Alle 3-vuotiaan laittaminen päivähoitoon vahingoittaa lapsen kehitystä
Sen ikäinen lapsi ahdistuu erossa äidistään (vanhemmistaan) ja ylikuormittuu kehitysasteelleen liian suurissa ryhmissä. Suuri osa nuoruus- ja aikuisiän masennuksesta ja kiintymisvaikeuksista johtuu siitä, ettei lapsi saanut olla kodin lämmössä kasvamassa 3:een ikävuoteen asti. Tämä ei ole mutuilua, vaan tutkimusta on runsaasti. Lukekaa esimerkiksi Keltikankaan kirjoja. Hän toistelee näitä tosiasioita paljon, vaikka varookin nykyisessä ilmapiirissä tuomitsemasta. Mutta tosiasiat eivät siitä muutu. On suuri vääryys lasta kohtaan, ja lapsen kehitykselle keskimäärin hyvin haitallista laittaa lapsi alle 3-vuotiaana päivähoitoon.
Kommentit (183)
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:51"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:49"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:44"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:05"]
Noinhan se on, muttei saa ääneen sanoa, ettei äideille vaan tule paha mieli ja huono omatunto. Viis lapsista.
[/quote]
Sinä tulet siis mielelläsi maksamaan kolmen vuoden kotona oleilun? Hieno juttu! Laitanko tilinumeron samantein? Ei meinaan ole muuten todellakaan varaa jäädä kotiin makoilemaan kolmeksi vuodeksi.
[/quote]
Eli money,money, se menee lapsen edelle, kyllä sen kolme vuotta voi hyvin olla kotona, eikö isä osallistu taloudellisesti? Ihmetyttää tuo köyhyys vai onko se tekosyy,kun pää hajoo vai miten se meni.
[/quote]
Ei oman lapsen hoito ole makoilua. ARVOSTAKAA EDES LAPSIANNE.
[/quote]
No sitä money moneytä tarvitaan tosimaailmassa, jotta saadaan laskut maksettua. Lisäksi olen korkeakouluopiskelija, en todellakaan voisi laittaa opintoja jäähylle kolmeksi vuodeksi.
Ja eiköhön suurin osa jää kotiin nimenomaan sen takia, että mielestään kotona on kiva olla. Ei siksi, että se olisi lapselle parempi.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:04"]
Euroopassa on varmasti sitten kansakuntia, joissa kaikki kansalaiset ovat syvästi traumatisoituneita. Maailman mittakaavassa (EU, USA, Kanada) Suomi on ainoita maita, joissa lapset hoidetaan kotona näin pitkälle. Isovanhempammekin olivat kapalossa ovenpielessä jo kolmekuisista.
[/quote]
Suomessa suuri osa on jo pitkään vienyt lapset mahdollisimman pienenä hoitoon! Me näiden lasten vanhemmat olemme suuri osa viety jo 2 kk iässä hoitoon! Eli aivan väärää tietoa tuo. No, siitäkös USA:n ja Kanadan ihmisten itsevarmuus ja iloinen ulospäinsuuntautuneisuus sekä hymyily, tasapainoisuus johtuu, moni on saanut olla kotona? On toki heitäkin mös siellä, jotka eivät ole saaneet olla kotona, tai kotiolot ovat olleet kurjat. Mutta elisesti kuitenkin.
