Lue keskustelun säännöt.
Miten rohkaista 74v äitiä kuolinsiivouksen tekemiseen?
05.04.2022 |
Elää tällä hetkellä ison tavaramäärän kanssa, josta suurin osa arvotonta roskaa. Mm. Valittujen Palojen kirjoja, matkamuistoja ym. krääsää on paikat väärällään, ja tietää varsin hyvin, ettei näillä tavaroilla ole mitään arvoa. On myös myöntänyt, että asuntoa on hankala siivota, kun on paljon tavaraa, josta täytyy pyyhkiä pölyt. Pelkään, että tämän sekasotkun siivoaminen jää aikanaan meidän lasten harteille ja äidin asuminen muuttuu yhä vaikeammaksi. Miten voisi rohkaista äitiä tekemään / teettämään asunnossa kunnon perus ns. "kuolinsiivous", jossa kaikki ylimääräinen tavara raivattaisiin pois?
Kommentit (104)
Itse aloitin kuolinsiivouksen sairastettuani syövän 50-vuotiaana. Vaikka parannuinkin, niin ajattelin, että eipähän jää lasten siivottavaksi. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli aikanaan yritetty vihjata kun varpaat kolisi joka huoneessa lattioilla olevaan roinaan jota ei käytetä.
Nyt kp siivous ollut iso savotta, varmaan 120 kpl Ikea kassillista viety Seura, Apu ja mainoslehtisiä roskiin sen verran kun lehtiroskis vetää
Samahan se on tehdäänkö se ennen vai jälkeen äitisi kuoleman, sama homma ja samat kulut.
Sinä haluat vain päsmäröidä.
Jos äitisi ehdottaisi sinulle samaa mitä sanoisit, voihan lapsi kuolla ennen äitiään.
Itse asiassa kuolinpesän siivoaminen on helpompaa, koska kaiken voi panna pois. Elävä tarvitsee käyttötavaroita ja haluaa myös säilyttää joitain muistotavaroita, vaikka ei niitä tarvitsisi. Raskasta se kuitenkin oli kaiken muun järjestelyn keskellä ja siinä kun mätti viidettäkymmenettä mapillista hienosti säilöttyjä laskuja ja tiliotteita roskiin, päätin todellakin, että minulta ei jää tällaisia jäljelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli aikanaan yritetty vihjata kun varpaat kolisi joka huoneessa lattioilla olevaan roinaan jota ei käytetä.
Nyt kp siivous ollut iso savotta, varmaan 120 kpl Ikea kassillista viety Seura, Apu ja mainoslehtisiä roskiin sen verran kun lehtiroskis vetää
Samahan se on tehdäänkö se ennen vai jälkeen äitisi kuoleman, sama homma ja samat kulut.
Sinä haluat vain päsmäröidä.
Jos äitisi ehdottaisi sinulle samaa mitä sanoisit, voihan lapsi kuolla ennen äitiään.
Parempi raivata komeroihin housuvaipoille ja vuodesuojille heti tilaa eikä vasta sitten kun niitä toimitetaan muutama laatikollinen ja jättävät makkarin lattialle kun ei muualle mahdu. Siihen viereen wc-tuoli ja rollaattori niin aamuisin on hieman ahdasta kun mummua tai pappaa nostetaan sängystä.
Vierailija kirjoitti:
Se roina kannattaa raivata jo senkin takia että ne kävyt pääsee rollaattorinsa kanssa pyörimään esteettä. Sohvapöytä on myös yksi turhake ja liikkumisen este vanhusten olkkarissa. Kaikki huterat kukkapöydät ja -tolpat, katosta roikkuat amppelit joihin ei ylety kastelemaan. Matonnurkat rullaantuu ylös ja niihin kompuroidaan, ei mitään virkaa sellaisilla.
Jne.
Kyllä mulla pitää olla sohvapöytä. Mihinkä mä lasken kädestäni kuohuviinilasin, kun en ihan jaksa yhdellä nielaisulla koko lasillista juoda?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se roina kannattaa raivata jo senkin takia että ne kävyt pääsee rollaattorinsa kanssa pyörimään esteettä. Sohvapöytä on myös yksi turhake ja liikkumisen este vanhusten olkkarissa. Kaikki huterat kukkapöydät ja -tolpat, katosta roikkuat amppelit joihin ei ylety kastelemaan. Matonnurkat rullaantuu ylös ja niihin kompuroidaan, ei mitään virkaa sellaisilla.
