni 23. Itse olisin halunnut jo aiemmin, mutta hän ei halunnut. Jo ensimmäisenä naimisissaolovuonna tuli riitaa siitä, että minä olisin halunnut enemmän. Nyt, 15 avioliittovuoden jälkeen olen alistunut kohtalooni: kotona seksiä on kerran 1-2 kk:ssa, toisen miehen kanssa 1-2 kertaa viikossa. En pidä itseäni pettäjänä, sillä mieheni tietää asian ja se on ok. Erotakaan en halua, sillä muuten sovimme toisillemme ja arkielämä rullaa hienosti. Tuskin olisimme kuitenkaan avioituneet, jos olisin tiennyt tämän, eli vähän korpeaa ajoittain.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 18:39"]
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 14:10"]
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 12:40"]
Höh alapeukuttajat taitaa olla niitä katkeria siiderivalaita jotka menetti neitsyytensä ylä-asteella auton takapenkillä amisjätkän kanssa.
[/quote]
No mäkin ihmettelin miksi aloittaja sai niin paljon alapeukkuja? Minusta tuo on kovin kunnioitettavaa vaikka itse en odottanut avioon asti, mutta tein sen kuitenkin miehen kanssa jonka tunsin pitkään ja kunnioitin ja luotin häneen täysillä ja hän pysyikin elämässäni kuolemaansa asti.
Itse ainakin arvostan teitä jotka kunnioitatte avioliittoa noin paljon. Ja itse olen melkein 30-vuotias ja ehdottomasti mielummin olisin neitsyen kanssa kun jonkun joka on heiluttanut heppiään kaupungin joka reiässä.
[/quote]
Siis miksi seksin harrastaminen vain avioliitossa on itsessaan jotenkin "kunnioitusta" ansaitsevaa?
[/quote]
En ymmärrä minäkään ja miksi kaikki neitsyyttä arvostavat luulevat, että toinen vaihtoehto on harrastaa seksiä jokaisen vastaantulevan kanssa?!
Itsellä oli yksi pidempi suhde ja jokunen lyhyt ennen kuin tapasin nykyisen mieheni n. 26- vuotiaana. Ekassa pitkässä suhteessa opin myös mitä haluan parisuhteelta ja mieheltä, miten suhteessa kannattaa ratkoa ristiriitoja jne. ja tuli koettua myös ero, joka ei helppo ollut, vaikka suhde ei enää toiminutkaan. Ja seksuaalisuudestani ja sen jakamisesta toisen ihmisen kanssa olen näissä suhteissa oppinut paljon ja paljosta olisin jäänyt paitsi, jos olisin vain odottanut nykyistä miestäni.
Seksuaalisuus on myös niin luonnollinen ja normaali asia, että jos sitä ei nuorena pääse kenenkään kanssa toteuttamaan vaan pitää "säästää" se avioliittoon niin riskinä on se, että seksistä saakin eniten irti yksin ja ehkä pornon kanssa, kun on siihen tottunut. Masturbointi on toki luonnollista ja normaalia, mutta minusta parisuhteeseen kuuluu olennaisena osana myös yhteinen seksi - vaikka ei olisi avioliitossa ja kunhan ikää on tarpeeksi ja kumpikin osapuoli sitä haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskovaisillahan on usein tuollainen ajatus ei-uskovaisista, että ei-uskovaisilla ei ole mitään kontrollia. Että kaikki ei-uskovaiset harrastavat hirveitä orgioita jatkuvasti, kun ei uskonto heitä velvoita hillitsemään himojaan. Sellaisenkin huomion olen tehnyt että sitten jos siitä uskonlahkosta satutaankin eroamaan, niin lähtee ihan mopo käsistä seksin suhteen. Varmaan osittain juuri siksi, että kuvittelevat ihan oikeasti muidenkin sekstaavan vähän kaikkien kanssa.
En tiedä levitetäänkö tällaista ajatusmallia sitten ihan järjestelmällisesti joissain lahkoissa, että saataisiin ei-uskovaiset tuntumaan ihan eri planeetan olennoilta.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 19:02"]
Me odotimme hääyöhön, minä olin 21 ja mieheni 23. Itse olisin halunnut jo aiemmin, mutta hän ei halunnut. Jo ensimmäisenä naimisissaolovuonna tuli riitaa siitä, että minä olisin halunnut enemmän. Nyt, 15 avioliittovuoden jälkeen olen alistunut kohtalooni: kotona seksiä on kerran 1-2 kk:ssa, toisen miehen kanssa 1-2 kertaa viikossa. En pidä itseäni pettäjänä, sillä mieheni tietää asian ja se on ok. Erotakaan en halua, sillä muuten sovimme toisillemme ja arkielämä rullaa hienosti. Tuskin olisimme kuitenkaan avioituneet, jos olisin tiennyt tämän, eli vähän korpeaa ajoittain.
[/quote]Minun mieheni oli samanlainen, seksiä oli 1-2 kertaa kuukaudessa maksimissaan, joskus pitempikin väli. Siinä vajaa 4-kymppisenä hän alkoi kieltäytyä seksistä kokonaan. Nyt ollaan 5-kymppisiä ja seksiä ollut viimeksi vuonna 2002. Naimisissa ollaan, arkielämä sujuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 19:11"]
Uskovaisillahan on usein tuollainen ajatus ei-uskovaisista, että ei-uskovaisilla ei ole mitään kontrollia. Että kaikki ei-uskovaiset harrastavat hirveitä orgioita jatkuvasti, kun ei uskonto heitä velvoita hillitsemään himojaan. Sellaisenkin huomion olen tehnyt että sitten jos siitä uskonlahkosta satutaankin eroamaan, niin lähtee ihan mopo käsistä seksin suhteen. Varmaan osittain juuri siksi, että kuvittelevat ihan oikeasti muidenkin sekstaavan vähän kaikkien kanssa.
