Lue keskustelun säännöt.
te ketkä olette säästäneet itsenne avioliittoon!
25.09.2015 |
Kerro tarinasi!:) minulle on tärkeää että ensimmäinen seksikerta on vasta sitten kun on häät vietetty. En ole uskonnollinen, vaan itse olen vain sitä mieltä että näin on parasta toimia.
Minkä ikäinen olit? Aviomiehesi, oliko hänellä poikuus tallella? Kuinka kauan olitte yhdessä ennen kuin menitte naimisiin? Miten seksielämä lähti käyntiin? Miten miehesi suhtautui kun kerroit odottavasi avioliittoon?
Kommentit (74)
En alapeukuttanut mut mua mietityttää vaan.. Naimisiinmeno on niin virallista ja "lopullista". Jos seksi ei sujukaan niin kyllähän se parisuhteeseen vaikuttaa.. Kai tuo onnistuis jos pari keskenään puhuis seksistä paljon, että tietää toistensa mieltymykset ettei hääyö johda katastrofiin. Entä jos seksi ei oliskaan tyydyttävää ja jompi kumpi pettyis pahasti kun siitä on tehty niinkin iso numero. Entä jos toinen paljastuukin häiden jälkeen aseksuaaliksi.? No tää on vaan mun typerää pohdintaa.
Jotenkin tuntuu hassulta, että jotkut on valmiita sitoutumaan noinkin vahvasti, vaikkeivat ole edes niin läheisiä että olisivat edes seksiä harrastaneet. Lasketaanko siihen vain yhdyntä vai kaikki seksi? Seksitön suhde on mun mielestä sellanen ujo ja tuore:-D mikä ei välttämättä oo siis huono asia.
Haha, kuulostampa typerältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 12:48"]En alapeukuttanut mut mua mietityttää vaan.. Naimisiinmeno on niin virallista ja "lopullista". Jos seksi ei sujukaan niin kyllähän se parisuhteeseen vaikuttaa.. Kai tuo onnistuis jos pari keskenään puhuis seksistä paljon, että tietää toistensa mieltymykset ettei hääyö johda katastrofiin. Entä jos seksi ei oliskaan tyydyttävää ja jompi kumpi pettyis pahasti kun siitä on tehty niinkin iso numero. Entä jos toinen paljastuukin häiden jälkeen aseksuaaliksi.? No tää on vaan mun typerää pohdintaa.
Jotenkin tuntuu hassulta, että jotkut on valmiita sitoutumaan noinkin vahvasti, vaikkeivat ole edes niin läheisiä että olisivat edes seksiä harrastaneet. Lasketaanko siihen vain yhdyntä vai kaikki seksi? Seksitön suhde on mun mielestä sellanen ujo ja tuore:-D mikä ei välttämättä oo siis huono asia.
Haha, kuulostampa typerältä.
[/quote]
Onhan tuo totta että kun sitä miettii niin tuntuu hullulta sitoutua loppuelämäksi ilman kokemusta siitä seksielämästä..mutta toisaalta taas ajattelen niin että ainakin me oltiin todella läheisiä ja suhde oli jo hyvin "syvä" ennen avioliittoa että jos seksielämä ei olis ollutkaan hyvää tai se ei olis onnistunut niin varmasti kaikkemme oltais tehty sen eteen jotta siitäkin saataisiin hyvä koska suhde muutoin oli jo niin hyvä ja tunsin että olen löytänyt sielunkumppanin. Seksiä ei edes ajatellut niin merkityksellisenä asiana kuin se nyt avioliitossa oikeasti on. Toki sitä kovasti odotti ja oli vaikeaa toisinaan jaksaa odottaa kun toinen tottakai viehätti niin suuresti fyysisestikin. Mutta yllätyin siitä kuinka tärkeä asia seksi on parisuhteessamme ja kuinka ihanaa se on. Ehkä jälkeenpäin ajateltuna, jos olis tienny etukäteen kuinka iso asia se on niin olisi ehkä pelännyt että mitä jos ei menekään sitten hyvin.. Mutta olen onnellinen että jaksoimme odottaa ja kaikki on mennyt niin hyvin.
