Lue keskustelun säännöt.
Kouluaikaiset kidutukset: esitelmät, laulukoe luokan kuullen, hiihtoviikko...
04.04.2022 |
Ala-asteen opettaja keksi idean että kaikkien pitää ilmoittaa koenumeronsa ääneen koko luokan kuullen. Jos ei halunnut, niin sai kyllä mennä näyttämään sen opelle sinne sen pöydän luo. Ja koko luokkahan tietenkin supatti että "tolla on niin huono numero ettei kehtaa kertoa". Mainitsin asiasta silloin lapsena kouluterveydenhoitajalle, ja hän tosissaan ihmetteli asiaa, mutta en tiedä tekikö mitään. Ja kyseessä oli vielä pieni kylä, joten varmasti tiedettiin asiat.
Ja ne esitelmät luokan edessä...
Ja LAULUKOE koko luokan kuullen.
Meillä oli myös hiihtoviikko. Viimeisenä hiihtoviikkona tekeydyin kipeäksi muutamaksi päiväksi.
Ja kun minua pyydettiin pyyhkimään liitutaulu sienellä, olin jättänyt sienen märäksi, ja silloinen ope (eri) tokaisi luokan edessä minulle: "Voiks tollasella nyt muka pyyhkii? Noin märällä!"
Kiusaamiseen ei puututtu, paitsi ehkä tiettyjen oppilaiden kohdalla.
Voisin kertoa yhden inhottavan tarinan tähän, mutta jätän seuraavaan kertaan. Se oli oikeasti lapselle inhottava ja selittää osaltaan, miksi en saanut kunnolla muodostettua kaverisuhteita, toki lapsena jotenkin, mutta sitten myöhemmin, ja nyt aikuisiällä kärsin yhä.
90-luvulla oli mm. tällaista. Millastakohan nykyään?
Kommentit (171)
70 luvulla jumppamaikka mittasi tytöiltä painon ja pituuden jumppasalissa kaikkien muiden luokan tyttöjen läsnäollessa. Piti ottaa ylävartalo paljaaksi ja päällyshousut pois. Jos oli menkat niin ei tarvinnut housuja riisua. Noloa. Myös oli yleinen keuhkokuvaus jossa piti olla ylävartalo paljaana koko koulun tyttöjen ollessa jonossa kuvaukseen. No ei minulla mitään hävettävää ollut mutta useimmat olivat tosi vaikeena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyäänhän lapset esiintyvät jatkuvasti ja pitävät esitelmiä käytännössä lähes joka kurssilla. Ap ei selviäisi ensimäiseltä luokalta enää nykyään, jos joutuisi uusimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni esitelmien opetteleminen on kyllä tärkeää koulussa ja siihen pitäisi panostaa vielä enemmän. Todella tärkeä taito mitä paljon tarvitaan työelämässä. Ajatelkaa miten paljon kauheampaa se olisi vielä jos työelämässä joutuisi pitämään esitelmän eikä olisi ikinä sellaista tehnyt koko elämässään. Tosin mielestäni koulussa ei tarpeeksi opeteta miten se esitelmä pidetään, pitäisi enemmän käsitellä esim. kehonkieltä, selkeää ääntämistä, miten jännityksestä pääsee eroon jne.
Miksi sinun mielestäsi on tärkeää pakottaa esiintymispelosta kärsivät luokan eteen vapisemaan? Tuskinpa sellaiset hakeutuvat työhön, jossa täytyy pitää esitelmiä, joten esitelmät ovat lähinnä kidutusta. Välkällä sitten kaverit kiusaavat, kun punasteli, hikoili jne.
Mielestäni sitä esiintymistä pitäisi opettaa pienestä pitäen ja nimenomaan niin että pyrittäisiin opettamaan että esiintyminen on asia mitä ei tarvitse pelätä. Pelot pitää kohdata aikaisessa vaiheessa, koska jollei niitä kohtaa silloin niin ne pääsevät kasvamaan paljon isommiksi. Lähes kaikissa töissä nykyään on ainakin jonkinmoista esiintymistä tai esilläoloa ja olisi todella surullista, että joku ei uskalla hakea unelma-ammattiinsa sen takia, että pieni osa siitä työstä on esiintymistä. Esim. Jenkeissä esiintyminen tulee ihmisiltä paljon luonnollisemmin kuin suomalaisilta, koska siellä jo pienestä pitäen opetetaan näitä taitoja enemmän.
