lokakuussa inssi
Hei!
Aloitan taas uuden pinon meille lokakuun inssiläisille. Toivottavasti saadaan tähän mahdollisimman moni mukaan ja plussia roppakaupalla!
Itsellä menossa kp 6 ja tässä kuussa neljäs ja todennäköisesti viimeinen inssi joskus ensi viikolla. Ei mitään erityistä syytä lapsettomuuteen. Miehellä ehkä vähän huonot siittiöt, mutta niiden ei pitäisi olla este.
Kommentit (268)
Kiitos teille kiltit ihmiset tsempittelyistä!
Mutta kyllä sen vaan tietää, että se vuoto huomenna pöksyihin humpsahtaa. on ollut kyllä kerrassaan kamala päivä, menkkakivut alkoivat aamulla seitsemältä ja jatkuvat samanlaisina vieläkin. Ja pienen tuhrun saaneet aikaiseksi. Lisäksi hirveä lumimyräkkä, koko päivän syväjäässä. No, onneksi ostin jättimäisen karkkipussin ja kävin kivalla tanssitunnilla. On tää touhu silti sieltä ja syvältä, ei jaksa naurattaa ja jatko pelottaa, ihan niinkuin Killelläkin. Mut musta tuntuu kyllä ihan oklta siirtyä sinne ivfään (jos päästään), onpahan sekin tie sitten katsottu. Mut en kyllä ymmärrä, miten näitä pettymyksiä voi kestää kerta toisensa jälkeen.
Hyvää yötä kaikille teille kivoille,
Ilpo
tädin vierailun saaneille=-( Olispa kuukahtanut tuonne hankeen koko akka! Tsemppiä ja voimia jatkojen suunnitteluun! Jaksamisia ja malttia vielä piinisteleville.
Senniina
Aamuyöstä heräsin selkäpoltteluun ja aamulla alkoi menkat ihan kunnolla. Soitin jo TAYSiin ja perjantaille uutta aikaa siihen vihoviimiseen inssiin. Miettikään, voi v**tu sentään, KUUDES hoitokierto meillä alkamassa ja VIIDES inssi siis.....Kyllä tää on niin hullun hommaa kuin vaan ikinä.
Niin kuin monella muullakin, myös meillä on suunta IVF:ään vaikka jotenkin alitajusesti olen muka ' tiennyt' että me ei sellaista tarvita vaan insseillä tärppää. Just joo, never say never. Ensi keväälle taitaa tuo ivf jonojen vuoksi mennä. Mites muut, joku mainitsi pääsevänsä jo tammikuussa? Miten niin nopeasti, yksityiselläkö? Toisaalta, mulla on keväällä melkonen projekti työn puolesta tulossa, eli saattaa olla että hoidot siirtyy jopa syksyyn. Tällä hetkellä kyllä tuntuu siltä, että siirtykööt vaikka parin vuoden päähän, niin henkisesti ja fyysisesti olen nyt rikki.
Pahoittelut muille tipahtaneille, plussatuulia piinistelijöille! Tämä konkari siirtyy marraskuun pinoon! Kiitos kaikille vielä ihanasta tsempityksestä ja virtuaaliolkapäästä, olette ihania naisia! Tulen tännekin vielä kuikkimaan että kuinka kävi :)
...mutta ku ei oo vieläkään ihan kunnolla täti tullu!!
Nyt siis pp 12 ja eilen aamulla ensimmäiset puhtaanpunaset jäljet. Päivän mittaan vaan rusehtavaa tuhrua ja taas illalla vähän punasta. Tänään vähän punasta ja sitte oikeen ällöä paksua ruskeeta...kiva kuvailla teille tätä;) Eli se kunnon loraus ei vielä oo tapahtunut, enkä haluais varata uusia aikoja ennen sitä. Mutta voihan olla ettei se tuukkaan aina niin?!? Ehkä odotan VIELÄ huomiseen sitä lorausta ja sitte vasta soitan. On vaan epätodennäköistä että näillä merkeilläå raskaana oltais... :(
Pahoittelut vielä kaikille teille ainaki siis KILLE, JORNER, ILPO...seuraavaan kiertoon mennään ja yritetään:) On tää kyl niin väärin, olin eilen ku p.....seen ammuttu karhu ja jouduin vielä töihin. Tosta miesten positiivisuudesta, niin mua välillä oikein ärsyttää ku munkin mies on NIIIN positiivinen, vaikka varmasti funtsii näit juttuja sit yksin. Eilen illalla taas mietin, että kuinka kauan ollaan valmiita näitä hoitoja menemään, ni ei siinä mitään katos ku kyl me raskaaks tullaan niinku lääkäriki sano. Mutta kun on myös niitä 10 v ilman syytä yrittäneitä jotka ei vaan tule tavalla eikä toisellakaan raskaaksi. Ja oikeesti kun haluan lapsia, ni niitä muitaki vaihtoehtoja pitäs alkaa joskus miettimään koska nekin vie niin pirusti aikaa.