En tiedä levitetäänkö tällaista ajatusmallia sitten ihan järjestelmällisesti joissain lahkoissa, että saataisiin ei-uskovaiset tuntumaan ihan eri planeetan olennoilta.
[/quote]
Kyllä sitä ainakin lestadiolaisissa piireissä on 80-90 -luvuilla kerrottu ihan totuutena, että ns. maailman ihmiset ovat sitä ja tätä. En muista sanamuotoja, mutta lapsuudestani ja varhaisnuoruudestani muistan sen, miten kauheina ulkopuoliset näyttäytyivät. Ei mitään moraalia tai empatiakykyä, kylmää jyystämistä kenen kanssa vain ja ryypätään ja rälllätään. Lapset toki heitteillä.
Nyttemmin itselläni on ollut jo pidempään avioeron jälkeen seksisuhde. En ole löytänyt parisuhdetta, ja totesin, että en halua elää ainutkertaista elämääni ilman halailua, seksiä ja ylipäänsä toisen lähellä oloa. Välitämme seksikumppanien kanssa toisistamme ja kummankin läheisyydentarve tulee tyydytetyksi, mies on todella kiva ja herttainen, samalla lailla vailla ihmisen lämpöä kuin itsekin olen.
Naurattaa ja itkettää samaan aikaan se maailmankuva, jota minulle aikoinaan syötettiin... (en ole tosiaan uskovainen, jos joku jää miettimään, jätin liikkeen jo teininä ja nyt olen nelikymppinen).
Mennessämme naimisiin olin 24-vuotias. Mies 26. Seurusteltiin kolme ja puoli vuotta. Miehellä ei ollut poikuus tallella, ja tiesin sen jo kun aloimme tapailla. Tästä syystä jopa hiukan pelotti sanoa että haluan odottaa avioliittoon, mutta onneksi hän ymmärsi. Toki seurustelun aikana välillä mietin että jaksaako mies odottaa ja kärsiikö hän valinnastani. Avoimuus on siis todella tärkeää, ja kävimme monet keskustelut aiheesta. Mieheni sanoi aina että kyllä hyvää kannattaa odotttaa ja pystyy myös itse odottamaan koska tiesi sen olevan mulle tärkeä asia. Avioitumisen jälkeen seksielämä lähti hyvin käyntiin, mieheni osasi olla varovainen alkuun, jotta "pääsin jyvälle" seksistä. Yhä edelleen porskutetaan yhdessä eteenpäin, avioliittoa takana 10vuotta ja lapsia kolme.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 12:25"]Mennessämme naimisiin olin 24-vuotias. Mies 26. Seurusteltiin kolme ja puoli vuotta. Miehellä ei ollut poikuus tallella, ja tiesin sen jo kun aloimme tapailla. Tästä syystä jopa hiukan pelotti sanoa että haluan odottaa avioliittoon, mutta onneksi hän ymmärsi. Toki seurustelun aikana välillä mietin että jaksaako mies odottaa ja kärsiikö hän valinnastani. Avoimuus on siis todella tärkeää, ja kävimme monet keskustelut aiheesta. Mieheni sanoi aina että kyllä hyvää kannattaa odotttaa ja pystyy myös itse odottamaan koska tiesi sen olevan mulle tärkeä asia. Avioitumisen jälkeen seksielämä lähti hyvin käyntiin, mieheni osasi olla varovainen alkuun, jotta "pääsin jyvälle" seksistä. Yhä edelleen porskutetaan yhdessä eteenpäin, avioliittoa takana 10vuotta ja lapsia kolme.
[/quote] miehesi kuulostaa aivan ihanalta! Tyydytittekö toisianne tai mitään ennen hääyötä?
Ap
Olimme molemmat 19 vuotiaita kun mentiin naimisiin ja hääyönä oli kummankin eka kerta. Oltiin pari vuotta yhdessä ennen naimisiinmenoa. Nyt seitsemäs vuosi menossa ja elämä on ihanaa :) seksi sujui heti alusta asti täysin ongelmitta, oli erittäin turvallista ja ihanaa kun yhdessä opeteltiin uusia asioita ja tuntemaan toisemme ja itsemme. Seksiä meillä on usein, se on erittäin hyvää ja vahvistaa ja syventää parisuhdetta.
Meille oli itsestäänselvyys että odotamme avioliittoon. Uskon että meidät on luotu toisillemme jo pelkästään seksielämän takia, se on vaan niin luonnollista,mutkatonta ja täydellistä :) Mulla siis vain positiivisia kokemuksia.
Tämä asia on niin jokaisen yksityisasia ja oma valinta ja on hyvä, jos miettii mitä seksi itselle merkitsee. Minulle on tärkeää rakkaus seksisuhteessa. Se ei edellytä avioliittoa, mutten voisi kuvitellakaan harrastavani seksiä vieraan ihmisen kanssa ja rakkaushan kehittyy ajan kanssa. Tajuan silti , että kaikki eivät ajattele näin, mutta olemmehan muutenkin erilaisia, tärkeää on elää oman näköistään elämää tasapainoisena ihmisenä.