Jne.Kyllä mulla pitää olla sohvapöytä. Mihinkä mä lasken kädestäni kuohuviinilasin, kun en ihan jaksa yhdellä nielaisulla koko lasillista juoda?
Sulla on pieni pöytä siinä sun laiskanlinnan vieressä. Mahtuu kaukosäädinkin siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitisi on Saulin ikäinen, 10 vuotta Pirkko Mannolaa nuorempi ja kolme vuotta Sikke Sumaria vanhempi. En usko, että noille kolmelle ehdotetaan vaippojen hankintaa tai kuolinsiivousta. Oma eläkeikäsi on 68v ja lapseni jo 70vuotta.
Älä nyt kuolinsiivouksesta puhu vaan vaikka kevätsiivouksesta. Sanoin omalle 80 v äidilleni, että siivotaanko vähän enemmän tällä kertaa niin kodin puhtaanapito on helpompaa eikä tarvitse pyyhkiä niin paljon pölyjä. Äiti yllättäen suostui ja saimme ihan hirveän määrän tavaraa kuskattua roskiin ja keräykseen.
Kävi ilmi, että äitiä oli itseäänkin ahdistanut kaikki turha ja hän oli säilyttänyt paljon tavaraa ihan velvollisuudentunteesta (niin kuin palstalla jossain ketjussa keskusteltiin!). Jotain sisarustensa tuomia espanjannukkeja 80-luvulta, joita oli inhonnut aina ja niitä samaisia Valittujen palojen kirjoja, joita isä aikoihaan tilasi. Samoin löytyi risaisia lakanoita ja vaatteita, joita ei ollut vaan saanut aikaiseksi heittää pois.
Hän oli oikeasti onnellinen, kun kävimme kaikki kaapit läpi ja nyt tavarat ovat selvästi omilla paikoillaan, lakanat ja pyyhkeet omassa kaapissaan. Pakasterasioitakin löytyi kolmesta neljästä eri kaapista ja kävimme nekin yksitellen läpi, ja nyt jäljellä on vain kaikki ehyet yhdessä kaapissa jne.
Viikonloppu siihen meni, mutta kyllä kannatti ja äidillekin tuli hyvä mieli, kun on puhdasta ja selkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin perkaan pahimmat päältä.Ikää alkaa olla ja koskaan ei tiedä mitä sattuu! Myyntiin osa ja loput lahjoituksena.
Ihana hengittää kun tavarat vähenevät.
Oman äitini kuoleman jälkeen olin niin tuskastunut siihen rojumäärään, minkä hän jätti jälkeensä. Siis ihan arvotonta romua, jonka ainoa sijoituspaikka on kaatopaikka. Itse olen jo tehnyt kuolinsiivousta ja aloitin sen samalla kun siivosin äitini rojuja. Kyllä sen verran pitäisi jälkipolvea ajatella, että ei jättäisi romuvuorta heille. Monet vanhankansan ihmiset tosin kuvittelevat, että heidän tavaroillaan on suurikin arvo jälkipolvelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan noin niin kuin yleisen pölyn vähentämisen vuoksi menisin äiteen luo ja kysyisin, että "raivattaisiinko yhdessä vähän paikkoja, niin sinun olisi helpompi siivota täällä. Jos vietäisiin vaikka noita kirjoja kirpparille, kun etkös sinä ole aikoja sitten lukenut ne jo?" Ja sitä rataa.
74-vuotias ei kuule ole vielä mikään käärinliina-shoppaaja.
Valittujen palojen kirjavalioita ei kirppiksille kannata viedä. Hyväntekeväisyyskirppiksetkään eivät niitä halua vastaanottaa.
Kannattaa tarjota päiväkodeille askartelumateriaaliksi. Anopin kirjat rahdattiin vanhuskeskukseen "ota luettavaksi" pisteeseen. Sieltäkin kannattaa kysyä, voiko tuoda.