Mitä te muut, mitä mieltä olette esim. adoptiosta tai sijaisvanhemmuudesta?
Tsemppiä paljon ainakin LUMIVAIPPA, WIENER, PUMPUKKA, KALEVI ja muut jotka ootte piiniksissä:) Aika matelee, mutta ei ikuisesti:)
Mulla on nyt sit täåä vessassa juoksu edessä, ku pitää VÄHÄN VÄLIÄ
..tilanne josko olis jotain uutta housuissa....SÄÄLITTÄVÄÄ pitäs hankkia ELÄMÄ ...
-Nea
eli tänään mullakin kp1. Minäkin olen yrittänyt taysiin soitella, eivät pirulaiset vaan vastaa. Toivotaan, että sulle seuraava inssi tuo toivotun lopputuloksen. Ja luulis kyllä että sulle inssit " riittää" hoidoiksi, kun olet jo yhden lapsen saanut ja kerran inssistäkin raskautunut. Mut taysin linja taitaa olla se, ettei inssejä kovin montaa tehdä. Ja jaksaisitko itse vielä useita inssihoitoja? entä muut, kuinka monta inssiä olette ajatelleet jaksavanne? Minusta tuntuu tällä hetkellä siltä, etten enää jaksa tätä insseilyä. Vaikka ivf toimenpiteenä hirvittää, sen hyvät onnistumisprosentit jotenkin lohduttavat. Mut jos ei sekään onnaa, sit en enää tiedäkään mitä tehdä.
Nea: ihan hyvä, että otat yhteyttä hoitopaikkaan vasta kunnon vuodon alettua. siitähän se kiertokin aletaan laskea, ei tuhrutteluista. Mä ja mun mies ollaan aina haluttu adoptoida, ja niin varmasti tehdäänkin. Mutta olisin edes yhden lapsen halunnut kantaa sisälläni ja nähdä hänen kehityksensä ihan vastasyntyneestä saakka... Ja sitäpaitsi adoptioprosessi on kyllä niin jumalattoman pitkäkestoinen ja on ehdottomasti kriisin paikka, jos nämä hoidot ei tuota tulosta.
Jatketaan keskusteluja, kohtalotoverit, vaikka ei enää piinaillakaan!
nea, ilpo ja jorner........iso lohtuhali kaikille. surkuttaa teidankin puolesta. makaan en osaa taalta pinosta poistua vaikka mahkut lokakuulle meni jo viikko sitte!!!!
me ajateltiin etta tehdaan 3 inssia ja sitten parin kk tauko (jos maltetaan) taalla kun taytyy menna siihen laparoskopiaan kolmannen inssin jalkeen ja mua se hirvittaa. mutta luultavasti olen valmis mihin vaan kun aika tulee...insseja meillapain tehdaan kaikenkaikkiaan 6 ja sitten IVF, mihin luulen etta lahden kans. kaikkeni olen valmis kait tekemaan, niin valtavasti haluan/haluamme sita vauvaa. adoptioonkin on aina ollut avoin mieli. nuorempana kun en tiennyt naista esteista niin sanoin etta adoptoida haluasin joka tapauksessa. silloin ei ollu aavistustakaan mita ongelmia tuleva tuo....
no, jaksetaan ja kirjotellaan!!!!!!!!!!!!
Voi että, mennään ihan samoissa. Hieman helpottaa tässä oman kurjuuden keskellä, että joku jossain (itseasiassa varmaan melko lähellä :)) on täsmälleen samassa tilanteessa. Lohtuhalit sulle! Saitko Taysista ketään kiinni? Kun aamulla soittelin sinne, hoitaja ei saanut edes konettaan auki, oli jotenkin niin sekasin. Hoitsun piti mullepäin sitten soitella vähän myöhemmin kun oli saanut Microsoftista yliotteen. Oletko menossa nyt heti uuteen issiin? Eli onko sullekin mahdollisesti tiedossa aika pe?