Isovanhempamme saivat monet olla kotona äidin helmoissa, pitkälle kouluikään.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:54"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:48"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:38"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:33"] [quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:23"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:10"] [quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:07"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 13:59"] Mun 2,5vuotias on kotihoidossa ja hyvä niin, en usko että pärjäisi isossa ryhmässä. Hänelle riittää hyvin että ollaan 1-2h aamupäivä ulkona, lounas, pienet sisäleikit ja uni jo maittaa ja iltäpäivällä taas ulkoilemaan isän kanssa. Joskus kun on joku häslikni päivä kun käydää kaupungilla tai on vieraita niin käy ihan ylikierroksilla.. Eikä selkeesti tarvii mitää "kavereita" vielä. Muskari ja värikylpykerho viikossa kerran riittää. 3vuotta täytettyään laitan kyllä kerhoon itsekseen niin uskon että jo on tarvetta oppia sosiaalisia taitoja enemmän ja olla pidempiä aikoja erossa äidistä että itseluottamus kasvaa. Meillä siis vauva lisäks jos joku vetää herneen nenään että mä täällä kotona vaa lusmuan ;) [/quote] Meidän samanikäinen on tosi iloinen päiväkotilainen. Siellä laulelevat, tanssivat ja leikkivät. Puhuu viikonlopt tarhakavereistaan nimellä, selväsi kiintynyt heihinkin. Oikein turvallinen ja ihana kasvuympäristö. Lapsi puhuu sujuvasti, tavuttaa ja laskee kolmeenkymmeneen. Sosiaaliset taidot hyvin kehittyneet. [/quote] Kiintynyt varmasti tarhakavereihin ja hoitajiin enemmän kuin sinuun äitiinsä kun viettää suurimanosan päivistään heidän kanssa ja ikävöi niitä sitten viikonloppuisin.. [/quote] Näinhän sinä haluaisit uskoa. Lapsi on kuitenkin erittäin rakastettu ja tasapainoinen lapsi. En usko, että kenellekään tekee hyvää istua kotona kolmevuotiaaksi -ei äidille ja perheen tulotasolle ja äidin uralle, eikä lapselle itselleen. Hyvin kehittynyt lapsi pärjää päiväkodissa vallan mainiosti ja oppii uusia taitoja, mitä ei kotona opi, esim. ryhmässä toimimista, neuvottelua ja muiden huomiointia. Tutkimukset itseasiassa osoittavat kiistatta, että 2,5 vuotiaana hoitoon laittaminen on lapselle ideaali. Seurantatutkimuksessa pienenä varhaiskasvatuksen piirissä olleet menestyivät elämässä 25-vuotiaana paremmin. Googleta ruotsalainen tutkimus asiasta. [/quote] Mä haluan lisätä tähän että kerhoissa kun ollaan oltu niin pahimmat tuuppiat ja kädestä tavaroita vievät ovat juurikin niitä tarhakasvatteja. T.3 [/quote] Miten ne tarhakasvatit on kerhoissa? [/quote] No tää meidän kerho alkaa klo 16.30 sisarusryhmä jossa useammalla mammalla on siis vauva ja alle 3v ja siellä on tullu puhetta. Kuudesta rymäläisestä kolmella on isopi puolipäivähoidossa. Ja tuuppivista ja kiusaavista lapsista on myös kokemusta lähipiiristä josista moni on juurikin tarhakasvatti.
[/quote]
Ja arvioitsijat ovat saman mielisiä kotona oleskelijoita ja sinun mielestäsi objektiivisia arvioissaan? Moni tekee lapsiakin vain siksi, että saa olla sen 3-vuotta kotona. Kai siinä nyt sitten täytyy vähän arvostella niitä, jotka palaa aiemmin töihin, että tuntuu se oma toiminta jotenkin järkevältä.
[/quote]
Vähintään kolme vuotta. Eräs tuttu on nyt viidettä vuotta putkeen kotona lapsien kanssa.
Piti palata töihin, että saisivat perheen rahatalouden parempaan kuntoon, mut hups, tulikin sitten kivasti taas raskaaksi. Että käyhän tuossa vähän mielessä, että taitaa olla siihen kotihoitoon vähän itsekkäämmät syyt.
Tämän on pakko olla provo, koska tuskin näitä yhden asian liikkeen -ihmisiä enää täältäkään löytyy.
Jos lähdette tutkimuksia googlettelemaan niin löytyy kasoittain puiolesta ja vastaan sekä siltä ja väliltä. Löytyy myös tutkimuksi asiitä, että uranaisten tyttäret menestyvät muita tyttöjä paremmin. Mutta siis molempiin suuntiin löytyy kaikenlaista dataa, mistä ihmiset tuntuvat poimivan irrallisia asioita.