- 19 vuotiaana avioitunut
Mulla ei ole mitään syytä alapeukuttaa, mutta mua kiinnostaa ap:n käyttämä termi "itsensä säästäminen". Sehän on yleinen ja vanha termi, mutta mitä siinä oikeasti säästetään, mikä on "itse"? Mulle tulee mieleen, että minuus supistetaan seksiin ja immenkalvon kokoiseksi, tai että minuuteen/ itseen ei kuulu myötätunto, sosiaaliset suhteet, elämänkokemuksen karttuminen ... mitä kaikkea nyt ihmisen elämään liittyy. Vai säästetäänkö niitäkin?
Tarkoitatko siis, ap, että nainen = immenkalvonsa? Et varmaan? :)
Kokeneena palstakettuna sanon vielä, että seksuaalisen kokemattomuuden säilyttäminen avioliittoon asti on jokaisen oma asia ja sen vastakohta EI ole holtiton, vastuuntunnoton teiniseksi.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 12:42"][quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 12:40"]Höh alapeukuttajat taitaa olla niitä katkeria siiderivalaita jotka menetti neitsyytensä ylä-asteella auton takapenkillä amisjätkän kanssa.
[/quote]
Ihme asenne sulla.
[/quote]
No kun on 40 eikä ole vieläkään saanut...
En itsekään ymmärrä noita alepeukkuja. Olisi kiva kuulla perusteluja niille...
Minusta tuo on ihailtavaa, säästää itseään avioliittoon sekä sille tietylle, erityiselle ihmiselle. <3 Oma neitsyys meni 17 vuotiaana lapsellisessa suhteessa ollessani, joten se siitä. Silti ajatuksena pidän siitä ja arvostan ihmisiä, jotka siihen pyrkivät. Ehkä erityisesti, jos uskonto ei vaikuta asiaan.
Monet kai ajattelee, kuten yksi tuolla ylenpänä, että mitä jos seksi ei toimikaan? No, mitä jos joku muu asia ei toimikaan? Hetikö pitäisi vaihtaa uuteen tms.? Mun mielestä saa seksin kuulostamaan tosi vaikealta asialta, mahdottomalta. Harvoin se ensimmäinen kerta on edes se parhain mahdollinen, parasta seksi mielestäni on ajan kanssa, opettelun myötä. Joten mikä estäisi seksin hyvyyden, jos ei ekalla kerralla, niin joskus tulevaisuudessa...? Jos kumpikin siihen pyrkii? Varmastikin asioista juteltaisiin ennen avioliittoon astumista muutenkin, ettei tule suurempia yllätyksiä..
AP, oletko minkä ikäinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on todella suuri riski, jopa hiukan typerä mielestäni. Olen itse uskonnollisesta perheestä ja ensimmäinen poikaystäväni oli myös uskovainen. Onneksi emme päätyneet sänkyyn emmekä avioon, vaan lähdin pois uskonnon parista ja aloin elämään muualta saneltujen sääntöjen sijaan niin, miten itse tunsin oikeaksi. Elämän varrella on ollut useita seurustelukumppaneita ja "säätöjä", joiden kanssa olen kokenut seksin harrastamisen täysin oikeaksi ja sopivaksi asiaksi. Kyseessä on sen verta iso osa parisuhdetta, että en olisi pystynyt kuvittelemaan viettäväni loppuelämääni joidenkin näiden miesten kanssa. Mies ei esimerkiksi voi liian suurelle varustukselleen mitään, jolloin yhdyntä ja suuseksi tuntuvat näin pienikokoisesta naisesta kaikin tavoin kipeältä. Toisaalta olen törmännyt myös aseksuaaleihin ja erektio-ongelmaisiin nuoriinmiehiin. Varsinkin jälkimmäinen on useasti miestä niin kovin hävettävä ongelma, että hän mieluummin välttelee sitä kuin rupeaa ratkomaan sitä, vaikka suhde olisi kuinka syvä ja hyvä tahansa.
Mietin vain, onko seksiä liikaa hehkutettu ja annettu sille suhteettoman iso merkitys. Ei "itsensä säästämisen" vastakohta ole jakorasia.
Jos avioero tulee niin se voi olla kova paikka: tälle ihmiselle "säästin itseäni" eikä hän arvosta sitä ollenkaan. Miten voin aloittaa uuden suhteen kun "olen jo harrastanut seksiä." No, ehkä noissa piireissä ei erota vaikka suhteessa tulisi mitä vaikeuksia (väkivalta, alkoholi...).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säästin itseäni avioliittoon, ensimmäinen kerta hääyönä. Oikein romanttisen vanhanaikaista jne.