Kiva kuulla, että säkin ajattelet että meille pitäisi inssit riittää hoidoksi. Niin minäkin luulen/luulin. Ajattelen ihan samoin kuin sinä, että vaikka IVF hirvittääkin niin silti se paremman onnistumistodennäköisyyden takia tuntuu houkuttelevalta. Mutta, ilmeisesti taysissa tehdään vaan kaksi IVF:ää, joten sekin tuntuu tosi hurjalta...mitä jos ekasta ei tärppää, niin mitkä hirmupaineet kohdistuiskaan siihen viimiseen IVF-hoitoon. Jotenkin kun nyt pysyy järjissään vielä sen avulla, että pystyy lohduttautumaan tiedolla, että toivoa vielä on hoidot kerran jatkuu. Minä en usko, että adoptio olisi meille se vaihtoehto. Isäni itseasiassa juuri tänään ehdotti, että ottakaa se ottolapsi. Lähinnä minua vaan hymyilytti tuo sen keskiaikainen termi ' ottolapsi' ....
Kiitos paljon muillekin lohdutuksista! Jatketaan keskustelua!
Lohtuhaleja Jorner, Ilpo ja Kille!!! Tulikin sitten kerralla oikein kunnolla menkkoja... Voimia ja tsemppiä seuraavaan hoitoon teille kaikille!! Nealla vielä on se pieni mahdollisuus...
Lääkäri vastasi sähköpostiini heti ja lupasi laittaa postissa reseptit hormonipistoksiin - en vielä tiedä mitä lääkettä määrää, kun katsoo ensin paperit, mutta ehkä Gonalia, kun sitä mulla on ollu ennenkin... Ihanasti mailin loppuun totesi, että yritetään vielä, jooko!! Mutta jotenkin tuntuu, ettei kukaan usko tän hoidon onnistumiseen - tai kaverit ja mies ainakin tuntuu uskovan, mutta ite en eikä myöskään tunnu lääkärit uskovan, vaikka kaikki taas päälle päin näytti hyvältä.
Niin meilläkin mies on aina tosi positiivinen näiden hoitojen onnistumisen suhteen, ja mäkin oon miettinyt, että yrittääkö se väkisin ajatella positiivisesti, että mä en menettäs uskoa ihan totaalisesti. Kyllä sen huomaa, miten koville hänellekin aina epäonnistuminen ottaa, mutta onneksi hän kuitenkin jaksaa olla mulle lohduttavana sylinä, eikä romahda aina niinku minä... Ihana mies, yhdessä tämä tuska jaksetaan!
Adoptiosta vielä sen verran - aina kun näen jonkun pienen kiinalaisen tai afrikalaisen lapsen/kuvan, niin ajattelen, että tuollainen meilläkin sitten joskus on... Kun taas näen ihan suomalaisen vauvan, ajattelen että miksei meillä ole eikä tule koskaan olemaankaan tuollaista. Mutta silti vielä toivon, että jollain ihmeellä tulisin raskaaksi ja saisimme oman pienen vauvan (eihän tässä ole takana " ku vasta" 4 vuotta lapsettomuutta ja reilu 2,5 vuotta hoitoja... Nyt siis kuudes inssi ja se tuntuu ihan kauheelta määrältä, mutta edelleen lääkärit on sitä mieltä, että inssillä on mahdollisuudet onnistua!).
Lohtuhalit kaikille joilla ei nyt(kään) onnistunu!!!
Itsellä pp1 menossa. Eilen oli siis inssi ja ovulaatio oli jo tapahtunu ja oonkin tässä miettiny että olikohan inssi liian myöhään, kun jo maanantaina alkuillasta tuntui oviskipua. Lääkäri sanoi vain että toivottavasti se munis nyt on odottelemassa siellä munanjohtimessa siittiöitä. Sperma oli kaikin puolin huippulaatuista kuulemma, mutta siltä osin ei meillä oo ennenkään ollu ongelmia.
Omalla lääkärillä oli sijainen joka sanoi että jos nyt ei onnistu, niin hänen mielestään olisi järkevää seuraavaksi laittaa meidät ivf-jonoon. Se menisi sitten ensi keväälle. Haluttaisiin kuitenkin vielä yks inssi tän vuoden puolella, koska saatiin just maksukatto täyteen niin sais lääkkeet ilmaiseks.
Toisaalta mulla on nyt toiveet korkeammalla kuin aikasemmissa insseissä, mut sit toisaalta pelkää sitä pettymystä ihan sairaasti.