Mikään määrä esiintymisharjoittelua ei saisi minua tottumaan siihen. Kouluaika oli silkkaa kidutusta esitelmien ja laulukokeiden takia. Yhden AMK koulutuksen jätin kesken seminaarien ja esitelmien takia, en nähnyt mitään syytä ajaa itseäni ahdistuneeksi, paniikkiin ja sydänkohtauksen partaalle vain mahdollisen ammatinvaihdon takia (ja ko. ammattiinkaan ei kuulu esitelmien pitäminen ellet hanki esim.opettajan pätevyyttä). Muuten koulu sujui leikiten (ka 4,7), mutta eteneminen kaatui tuohon esiintymiseen. Luojan kiitos suurimpaan osaan ammateista/työpaikoista ei kuulu esitelmien pitäminen.
Pitäisi vaan hyväksyä se ettei kaikista ole esiintymään yleisön edessä, edes harjoittelun ja "totuttelun" jälkeen. Joillekin se esiintymistilanne on verrattavissa lähinnä kidutukseen, ja kuten omalla kohdalla, estää jopa kouluttautumisen siihen unelma-ammattiin..Minkälaista esiintymiskoulutusta sait koulussa vai tökättiinkö teidät vain luokan eteen suoraan esiintymään? Jos sinulla oli/on paha esiintymisjännitys puhuitko siitä ikinä terveydenhoidon ammatilaisen kanssa? Esiintymisjännitykseen on ihan tutkitustikin hoitokeinoja.
Miksi sinun on niin vaikea hyväksyä, että esiintymispelko/jännitys ei todellakaan aina ole mikään parannettavissa oleva vaiva? Moni ammattiesiintyjäkin on kertonut, miten joka kerta tuhansien esiintymistenkin jälkeen pelottaa mennä lavalle.
Ei, mutta on opittava jollain tavoin esiintymään peloista huolimatta. Itse pelkäsin esitelmiä, vaikka esiinnyin paljon. Voimistelussa ja musiikissa. Ainakin musiikissa, eri instrumentteja ja laulua jännitin esiintymisistä paljon. Liikunnassa en ehkä niin paljon , koska siinä oli ryhmä.
Ei ole mikään pakko kiduttaa itseään esiintymisillä. On muitakin tapoja tulla kuulluksi ja suuri osa ammateistakin on sellaisia, joissa ei tarvitse erikseen esiintyä.
Ihan jo pelkästään työhaastatteluun meneminen on eräänlaista esiintymistä, kuten myös esim työprojektin esittäminen kollegoille tai asiakkaiden kanssa käytävät keskustelut.
En minä ainakaan ole koskaan työhaastattelussa joutunut seisomaan kymmenien ihmisten edessä esitelmöimässä. Se, että istuu kahdestaan jossain huoneessa juttelemassa on ihan eri juttu kuin esiintyminen yleisölle. Ja esim. raksamiehellä tai palkanlaskijalla ei todellakaan ole mitään esitelmiä kollegoille. Asiakkaiden kanssa keskustelukin on ihan eri asia kuin esitelmän pitäminen/esiintyminen.
Harvoin ne työhaastattelut mitään mitään rentoja jutustelutuokioita on, kyllä siinä pitää osata osaamisensa esittää usein useammallakin haastattelijalle yhtä aikaa ja kyllä nykyään esitelmän pitäminenkin on ihan normi osa tuota haastattelua. Kaverilla just oli haastattelu kirjanpitohommiin ja hänen täytyi valmistella esitelmä ihan jo tuota haastattelua varten.
Kirjanpitäjän työtä varten esitelmä :D Yeah right!
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli koulun hiihtokilpailujen jälkeen joukkonolaus. Olivat opettajat keksineet palkita kaikki viimeiseksi jääneet viipurinrinkeleillä. Palkinta tapahtui yhteisesti ruokasalissa muiden katsellessa vaivautunutta joukkoa edessä.
Tyttäreni oli päästävä käymään vessassa kesken tunnin. Koulussa oli remontti käynnissä ja porauksen ääniä jolloin opettaja oli luokalle todennut; kuinka se ...nyt noin. Tultuaan koko luokkaa nauratti opettajan "vitsi". Ei saanut tämä ope meiltä enää keväällä kukkia lomien alkaessa.
Ihana ope huumorintajua ja tietysti viimeiset saa lohdutus palkinnon aina. Me saatiin joku karkkipussi. Sukset meni enemmän taaksepäin kuin eteen.
