Poikaystävä käytti minusta nimitystä EMÄNTÄ, mitä mieltä?

Kuka vikisee jostakin yksittäisestä nimityksestä? Kyllähän poika- ja tyttöystävät kutsuvat toisiaan ties millä nimityksillä, ei ne ole niin vakavia. Kerran lähijunassa nuori pariskunta (16-17-vuotiaita) keskustelu vieressäni ja pariskunnan tyttöhahmo kutsui poikahahmoa ukkeliksi, vaikka tämä poika oli todella laiha ja pieni. Ei itselleni tule sanasta ukkeli mieleen 60kg/175cm. 

Mies sanoo yleensä vain, että "Rakkaus". Se tuo kyllä lämpöä arkeen. 

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 10:28"]

Hyi hyi ja hyi! Puhui kavereilleen ja mainitsi minut lauseessa "Meillä emäntä hoitaa nuo laskujen maksut"

Olen 20-vuotias, en ole lihava, en omista lehmiä enkä kanoja, en pukeudu kukkamekkoon, EN OLE EMÄNTÄ.

Tämän tein myös hänelle selväksi.

Mitä nimitystä ei haluaisi sinusta käytettävän?

[/quote]

exä tuntuisi pahalta nimitykseltä.

Mutta mistä olet tuollaisen ammattikoululais juntin wt-tyypin löytänyt, joka ei hoida edes laskujen maksua.

Mulle tuli mieleen vanha nainen.

No kuka sen päättää, että mikä on sopiva kutsuma- tai hellittelynimi omalle kumppanille? Yrjöttävä olet itse, jos luulet, että ne sinusta hyvältä kuulostavat ovat vaan niitä hyviä..

Meillä P-Pohjanmaalla nuorisokin käytti hieman huumorimielessä sanaa "emäntä" :) Vaihtoehtoisesti joko äidistä tai naispuolisesta kumppanista.
Minä kutsun miestäni nimellä "ukko". Sekään ei särähdä korvaani mitenkään epämiellyttävästi.
En tiedä onko Helsinkiläisten käyttämä "muija", kun puhutaan tyttöystävästä, yhtään sen parempi.
Nyt asun Helsingissä ja ihmiset luulevat jatkuvasti, että puhun minun isästäni tai vaaristani kun puhun ukosta.
On sattunut hieman hassuja tilanteita mutta ei se haittaa, helppohan väärinkäsitykset on korjata :D

Yks exä käytti kaverinsa kaa musta nimitystä narttu :DD lähinnä enemmän huvitutti ku ärsytti

:D ei ole mielensä pahoittamisilla mitään rajaa. Ämmät alkaa jo määräilemään millä heitä suvaitsee kutsua.

Mielestäni emäntä ja isäntä sopivat maatilalla asuville ihmisille. Silloin siitä tulee positiivinen kuva.

Jos kaupunkilaista kutsuu emännäksi niin tulee olo että hän on semmoinen kumpparit ja kukkamekko päällä lompsutteleva tyyppi. En tarkoita että maalla asuvat olisivat jotenkin lumppusia mutta heillä on yleensä käytännöllisesti ne kumpparit jalassa työnsä takia.

Mieheni kutsuu minua neidiksi. Emme ole naimisissa.

Emäntähän on mukavan rento nimitys niinkö isäntäkin.Ei mittään pahhaa minusta:)
N22

Mutta tosi kivaa on kun mieheni kutsuu minua aina ihan omalla nimelläni :-)

"Muija" on sellasta länsisuomalaista pikkurehvakasta puhetta, "kukkasia muijalle" niin romantiikka karisee...

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 10:38"]

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 10:33"]Poikaystäväsi on maalta kotoisin. En ole kenenkään emäntä - jos miesystävä niin sanoo niin on entinen miesystävä. Sama koskee muija-nimitystä ja muita vastaavia. [/quote] Mitä vikaa muija- sanassa on? En ole koskaan ymmärtänyt. Olen itse parikymppinen nainen, ja kutsun naisia muijiksi ja miehiä jätkiksi. Meillä päin (Tampere) ihan normaalit nimitykset.

[/quote]Olen myös Tampereelta (nro 8). Muijaa voivat käyttää naiset keskenään toisistaan, mutta mikään romanttinen nimitys omalle rakkaalle se ei ole.

Miehille tuntuu olevan vaikeaa nimittää naistaan tämän nimellä, ainakaan romanttisessa seurusteluvaiheessa. Johtuu luultavasti siitä, että nainen seksualisoidaan voimakkaasti ja tällöin persoonalla, henkilön omalla identiteetillä ei ole niin paljon merkitystä kuin naiseudella, objektina olemisella. Olen ollut söpis, namu, honey, nainen, rakas, rakkaus, herkku jne., mutta hyvin harvoin etunimeltäni kutsuttu.