Tänään on tuntunu vasemmalla puolella (siellä oli ovis) välillä jonkinmoista viiltävää kipua ja selän puolella sama kohta tuntuu jäykältä ja varsinkin kumartuminen sattuu. Lisäks mieliala vaihtelee koko ajan: ensin oon yhtä aurinkoo ja sit minuutin päästä ku p*rs*eseen ammuttu karhu. Gonal ja pregnyl tekee temppujaan...
alkaa se viikko olla lopuillaan ja viikonloppu lahenee....ihanaa. mina se vaan roikun taalla teitin pinossa kun en osaa pois lahtea...
mingu: onnea kovasti tahan inssiin. nyt vaan ajatukset muualle (heh,heh). musta kuule tuntuu etta talla tokalla kerralla noi hormoonit vaikuttaa enemman mielialaan ku ekalla kerralla. mulla on valilla semmonen masis etta, ' mitaan en osaa ja kukaan ei valita' olo -yok! paljon sa pistit gonalia? mulla on nyt 112.5.
kuin tarkaan samaan aikaan te ootte pistokset paivittain laittanu? onko se ihan pilkun paalle? jos esim. tulee puolen tunnin ero suuntaan tai toiseen niin onko siita haittaa?
ilpo ja jorner: missas tyo olette? laittakaahan kuulumisia jonnekin (taisin jornerin jo ' tavata' marraskuissa. onko teilla uutta inssia tulossa? olis kiva pysya yhteyksissa teitinkin kanssa!
nea: loppuko tiputtelu? toivottavasti se oli vaara halyytys!!!!!!!!!!!!!!
mukavaa torstai-iltaa! ma ostin lomallani 5kpl (ainaki ' kukkia & sidontaa, fc venus, aideista parhain ja yks kaurismaki) suomalaisia filmeja -taytyy vahan suomi-kulttuuria pitaa ylla/vieda eteenpain. jos tanaan vaikka katottas miehen kanssa joku, ihanaa!
Nostelen vähän, kun on tämä ketju tipahtanut. Onko testipäivää lähiaikoina kellään? Mitä kuuluu piinailijoille? Itse olen pompsahtanut jo tuonne marraskuun inssipinoon ja tosiaan Annunkin siellä ' näin' .
Hyvää viikonloppua kaikille!
Nea - miten kävi?
Ihanaa, kun viikonloppu alkaa! Monilla teistä onkin alkanut uusi kierto lääkkeineen, ja ainakin pumpukka ja mingu ovat päässeet piinailemaan, hyvä juttu. Tämä tyttö menee siis koeputkihedelmöitykseen joulukuussa, jos kaikki sujuu ihan hyvin. Että insseilyt on ohi! Jännittää, mutta katotaan ny sit tämäkin hoitomenetelmä. Aivan varmasti tulen teitä kurkkimaan marraskuun pinoon, kun jotenkin tämän pinon ihmisiin tuli oikein kiinnyttyä. Jatkaako Kille inssillä jo marraskuussa vai vasta joulukuussa?
Annu: minkä kaurismäen ostit? Rakastan Akin leffoja, varsinkin Mies vailla menneisyyttä oli ihana. Nyt katsottiin miehen kans Laitakaupungin valot, oli erittäin hyvä sekin. Ja Äideistä parhain on varmasti parhaimpia kotimaisia leffoja ikinä. Se on ihan mieletön. Jaa sun miäs on varmaankin ulkkis?
Kaunista, aurinkoista ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!
Annu: Mulla oli pregnylissä annostus ekat 3 pvää 75, sit 2pvää 37,5 joiden jälkeen ultrassa ei näkynyt johtofollikkelia. Seuraavaks pistin yhtenä iltana 150 ja seuraavana 75, sitten olikin jo yks rakkula ylitse muiden! Kahtena seuraavana iltana pistin 100 ja sen jälkeen 10000 yks. pregnyliä. Gonalista mulle ei sanottu mitään kellon ajoista tai muusta, mutta kun aikaisemmin oli käytössä menopur, niin silloin lääkäri käski pistämään klo21-22 välissä. Ja hoitaja sanoi että 2 tuntia suuntaan tai toiseen voi heittää, mutta ei enempää. Oon nyt sitten ton gonalinkin pistäny samanlailla.
Edelleenkin on selkä särkyä, ei meinaa pystyä kumartuun. Ja tänään oli menkkakipuja! Ja päätä särkee lähes koko ajan.
Elikkä siis oikeestaan kolme päivää mietin että alkaako kunnolla tai ei, mutta en enää miettiny ku hanat aukes kunnolla...sieltä se täti tuli ja oikein ryminällä:) Nyt sitte kärsitty oikeestaan kokoajan vatsakivuista:(
Ehkä hormoonit vaikuttanut tähän menkkojen erilaiseen alkuun; normaalisti on tuhrutellu useita päiviä, mut nyt perustuhrua ei ollenkaan vaan heti enemmän punasta niukkaa vuotoa jota siis kesti melkein kolme päivää.