Vierailija kirjoitti:
Nykyäänhän lapset esiintyvät jatkuvasti ja pitävät esitelmiä käytännössä lähes joka kurssilla. Ap ei selviäisi ensimäiseltä luokalta enää nykyään, jos joutuisi uusimaan.
Ei minun lapsellani ole koulussa kursseja. Eikä läheskään kaikilla tunneilla ole esitelmiä. Tietyissä aineissa (esim. matematiikka) ei ole ollut yhtäkään esitelmää. Lapsi on 5. luokalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietysti ryhmätyönä kaikki. Esitelmä riippuu aiheesta mistä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole paljoa ongelmia elämässä ollut jos hiihtäminen ja esitelmän pitäminen on kamalinta mitä keksii. Ja aivan varmasti on esitelmiä nykyään vielä enemmän kuin ennen, nehän on nykytyöelämässä niin yleisiä että aivan perusteltua että niitä koulussa harjoitellaan pienestä pitäen. Tuota arvosanojen kertomista ääneen en ymmärrä mutta ei varmaan enää nykypäivänä tapahdu tällä nykyisellä tietosuojalailla.
Et ilmeisesti ole tietoinen siitä, mitä tarkoittaa esiintymisjännitys ja mitä kaikkea se voi aiheuttaa. Suurimmassa osassa työpaikkoja ei tarvitse seistä koko työporukan edessä esitelmöimässä.
Paitsi jos pienestä pitäen siihen tottuu, se on ihan luontevaa. Ehkä ei ole järkevää aina mennä siitä, missä aita on matalin. Kasvattajien on hyvä hieman tarjota joskus haastetta,
Hiihtokilpailut, aivan hirveää, aina viimeinen.. Voi sitä häpeää.
6. luokalla unohdin monot kotiin, eipä tarvinnut kisata.6.luokalla
Yleisurheilua stadionilla ja juoksukisa, kiusaamista, että läskit heiluu.Koko yläkoulun skippasin stadion liikuntatunnit ja luistelutunnit.
Samoin esitelmät.
Kun täytin 18v, niin riemuitsin, kun ei tarvinnut enää KOSKAAN tehdä epämiellyttäviä asioita.
7 vuoteen en käynyt hammaslääkärillä,
Multa ei ole koskaan otettu Papa koetta, en ole tehnyt esitelmää sitten vuoden 2001.Ihanaa olla aikuinen
N37
Itse olen taas ajatellut niin, että aikuisuuten kuuluu tehdä joskus niitä ikäviäkin asioita aivan vapaaehtoisesti. Menen hammaslääkäärin, koska tiedän että on tärkeää huolehtia hampaista ja huomata mahdolliset reiät ajoissa. Syön terveellistä ruokaa ja harrastan liikuntaa, koska tiedän että se on hyväksi minulle. Varta vasten koitan kohdata pelkoni, koska tiedän että se on hyväksi henkiselle kasvulleni jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyäänhän lapset esiintyvät jatkuvasti ja pitävät esitelmiä käytännössä lähes joka kurssilla. Ap ei selviäisi ensimäiseltä luokalta enää nykyään, jos joutuisi uusimaan.
Ai noin sairaaksi on mennyt koulumaailma? Onneksi kävin omat kouluni jo 30 vuotta sitten. Olisi kidutusta tuollainen "reippaaksi esiintyjäksi" pakottaminen. Varmaan jonkun "tiimspirittiä huippujengissä" tyypin keksintöä tuollainen esitelmäpakkomielle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole paljoa ongelmia elämässä ollut jos hiihtäminen ja esitelmän pitäminen on kamalinta mitä keksii. Ja aivan varmasti on esitelmiä nykyään vielä enemmän kuin ennen, nehän on nykytyöelämässä niin yleisiä että aivan perusteltua että niitä koulussa harjoitellaan pienestä pitäen. Tuota arvosanojen kertomista ääneen en ymmärrä mutta ei varmaan enää nykypäivänä tapahdu tällä nykyisellä tietosuojalailla.
Et ilmeisesti ole tietoinen siitä, mitä tarkoittaa esiintymisjännitys ja mitä kaikkea se voi aiheuttaa. Suurimmassa osassa työpaikkoja ei tarvitse seistä koko työporukan edessä esitelmöimässä.
Paitsi jos pienestä pitäen siihen tottuu, se on ihan luontevaa. Ehkä ei ole järkevää aina mennä siitä, missä aita on matalin. Kasvattajien on hyvä hieman tarjota joskus haastetta,
Hiihtokilpailut, aivan hirveää, aina viimeinen.. Voi sitä häpeää.