Muija tai emäntä onko tuolla väliä miten nimittelee kunhan akka tietää paikkansa nyrkin ja hellan välissä t. suomileijona

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 11:09"][quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 10:52"]

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 10:49"][quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 10:46"] Kaikkein kauhein on "hallitus".  Tätäkin nimittäin kuuli ainakin vielä 90-luvulla. Toivottavasti ei enää...  Emäntäkään ei minua miellytä, mutta en nyt puuttuisi koko asiaan. Kauheata on myös, jos aviomies puhuu äidistä, kun tarkoittaa vaimoaan tyyliin: meijän äitee. Sitä oon joskus maalla kuullut, en kaupunkilaisten suusta.  [/quote] Toi äiti juttu. Asutaan rivarissa Vantaalla ja seinänaapurin mies huutelee ÄITI! kun on vaimolleen asiaa. Ovat tuommoinen kolmekymppinen pariskunta. Se on ällöttävän kuuloista. Ihan ovat kaupunkilaisia syntyjäänkin. Että poikkeuksiakin on. [/quote] Me olemme alle kolmikymppinen pariskunta, ja kutsutaan toisiamme äidiksi ja isiksi aina jos lapsi on paikalla :) Toki jos kaksin ollaan niin ihan nimellä vaan sitten.

[/quote]

No tämä minusta vielä luonnollista. Eiköhän me kaikki sanota lapsiperheissä, että kysy isältä/äidiltä tai mene äidin/isän luoksen jne. 

Mutta tarkoitatteko, että ihan huutelette ja puhuttelette toisianne isäksi ja äidiksi, vaikka olisi ihan lapsille kuulumatonta asiaa? "Äiti, laitanko jo pihvit paistumaan, sanoo siis miehesi?

Kukin tietysti tyylillään, mutta kyllä tuon luulisi olevan aikamoinen erotiikan tappaja suhteessa. 
[/quote]

Kyllä :D Se on vain jotenkin luontaista, kun lapsi on paikalla. Mutta tosiaan jos kaksin ollaan niin sanotaan ihan nimellä tai "kulta", "muru" ym.

Emäntä olisi ok, jos asuisimme maalla. Hyi en tykkää. Mut musta on ihanaa ku poikaystävä kutsuu vaimoksi :') hehhe

Mäntä ku mäntä.

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 10:33"]En tykkää emännästä, muijasta, vaimosta, rouvasta tai ylipäätään mistään. Ihan etunimellä saa kutsua. Vaimo ja rouva pahimmat. Niitä en siedä.
[/quote]
Jos joskus menet naimisiin niin eikö silloinkaan saa kutsua vaimoksi. Pappi sanoo" Julistan teidät Matiksi ja Maijaksi" :DD

Minun mielestä taas emäntä on oikeastaan kehu, se viittaa vakaaseen parisuhteeseen ja siihen että olet ns vaimomatskua.

Jos mun mies puhuu vaikka puhelimessa vieraalla ihmiselle minusta, niin mulle kelpaa nimitykset vaimo, eukko, emäntä ja muija. Akka on vähän halventava. Rouva taas teennäinen.

Mutta siis tämä jo jonkun aikasemmin mainitsema "mamma" saa mut kilahtamaan. Mua ällöttää kun pariskunnat käyttää toisistaan hellittelymielessä mammaa ja pappaa. Varmaan lähtösin 90-luvun muumivillityksestä. Olin jotain 19 kun silloin poikaystävä sanoi mua mammaksi. Kerroin ystävällisesti, että en tykkää siitä. Yritti jonkun ajan päästä uudestaan ja kilahdin ihan totaalisesti. Ei sen jälkeen mammasta ole puhunut. Yhdessä jo 18 vuotta. Mieheni vanhemmat lässytti toisilleen mamma ja pappa yäk!

Itse käytän miehestäni nimityksiä mies ja isäntä. En muista mitä silloin seurustelun alussa tuli sanottua.

Joku kysyi tuolla onko poikaystäväni wt ja käyttääkö suomileijonakorua niin ei, mutta kuvailit aika tarkasti hänen muutaman kaverinsa :D Ja heidän olen kuullut käyttävät naisistaan vielä paljon pahempia nimityksiä kuin emäntä. Mutta silti en tykkää.

Rahat laskuihin meillä on ihan yhteisellä tilillä, minä hoidan sen itse maksutapahtuman kun poikaystävä ei tykkää näperellä tietokoneen kanssa. Hän tekee sitten taas semmoisia hommia joista minä en pidä.

Ap