Vierailija kirjoitti:
Oli aikanaan yritetty vihjata kun varpaat kolisi joka huoneessa lattioilla olevaan roinaan jota ei käytetä.
Nyt kp siivous ollut iso savotta, varmaan 120 kpl Ikea kassillista viety Seura, Apu ja mainoslehtisiä roskiin sen verran kun lehtiroskis vetää
Yksi taloyhtiö hääti naisen, jolla oli kotona liikaa tavaraa. Siellä kävi palotarkastaja tekemässä tarkastuksen ja teki listan toimista, joita täytyy tehdä. Naiselta tämä ei onnistunut määräajassa ja häätö tuli.
Tämä vinkiksi niille, joiden vanhemmat asuvat kerrostalossa ja keräävät palokuormaa. En tiedä auttaako niitä, joiden vanhemmat asuvat jossain maalla ja keräävät palokuormaa vintille ja varastorakennukseen.
Papereiden läpikäyminen olisi varmaan se tärkein asia. Että löytyisi ne tärkeät ja säästettävät ja kerättäisiin ne yhteen kansioon talteen. Siihen voisi kerätä tiedot myös kaikista pankeista, missä on asiakkuuksia ja ylipäätään kaikki sopimustiedot - vakuutukset, sähköt, puhelin, lehtitilaukset jne jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan on äitisi oma asia miten elää.Mitä kerää turvakseen ympärille materialia ymm.Ei uulu sinulle. Jos pelkät joudut hänen jäämistön sivoamaan .Tilaa hänen kuoltua firma joka vie tavarat pois ja tekee asuntoon loppu siivous. Kai äidilläsi jotain rahaa on? Älä hänen omaisutta laske on pois perinöstäsi. Jos pesä kuitenkin varaton ,ano apua sossu kun hän kuollut kaikin kuolinpesän kuluhin!
Kompuroipa sitten niihin romuihinsa ja makaa seljuhun niin ku koppakuoriaanen kunnes kotisairaanhoito löytää verispäin, käsi murtuneena tai lonkka sijooltansa. Siitä toimitetaan sairaalaan ja todetaan että eipä oo vanhus enää entisensä ku joskus sieltä kotiutetaan ja käydään kuudetta kertaa päivän aikana nostamas lattialta.
Mutta onpa ainaki ne rojut mitä vahrata ku makaa seljuhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli aikanaan yritetty vihjata kun varpaat kolisi joka huoneessa lattioilla olevaan roinaan jota ei käytetä.
Nyt kp siivous ollut iso savotta, varmaan 120 kpl Ikea kassillista viety Seura, Apu ja mainoslehtisiä roskiin sen verran kun lehtiroskis vetää
Samahan se on tehdäänkö se ennen vai jälkeen äitisi kuoleman, sama homma ja samat kulut.
Sinä haluat vain päsmäröidä.
Jos äitisi ehdottaisi sinulle samaa mitä sanoisit, voihan lapsi kuolla ennen äitiään.
Ei ole sama kun varpaat kolahtavat roiniin joita lattioilla kun kaappeihin ei mahdu. Mitä luulet onko kaapit hyötykäytössä kun täynnä arvotonta roskaa esim kyniä 100kpl, jogurttipurkkeja vinot pinot, ikivanhoja muuntajia, kumilenkkejä jotka kuivuneet.
Ja tosiaan pölyjä ei voi pyyhkiä tavaramäärän takia.
Ihan aivastutti kun siellä liikkui ja pöly nousi ilmaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan on äitisi oma asia miten elää.Mitä kerää turvakseen ympärille materialia ymm.Ei uulu sinulle. Jos pelkät joudut hänen jäämistön sivoamaan .Tilaa hänen kuoltua firma joka vie tavarat pois ja tekee asuntoon loppu siivous. Kai äidilläsi jotain rahaa on? Älä hänen omaisutta laske on pois perinöstäsi. Jos pesä kuitenkin varaton ,ano apua sossu kun hän kuollut kaikin kuolinpesän kuluhin!
Harhaluuloja, meillä varaton kuolinpesä. Sossu ei ole mikään piikki auki paikka. Sossu antoi meidän kunnassa 800e hautajaisiin, ei muuta. Se ei riittänyt edes hautajaisten kustannuksiin. Itse piti omasta pussista maksaa loput kuten lehteen kuolinilmoitus, muistotilaisuus tarjoiluineen, kivi, perunkirjoutukset.
