Millä akateemisella alalla voi vielä työllistyä 40-vuotiaana vastavalmistuneena

Sosiaalityöntekijä. Lääkäri. Hammaslääkäri. Proviisori/farmaseutti. Osa aineenopettajista.

Kannustan kyllä lähtemään hammaslääkikseen. Viisi vuotta ahkerasti opiskelua ja teet vielä 30 hammaslääkärin hommia. Ei liian stressaavaa, palkka hyvä.

Lääkäreitä tarvitaan aina ja alalla hyvin rakennetulla ja laskelmoidulla cv:llä ei ole niin suuri painoarvo (vrt. oikeustiede, kaupallinen ala, DI).

Peruskoulunopettaja, lastentarhanopettaja, lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä nyt ainakin.

Sosiaalityöntekijä. Tosin hirmu vaikea päästä sisään.

Mietin samaa. Lääketiedettä ja psykologiaa pidetään kai sellaisina aloina, joilta valmistuneet saavat töitä?

Itse haluaisin hakea opiskelemaan biolääketiedettä, mutta pelkään että työllistyminen vanhempana olisi yhtä toivotonta kuin biologian ja kemian aloilla yleensä.

Opettajat ja lääkärit työllistyvät 40-vuotiainakin. Diplomi-insinöörit ei (olettaen, että ei ole teknistä alempaa tutkintoa). Tämä oli pieni otos kaveripiiristä.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 19:40"]

Sosiaalityöntekijä. Lääkäri. Hammaslääkäri. Proviisori/farmaseutti. Osa aineenopettajista. Kannustan kyllä lähtemään hammaslääkikseen. Viisi vuotta ahkerasti opiskelua ja teet vielä 30 hammaslääkärin hommia. Ei liian stressaavaa, palkka hyvä.

[/quote]

Ja jos ruotsi taipuu, niin sisäänpääsykin helpottuu hieman.

Ei se riipu alasta vaan suuntautumisesta. Kannattaa valita joku vähän uudempi oppiaine jonka osaajia on muutenkin vasta vähän.

Kolmen vuoden tutkinnolla pääset lastentarhanopeksi tai farmaseutiksi, kummallekin on ihan hyvin töitä. Jos jaksat maisteriksi, niin hammaslääkäreistä on eniten pulaa, lisäksi lääkäreillä varma työ. 

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 19:36"]Tekisi nyt hirveästi mieli opiskella yliopistotutkinto kun aiemmin se ei ollut mahdollista. Yhtä tärkeää tosin olisi sitten saada tehdä koulutustaan vastaavaa työtä.
[/quote]kemian, fysiikan ja matikan opettajista kuulemma pulaa lähitulevaisuudessa

Silmälääkäri.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 19:43"]

Kolmen vuoden tutkinnolla pääset lastentarhanopeksi tai farmaseutiksi, kummallekin on ihan hyvin töitä. Jos jaksat maisteriksi, niin hammaslääkäreistä on eniten pulaa, lisäksi lääkäreillä varma työ. 

[/quote]

Hammaslääkärit, eläinlääkärit ja lääkärit ovat lisensiaatteja, eivät maistereita.

Sosiaalityöntekijöistä monet ovat vasta aloittaneet opinnot keski-iän tuntumassa. On joko alempaa tutkintoa lähelle liippaavalta alalta (hoitaja, sosionomi...) tai sitten ollaan alanvaihtajia, monesti työllisyystilanteen perässä. 

Opetusala esim. Ammatillisessa.

Ennemmin kysyisin että mistä ei voi? Yli-ikäisenä opiskeleminen on ollut sen verran harvinaista tähän asti, ettei siitä taida olla kokemuksia monenkaan lähipiirissä, joten vedetään sitten mutulla. Eli jos oma ja kavereiden työllistyminen on ollut hankalaa 25-vuotiaana niin täytyyhän sen sitten olla vielä hankalampaa muille. En tiedä onko näin mutta varsinaista perustelua en ole koskaan kuullut sille, miksei 40-vuotias tuoreilla papereilla voisi aloittaa samalla lailla entry leveliltä kuin 25-30-vuotiaskin. Eri asia tietysti on jos se nelikymppinen on ollut valmistuneena jo vuosia ja hakenut koko ajan töitä saamatta koskaan.

Miten niin yli-ikäisenä opiskeleminen? Meille nelikymppisille on ainoa mahdollisuus joku aikuiskoulutuskeskuksen puolen vuoden kurssi :)
Ei vaan. Aloitin itse nyt 36 vuotiaana psykologian opinnot eli olen yli 40 valmistuttuani. Yli-ikäinen psykologi tulossa, kannattaa varoa ;)

Itse olen huomannut että vanhempi ammattilainen, lääkäri tai psykologi tai opettaja on uskottavampi kuin kaksvitonen heitukka tai poitsu. Mut ihan miten vaan

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 20:16"]Ennemmin kysyisin että mistä ei voi? Yli-ikäisenä opiskeleminen on ollut sen verran harvinaista tähän asti, ettei siitä taida olla kokemuksia monenkaan lähipiirissä, joten vedetään sitten mutulla. Eli jos oma ja kavereiden työllistyminen on ollut hankalaa 25-vuotiaana niin täytyyhän sen sitten olla vielä hankalampaa muille. En tiedä onko näin mutta varsinaista perustelua en ole koskaan kuullut sille, miksei 40-vuotias tuoreilla papereilla voisi aloittaa samalla lailla entry leveliltä kuin 25-30-vuotiaskin. Eri asia tietysti on jos se nelikymppinen on ollut valmistuneena jo vuosia ja hakenut koko ajan töitä saamatta koskaan.
[/quote]

Aika mutuilulta vaikuttaa kommenttisi. Ei ammatin vaihtaminen tai "yli-ikäisenä" opiskeleminen ole kovinkaan harvinaista. Suomesta löytyy paljon ihmisiä, joilla on useampikin tutkinto.

Esimerkiksi äiti vaihtoi alaa 90-luvun alussa ollessaan nelikymppinen. Itse tein toisen tutkinnon työn ohella ja valmistuin kolmivitosena toiseen ammattiin. Tuttavapiirissä myös useita ammattia vaihtuneita.

Tosin kyllä näissä ikä ja alan kokemuksen puute helposti tulee vastaan. Toiseen ammattiin hakeutuvan pitää tehdä hartiavoimin töitä ja mahdollisesti myös tinkiä palkkatoivomuksestaan.

Tietty saat töitä mistä vaan. Suomessahan on huutava työvoimapula, ja tänne tarvitaan pari miljoonaa maahanmuuttajaa. Jos tekijöiksi kelpaa 30+ kielitaidottamat, niin kyllä säkin varmaan.

Entä onko toivoa 50-vuotiaalle humanistille, joka harkitsee alan vaihtamista? Olisiko jotain oppisopimuskoulutuksia, jotka eivät vie montaa vuotta? En ole vielä systemaattisesti alkanut ottaa selvää, mutta päätöksiä täytyy tässä ruveta tekemään. Hoitoalalle ei oikein ole motivaatiota.

Erityisluokanopettajalle on ihan varmasti tarjolla heti vakkaripaikka ainakin pääkaupunkiseudulla.