6. luokalla unohdin monot kotiin, eipä tarvinnut kisata.6.luokalla
Yleisurheilua stadionilla ja juoksukisa, kiusaamista, että läskit heiluu.Koko yläkoulun skippasin stadion liikuntatunnit ja luistelutunnit.
Samoin esitelmät.
Kun täytin 18v, niin riemuitsin, kun ei tarvinnut enää KOSKAAN tehdä epämiellyttäviä asioita.
7 vuoteen en käynyt hammaslääkärillä,
Multa ei ole koskaan otettu Papa koetta, en ole tehnyt esitelmää sitten vuoden 2001.Ihanaa olla aikuinen
N37Muuten hyvä, mutta hammastarkastuksessa kannattaa käydä, samoin papa-kokeessa, ihan oman terveytesi tähden. Ettei kohdunkaulansyöpä yllätä. Varhaisvaiheessa todettu voidaan hoitaa.
Hammaslääkäriin menen vasta sitten, kun en kivuiltani pysty kotona olemaan.
Pelkään Papa koetta, joten väliin jää.
N37
Papa-koetta ei kannata pelätä, sillä se ei satu, korkeintaan tunnet pienen nipistyksen/vihlaisun kohdunkaulan alueella, ja se on nopeasti ohi. Itse joutunut käymään monesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaiset lapset tietysti kun on 3 vuotiaasta asti käynyt Soitto baletti liikunta tunneilla pärjää paremmin koska ovat harjoitelleet ei siitä pidä pahastua iloitaan heidän puolestaan.
No olihan sitä kiusantekoa vaikka millaista. Meillä erityisesti yläasteella. Esitelmien ja esseiden kirjoitusten jälkeen opettaja suullisesti haukkui kirjoitukset tai esitykset kaikkien kuullen. Oli vaikka mitä urheilukisaa, johon pakotettiin osallistumaan, vaikka olisi ollut tosi surkea. Siinähän sitten porukka nauroi. Oli pakollisia kevätjuhlaesiintymisiä ym. Opotunnilla opo laittoi kaikki kiusaajapojat ääneen kuvailemaan jokaista tyttöä. Kiva kun haukuttiin ulkonäköä ja opo lähinnä lässytti nooh nooh pojat hehheh. Koenumerot kerrottiin ääneen koko luokalle ja niille naureskeltiin. Kiusaamiseen ei puututtu. Kauheeta aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettaja väärinsukupuolitti... sanoi minua tytöksi, vaikka identifioidun transmaskuliniiseksi muunsukupuoliseksi
No esimerkiksi ei kaikki osaa näytellä jotain tarinaa lavalla vaikka näyttelee leikeissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs se koulu uinti. Mitä kidustusta ja itsensähäpäisyä se on teineille?
Luulisi ettei sitä enää edes olisi suunnitelmassa mutta on entistä pahemmin vaateena. Täysin käsittämätöntä.
Ei sit oo käyny mielessä että kaikki eivät käytä julkisia nakupalveluita vaan alastomuus on täysin yksityisasia.
Minulle on ja perheelleni.
En hitokseen vaadi lapsiani menemään alasti luokkansa kanssa uimalaan josseivät itse halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni esitelmien opetteleminen on kyllä tärkeää koulussa ja siihen pitäisi panostaa vielä enemmän. Todella tärkeä taito mitä paljon tarvitaan työelämässä. Ajatelkaa miten paljon kauheampaa se olisi vielä jos työelämässä joutuisi pitämään esitelmän eikä olisi ikinä sellaista tehnyt koko elämässään. Tosin mielestäni koulussa ei tarpeeksi opeteta miten se esitelmä pidetään, pitäisi enemmän käsitellä esim. kehonkieltä, selkeää ääntämistä, miten jännityksestä pääsee eroon jne.
Miksi sinun mielestäsi on tärkeää pakottaa esiintymispelosta kärsivät luokan eteen vapisemaan? Tuskinpa sellaiset hakeutuvat työhön, jossa täytyy pitää esitelmiä, joten esitelmät ovat lähinnä kidutusta. Välkällä sitten kaverit kiusaavat, kun punasteli, hikoili jne.