Neljän aviovuoden jälkeen mies jätti minut toisen naisen takia. Tämä aika lailla laimensi ensimmäisen seksikertani merkityksellisyyttä, tuntui että ei olisi kannattanut mokoman äijän takia odottaa, ja välillä ajattelin että olisin mielummin menettänyt neitsyyteni jollekin jolla ei olisi ollut niin paljon väliä. Mitä korkeammalle jotain arvostaa, sitä tuskallisempaa on kun se ei toiselle olekaan mitään erityistä :(
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 12:34"]
Olimme molemmat 19 vuotiaita kun mentiin naimisiin ja hääyönä oli kummankin eka kerta. Oltiin pari vuotta yhdessä ennen naimisiinmenoa. Nyt seitsemäs vuosi menossa ja elämä on ihanaa :) seksi sujui heti alusta asti täysin ongelmitta, oli erittäin turvallista ja ihanaa kun yhdessä opeteltiin uusia asioita ja tuntemaan toisemme ja itsemme. Seksiä meillä on usein, se on erittäin hyvää ja vahvistaa ja syventää parisuhdetta. Meille oli itsestäänselvyys että odotamme avioliittoon. Uskon että meidät on luotu toisillemme jo pelkästään seksielämän takia, se on vaan niin luonnollista,mutkatonta ja täydellistä :) Mulla siis vain positiivisia kokemuksia.
[/quote]
ihana kuulla muitakin, jotka odottaneet avioliittoon:) minäkin odotin ja myös mieheni oli neitsyt, kun naimisiin menimme, olemme olleet avioliitossa 5 vuotta ja olimme kumpikin 23 vuotiaita. mutta olen kyllä hieman eri mieltä siitä, että seksiä pitäisi jotenki"kokeilla" ennen avioitumista. minä näen asian niin, että kun on jo seurustelu aikana luonu toiseen syvän, luottamuksellisen suhteen, niin varmasti seksikin sujuu, ja mikä ylipäänsä on jokin "mittari" millä mitataan, minkalaista seksin "pitäisi" olla? meillä se on erittäin tyydyyttävää ja kumpikin siis olimme toistemme ensimmäiset. uskon myös, että molempien neitsyys, siis ennen avioliittoa, lähentää paria entisestään ja on hyvä lähtökohta kestävälle avioliitolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos itsensä säästäminen tarkoittaa nimenomaan seksistä pidättäytymistä, niin onhan se ihan tolkuttoman merkityksen antamista seksille! Entä lojaalius, henkinen yhteys, kumppanuus, ne kaikki muuta parisuhteeseen kuuluvat asiat ...
Naisen neitsyytden korostaminen perustui menneinä vuosisatoina omaisuuteen: kun omaisuutta alkoi kertyä maanviljelyn lisääntymisen myötä oli tärkeää, että isäntä saattoi luottaa siihen, että jälkeläiset olivat nimenomaan hänen siittämiään. Kristinuskon leviämisen myötä myös neitsyt Marialla oli osuutta asiaan.
Kun kukaan ei koskaan tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu, niin mitä sitten jos suhde ei kestäkään? Jatketaanko vaikeaa suhdetta vaikka hampaat irvessä ja lasten mielenrauhan kustannuksella vain siksi, että ollaan säästetty itseä tätä yhtä ja ainoaa kumppania varten? Jos päädytään eroon, saako joskus tulevaisuudessa, eron jälkeen, olla vakituisessa seksisuhteessa uuden kumppanin kanssa?
Ihan oikeasti, seksi on vain yksi osa (ihana kylläkin) ihmisen elämää ja neitsyys/ kokemattomuus vain yksi ihmisen elämänkaareen liittyvä piirre.
Ja mitä se itsensä säästäminen oikeasti on? Voiko masturboida yhdessä, saako sormettaa, voidaanko olla alasti yhdessä? Kun se seksi on niin paljon muutakin kuin penetraatiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En säästänyt. Kannatti opetella asioita. 36-vuotiaana oi kiva tietää itsestään jo jotain, ja vähän miehistäkin.