Mulla jäi nyt sitte luteaalivaihe noin 12 päivään, onko kokemuksia jos näillä tuloksilla alotetaan joku esim. lugejen syönti?
Mä yritin tänään soittaa klinikalle, mutta oli jotain säätöä siellä joten en saanu ketään puhelimen päähän. Pitää siis yrittää uudelleen maanantaina jotta saan ajan seuraavan inssin kotnrolliultraan...
Tänään hain puregonit ja pregnylin, joilla jatkan samoilla annoksilla joka on puregonin kohdalla vaan se 50 iu ja sen pitäs taas riittää!
Kiitos kaikille myötäelämisestä....asiaa on paljon helpompi käsitellä kun on joku muukin samassa vaiheessa jonka kanssa voi asiaa puida:)
Tsempppiä vielä piinaileville ja minäki tästä siirryn pikkuhiljaa marraskuun pinoon:)
Iloista syksyä, Nea
Lohtuhaleja sullekin! Ei vaan meinaa Senniina saada vaunuja plussaveturin perään... Onnea Nea seuraavaan hoitoon!
Täällä pp 5 eikä tietenkään mitään oireita. Uskoa onnistumiseen ei ole (vieläkään), suunnittelen vaan koko ajan seuraavaa inssiä. Sainkin sitä varten jo reseptit postissa, lääkäri määräsi mulle Menopuria 75IU ja clomit myös entiseen tapaan. Olikos tässä pinossa kellään tuota Menopuria? Minkähän kokoisella neulalla ja ruiskulla se pistetään? Mulla kun on ICSeistä jäänyt noita molempia ja voisin tarkistaa, onko mulla oikeen kokosia ennen ku lähen sairaalalta hakee.
Hyvää viikonloppua kaikille! Ulkona on älyttömän kylmä, mutta onneksi voi täällä sisällä nauttia vielä eilisen takkatulen lämmöstä :o)!
Oon aikasemmin pistäny menopuria ja löysin jäljelle jääneet neulat ja ruiskut. Eli ruisku on 2ml, sekoitusneula 1,2x40mm ja pistosneula 0,45x13mm.
Mulla menossa nyt Pumpukan tapaan pp5 - eilen masensi todella paljon - onneksi tämä aamu alkoi kovasta pakkasesta huolimatta hyvin.
Ei mitään muuta kuin sitä tavanomaista väsymystä havaittavissa - tosin sitä mulla on aina (kova nukkuja kun olen :)
Menisi jo viikolla eteenpäin aika nopeasti - onneksi töissä on niin kiire ettei ole tässä kerennyt oikein miettimään.
Mä melkein päätin jo että mennään sitte suoraan IVF-jonoon jos ei tälläkään tule tuloksia. Ekalla onnistuneella munrakkuloita on samoilla pistoksilla (Puregon 50 IUX7 ) tullut 2-3, nyt viimesissä vain yksi eli en tiedä onko sitten annos liian alhainen..
Mutta tällaista tänään - tsemppiä kaikille - meitä piinailijoita ei enää kauheasti kaiketi ole? Onko kaikki muut siirtynyt (siis loppu lokalaiset) tuohon marraskuun pinoon? Mä en osaa mennä ;)
-W-
kille, tosi isot lohtuhalit sinne jonnekin! mika nyt mattaa kun ei tule oikein kellaan onnistuakseen.pidetaan toivoa ylla niille ketka viela piinaa!
toivottavasti ei koko loma mene pilalle, koitahan viela nauttia. ite turvauduin viime viikolla ystavien ja punkkupullon seuraan kun tati tuli ja yllatti...muutamat itkut ja sitten eteenpain. onneksi sulla on siella oma mies mukana! silloin sita hellyytta kaipaa. ja jostain syysta noi miehet jaksaa olla positiivisempia (vai huijaavatko vaan ettei me taysin vaivuttais pohjalle...) jokatapauksessa tuki on tarkeeta!!!!!!!!
tottakai se tuleva pelottaa...olishan se ihme jos ei kun naita kay lapi. kaikilla meilla varmaan joskus tulee se hirvee olo etta eihan tasta tule ikina mitaan. mutta jotenki se ihminen on vaan niin uskomaton kapustus etta se ajan kuluessa jostain loytaa ne voimat ja taas jaksaa jonkin aikaa. sielta se toivonkipina aina valilla pilkahtelee...heikommin tai vahvemmin mutta siella se pysyy -ja pitaakin pysya! silla.....kylla me sisaret viela se pienokainen saadaan!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! laitetaa nyt kunnon protesti tatia vastaan.jalleen kerran.
+++++++ ja parempaa mielta!