Mielestäni sitä esiintymistä pitäisi opettaa pienestä pitäen ja nimenomaan niin että pyrittäisiin opettamaan että esiintyminen on asia mitä ei tarvitse pelätä. Pelot pitää kohdata aikaisessa vaiheessa, koska jollei niitä kohtaa silloin niin ne pääsevät kasvamaan paljon isommiksi. Lähes kaikissa töissä nykyään on ainakin jonkinmoista esiintymistä tai esilläoloa ja olisi todella surullista, että joku ei uskalla hakea unelma-ammattiinsa sen takia, että pieni osa siitä työstä on esiintymistä. Esim. Jenkeissä esiintyminen tulee ihmisiltä paljon luonnollisemmin kuin suomalaisilta, koska siellä jo pienestä pitäen opetetaan näitä taitoja enemmän.
Mikään määrä esiintymisharjoittelua ei saisi minua tottumaan siihen. Kouluaika oli silkkaa kidutusta esitelmien ja laulukokeiden takia. Yhden AMK koulutuksen jätin kesken seminaarien ja esitelmien takia, en nähnyt mitään syytä ajaa itseäni ahdistuneeksi, paniikkiin ja sydänkohtauksen partaalle vain mahdollisen ammatinvaihdon takia (ja ko. ammattiinkaan ei kuulu esitelmien pitäminen ellet hanki esim.opettajan pätevyyttä). Muuten koulu sujui leikiten (ka 4,7), mutta eteneminen kaatui tuohon esiintymiseen. Luojan kiitos suurimpaan osaan ammateista/työpaikoista ei kuulu esitelmien pitäminen.
Pitäisi vaan hyväksyä se ettei kaikista ole esiintymään yleisön edessä, edes harjoittelun ja "totuttelun" jälkeen. Joillekin se esiintymistilanne on verrattavissa lähinnä kidutukseen, ja kuten omalla kohdalla, estää jopa kouluttautumisen siihen unelma-ammattiin..Minkälaista esiintymiskoulutusta sait koulussa vai tökättiinkö teidät vain luokan eteen suoraan esiintymään? Jos sinulla oli/on paha esiintymisjännitys puhuitko siitä ikinä terveydenhoidon ammatilaisen kanssa? Esiintymisjännitykseen on ihan tutkitustikin hoitokeinoja.
Miksi sinun on niin vaikea hyväksyä, että esiintymispelko/jännitys ei todellakaan aina ole mikään parannettavissa oleva vaiva? Moni ammattiesiintyjäkin on kertonut, miten joka kerta tuhansien esiintymistenkin jälkeen pelottaa mennä lavalle.
Ei, mutta on opittava jollain tavoin esiintymään peloista huolimatta. Itse pelkäsin esitelmiä, vaikka esiinnyin paljon. Voimistelussa ja musiikissa. Ainakin musiikissa, eri instrumentteja ja laulua jännitin esiintymisistä paljon. Liikunnassa en ehkä niin paljon , koska siinä oli ryhmä.
Ei ole mikään pakko kiduttaa itseään esiintymisillä. On muitakin tapoja tulla kuulluksi ja suuri osa ammateistakin on sellaisia, joissa ei tarvitse erikseen esiintyä.
Ihan jo pelkästään työhaastatteluun meneminen on eräänlaista esiintymistä, kuten myös esim työprojektin esittäminen kollegoille tai asiakkaiden kanssa käytävät keskustelut.
En minä ainakaan ole koskaan työhaastattelussa joutunut seisomaan kymmenien ihmisten edessä esitelmöimässä. Se, että istuu kahdestaan jossain huoneessa juttelemassa on ihan eri juttu kuin esiintyminen yleisölle. Ja esim. raksamiehellä tai palkanlaskijalla ei todellakaan ole mitään esitelmiä kollegoille. Asiakkaiden kanssa keskustelukin on ihan eri asia kuin esitelmän pitäminen/esiintyminen.
Harvoin ne työhaastattelut mitään mitään rentoja jutustelutuokioita on, kyllä siinä pitää osata osaamisensa esittää usein useammallakin haastattelijalle yhtä aikaa ja kyllä nykyään esitelmän pitäminenkin on ihan normi osa tuota haastattelua. Kaverilla just oli haastattelu kirjanpitohommiin ja hänen täytyi valmistella esitelmä ihan jo tuota haastattelua varten.
Ei ole. En ole koskaan kuullut, että työhaastattelussa pitäisi pitää esitelmä isolle yleisölle. Ja esitelmän pistämisessähän nimenomaan se yleisön edessä oleminen on se, mikä jännittää tai pelottaa.