Itse en olisi voinut odottaa avioliittoon. En osta autoakaan koeajamatta sitä ensin. Seksi on kuitenkin tärkeä osa parisuhdetta ja jos se ei suju, niin se vaikuttaa parisuhteeseenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi uskoa, että joku tosissaan kysyy tällaista vuonna 2015. Ja olen sentään itse naimisissa ensimmäinen seksikumppanini kanssa (ei tietoinen valinta, näin vain kävi).
Mun mielestä ja raamatullisesti ja yleisestikkin, että mitä useamman kaa sitä seksiä harrastetaan eri ihmistenkaa nii sä annat ittestäs aina pois jtn ja se satuttaa sua vaikkei sitä tajuu kai parisuhtees seksi ois ok jos tietäis varmasti et on menossa naimisiin tai elää sen hölön kaa loppu elämän, mut sitä ei voi koskaa tietä joten. Mul ainaki on et haluisin vaa yhen miehen kaa olla yhdynnäs enkä muidenkaa et jos avioliitosta tulee ero nii se ei sit kuitenksaa sillee kaduta et "menetti neitsyyden" sille koska ainaki oli avios ja oletti ja asiat oli tiedos että liitosta ei erota. Ite varmaa sekoisin jos ero tulis miehenkaa jonka kaa oon harrastanu parisuhtees seksii.. Jtn no thank u.
Vierailija kirjoitti:
En alapeukuttanut mut mua mietityttää vaan.. Naimisiinmeno on niin virallista ja "lopullista". Jos seksi ei sujukaan niin kyllähän se parisuhteeseen vaikuttaa.. Kai tuo onnistuis jos pari keskenään puhuis seksistä paljon, että tietää toistensa mieltymykset ettei hääyö johda katastrofiin. Entä jos seksi ei oliskaan tyydyttävää ja jompi kumpi pettyis pahasti kun siitä on tehty niinkin iso numero. Entä jos toinen paljastuukin häiden jälkeen aseksuaaliksi.? No tää on vaan mun typerää pohdintaa.
Jotenkin tuntuu hassulta, että jotkut on valmiita sitoutumaan noinkin vahvasti, vaikkeivat ole edes niin läheisiä että olisivat edes seksiä harrastaneet. Lasketaanko siihen vain yhdyntä vai kaikki seksi? Seksitön suhde on mun mielestä sellanen ujo ja tuore:-D mikä ei välttämättä oo siis huono asia.
Haha, kuulostampa typerältä.
Ainakaan seksi ei pahemmin kiinnosta, jos sitä voi hyvillä mielin jouduttaa vuosikausien päähän.
Miehet tietty tuolloin iloisia siveellisestä vaimostaan, kunnes avioliiton aikanakin seksi kiinnostaa kerran puolessa vuodessa. Sen jälkeen nyyhkitään, kuinka vaimo pihtaa.
Olin jo yli 30 kun mentiin naimisiin. Miehellä ei ollut poikuus tallella. Olimme yhdessä 6 vuotta ennen avioliittoa. Ensimmäinen seksikerta oli ihan ok, mutta jostain syystä menetin kiinnostukseni seksiä kohtaan silloin ekalla kerralla. Harrastamme sitä kyllä, mutta minua ei enää kiinnosta. Eikä mikään seksuaalisuuteen liittyvä enää kiinnosta.
Säästin ja kadun. Miestä ei seksi kiinnosta, on todella estoinen, ei halua tai osaa tyydyttää minua. Helvetillinen virhe. N
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 12:34"]Olimme molemmat 19 vuotiaita kun mentiin naimisiin ja hääyönä oli kummankin eka kerta. Oltiin pari vuotta yhdessä ennen naimisiinmenoa. Nyt seitsemäs vuosi menossa ja elämä on ihanaa :) seksi sujui heti alusta asti täysin ongelmitta, oli erittäin turvallista ja ihanaa kun yhdessä opeteltiin uusia asioita ja tuntemaan toisemme ja itsemme. Seksiä meillä on usein, se on erittäin hyvää ja vahvistaa ja syventää parisuhdetta.
Meille oli itsestäänselvyys että odotamme avioliittoon. Uskon että meidät on luotu toisillemme jo pelkästään seksielämän takia, se on vaan niin luonnollista,mutkatonta ja täydellistä :) Mulla siis vain positiivisia kokemuksia.
[/quote] ihana kuulla:)
Ap