Olen 67 v, ja heitän surutta roskiin tai kiertoon risat ja tarpeettomat.
Lisää ostan harkiten sillä periaatteella että 1 sisään 2 ulos.
Vierailija kirjoitti:
Mun poikani saa aikanaan tehdä itse kuolinsiivouksen, kun me miehen kanssa kuollaan pois. Hommaa vaan pihalle ison roskalavan ja heittää siihen tavarat.
Ei se kuolinsiivous tuota tarkoita!
Keräät pois tavarat, joita et tarvitse, myyt ne tai annat eteenpäin.
On kivempaa kotona kun on vähän tavaraa ja siistiä.
Niin mä tein. Jätin pojalle listan, mitkä jääneistä tavaroista ovat arvokkaita ja että loput saa viedä paikkaan x tai pitää, ihan miten vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehkää yhdessä.Ja ottakaa vaikka valokuvia tavaroista muistoksi.
Etenkin valokuva kirjahyllystä lohduttaa tosi paljon silloin, kun tekisi mieli lukea jotain tiettyä kirjaa. (ja kyllä, Valittujen Palojen lyhennelmissä on joitakin todella hyviä kirjoja)
Voiskohan sen äidin opastaa äänikirjojen maailmaan? Anopilta on mennyt näkö kaihin vuoksi niin huonosti, ettei pysty enää lukemaan, mutta äänikirjoja tykkää kuunnella. Hyvät langattomat vastakuulokaiuttimet kehiin, niin on mukava kuunnella äänikirjoja samalla kun vaikka tekee ruokaa tai häärii puutarhassa tai vaikka istuksii kuistilla ja katselee luontoa. Käsitöidenkin kanssa äänikirja on kiva kaveri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan on äitisi oma asia miten elää.Mitä kerää turvakseen ympärille materialia ymm.Ei uulu sinulle. Jos pelkät joudut hänen jäämistön sivoamaan .Tilaa hänen kuoltua firma joka vie tavarat pois ja tekee asuntoon loppu siivous. Kai äidilläsi jotain rahaa on? Älä hänen omaisutta laske on pois perinöstäsi. Jos pesä kuitenkin varaton ,ano apua sossu kun hän kuollut kaikin kuolinpesän kuluhin!
Harhaluuloja, meillä varaton kuolinpesä. Sossu ei ole mikään piikki auki paikka. Sossu antoi meidän kunnassa 800e hautajaisiin, ei muuta. Se ei riittänyt edes hautajaisten kustannuksiin. Itse piti omasta pussista maksaa loput kuten lehteen kuolinilmoitus, muistotilaisuus tarjoiluineen, kivi, perunkirjoutukset.
Kuolinilmoitus ja tarjoilut oma valinta ne toki saatkin itse kustantaa, miksi veronmaksajat sen joutaisivat maksamaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa kuolinpesän siivoaminen on helpompaa, koska kaiken voi panna pois. Elävä tarvitsee käyttötavaroita ja haluaa myös säilyttää joitain muistotavaroita, vaikka ei niitä tarvitsisi. Raskasta se kuitenkin oli kaiken muun järjestelyn keskellä ja siinä kun mätti viidettäkymmenettä mapillista hienosti säilöttyjä laskuja ja tiliotteita roskiin, päätin todellakin, että minulta ei jää tällaisia jäljelle.
Oman äitini asunnon tyhjensin jo hänen eläessään, kun muistisairaus oli vienyt hänet vanhainkotiin. (Siihen aikaan vielä muistisairaat pääsivät hoitopaikkaan, luojan kiitos!) Tavaraa ei onneksi aivan mahdottomasti ollut, mutta työskentelyä hidasti se, että äidin tiedettiin kätkeneen rahaa eri paikkoihin. Joku rahakätköjen etsimiseen koulutettu koira olisi tuossa ollut suureksi avuksi.
tätäkö se great reset on? et omista mitään ja olet onnellinen? eli käytäbnössä olet tehnyt itswllwsi kuolinsiivouksen.