Ei isolle yleisölle, mutta esim. kolmelle haastattelijalle. Toki varmasti jännittää vähemmän kuin vaikka sadalle henkilölle puhuminen, mutta kyllä ilman minkäänlaista esiintymiskokemusta tuokin saattaa tuntua ylivoimaiselta.
Vierailija kirjoitti:
Entäs se koulu uinti. Mitä kidustusta ja itsensähäpäisyä se on teineille?
Luulisi ettei sitä enää edes olisi suunnitelmassa mutta on entistä pahemmin vaateena. Täysin käsittämätöntä.
Ei sit oo käyny mielessä että kaikki eivät käytä julkisia nakupalveluita vaan alastomuus on täysin yksityisasia.
Minulle on ja perheelleni.
En hitokseen vaadi lapsiani menemään alasti luokkansa kanssa uimalaan josseivät itse halua.
Mä taas rakastin uintia, olin harmissani kun sitä oli niin harvoin.
Onko vanhojentanssit jo käsitelty?
Se, pakollinen tanssiohjelma, jossa väkisin joutui jonkin vielä vastentahtoisemman pojan pariksi. Siinä sitten vedit hikisestä kädestä sitä jalkojaan laahaavaa finninaamaa perässäsi, sellaista "tanssia"!
Voi ei, mitä joutui nuorena kestämäänkään.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole paljoa ongelmia elämässä ollut jos hiihtäminen ja esitelmän pitäminen on kamalinta mitä keksii. Ja aivan varmasti on esitelmiä nykyään vielä enemmän kuin ennen, nehän on nykytyöelämässä niin yleisiä että aivan perusteltua että niitä koulussa harjoitellaan pienestä pitäen. Tuota arvosanojen kertomista ääneen en ymmärrä mutta ei varmaan enää nykypäivänä tapahdu tällä nykyisellä tietosuojalailla.
Et ilmeisesti ole tietoinen siitä, mitä tarkoittaa esiintymisjännitys ja mitä kaikkea se voi aiheuttaa. Suurimmassa osassa työpaikkoja ei tarvitse seistä koko työporukan edessä esitelmöimässä.
Paitsi jos pienestä pitäen siihen tottuu, se on ihan luontevaa. Ehkä ei ole järkevää aina mennä siitä, missä aita on matalin. Kasvattajien on hyvä hieman tarjota joskus haastetta,
Eli et ymmärrä yhtään, mitä on esiintymisjännitys. Siltä se alkujaankin jo vaikutti. Annan kymmenen pisteen vihjeen: esiintymisjännityksellä ei ole mitään tekemistä kasvatuksen kanssa eikä sitä myöskään saa "kitkettyä" pois, vaikka miten kasvattaisi.
Sitä voi oppia hallitsemaan ja sietämään.
Niin ne ennen keikkaa pahoinvoivat laulajatkin ovat oppineet tekemään, jos eivät olisi, eivät voisi kosksan harjoittaa ammattiaan.
Kaikki eivät pysty. Miksi et suostu ymmärtämään, että ihmiset ovat erilaisia?
Näin kasvatetaan heikon resilienssin omaavaa porukkaa.
Vaimo on töissä, jossa on yksi 60v nainen, vaimoni(48v), sitten parikymppisiä tipusia.
Nämä tipuset ovat tuon tuosta stressin takia sairaina kun on paljon töitä, jos pomo sattuu äyskimään, ovat tytöt ihan järkyttyneitä.
Kypsemmät naiset ovat ihan ihmeissään, kohauttavat pomon tunteenpurkauksille olkiaan, "sillä nyt vaan on huono päivä".
Kiireestä mammat sanovat, että töitähän tänne on tultu tekemään, eikä lekottelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs se koulu uinti. Mitä kidustusta ja itsensähäpäisyä se on teineille?
Luulisi ettei sitä enää edes olisi suunnitelmassa mutta on entistä pahemmin vaateena. Täysin käsittämätöntä.
Ei sit oo käyny mielessä että kaikki eivät käytä julkisia nakupalveluita vaan alastomuus on täysin yksityisasia.
Minulle on ja perheelleni.
En hitokseen vaadi lapsiani menemään alasti luokkansa kanssa uimalaan josseivät itse halua.Mä taas rakastin uintia, olin harmissani kun sitä oli niin harvoin.
Ei siinä uinnissa vikaa olekaan vaan sen koulu uinnin puitteissa.
Kaikki eivät pysty. Miksi et suostu ymmärtämään, että ihmiset ovat erilaisia?