Suomessa on melkein maailman parhaat tuet siihen, että lasta voi hoitaa kotona. Toki täällä huudetaan sitä lisää, mutta muihin verrattuna hyvin asiat. Yhtä aikaa, Suomessa on maailman mielisairaimmat nuoret. Ja joukossa on yhtälailla kotona hoidettuja, perhepäivähoidossa hoidettuja kun päiväkodiss hoidettujakin. Elipä mikä siis kertoo mistä?
Joskus kotihoidoss aolevia kehitysviiveisiä lapsia kehotetaan menemään hoitoon kodin ulkopuolelle (kun viiveelle ei ilmeistä syytä).
Itse olen täysin kotona hoidettu. Eipä minusta tullut piiruakaan parempaa kun päiväkotihoidetuista ystävistäni. Ja tunnen nytkin ihania ja kamalia, onnellisia ja onnettomia kaikin metodein hoidettua. Kokonaisuus ratkaiseen.
PS. Korniuden huippu Suomen päiväkotokeskustelussa on se, kun subjektiivista päivähoitoa ruvettiin rajaamaan. Jopa lapsivaltuutetut älähtivät, koska ei saisi koskea lapsen perusoikeuteen päästä päiväkotiin... Ja hetkeä aiemmin oltiin hehkutettu kotihoitoa. Mitä ihmettä?
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:48"]
Huonot vanhemmat vahingoittavat lasta enemmän kuin päiväkoti. Jos vanhemmat ovat tehneet ja kasvattaneet heikon lapsen niin eihän se pärjää minkä tahansa ikäisenä päiväkodissa, mutta yllätys yllätys, ei se tule pärjäämään missään muuallakaan.
[/quote]
Silloin päiväkotien kiire ja kilpailuhenki vahingoittaa lasta vielä lisää. Jos perhe on ongelmainen, esim. alkoholismia, silloin on syytä saada sosiaalitoimelta apua. Mutta puhumme kai nyt ihan vain tavallisista perheistä.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:41"]
Olen huomannut saman. Väkivaltaisimmat ja huonoimmin käyttäyvät lapset ovat lähes aina tarhakasvatteja. Mistähän johtuu?
[/quote]
Minun lähipiirin kamalin lapsi on taas kotihoidettu.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:51"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:49"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:44"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:05"]
Noinhan se on, muttei saa ääneen sanoa, ettei äideille vaan tule paha mieli ja huono omatunto. Viis lapsista.
[/quote]
Sinä tulet siis mielelläsi maksamaan kolmen vuoden kotona oleilun? Hieno juttu! Laitanko tilinumeron samantein? Ei meinaan ole muuten todellakaan varaa jäädä kotiin makoilemaan kolmeksi vuodeksi.
[/quote]
Eli money,money, se menee lapsen edelle, kyllä sen kolme vuotta voi hyvin olla kotona, eikö isä osallistu taloudellisesti? Ihmetyttää tuo köyhyys vai onko se tekosyy,kun pää hajoo vai miten se meni.
[/quote]
Ei oman lapsen hoito ole makoilua. ARVOSTAKAA EDES LAPSIANNE.
[/quote]
Juuri näin.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:54"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:48"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:38"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:33"] [quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:23"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:10"] [quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:07"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 13:59"] Mun 2,5vuotias on kotihoidossa ja hyvä niin, en usko että pärjäisi isossa ryhmässä. Hänelle riittää hyvin että ollaan 1-2h aamupäivä ulkona, lounas, pienet sisäleikit ja uni jo maittaa ja iltäpäivällä taas ulkoilemaan isän kanssa. Joskus kun on joku häslikni päivä kun käydää kaupungilla tai on vieraita niin käy ihan ylikierroksilla.. Eikä selkeesti tarvii mitää "kavereita" vielä. Muskari ja värikylpykerho viikossa kerran riittää. 3vuotta täytettyään laitan kyllä kerhoon itsekseen niin uskon että jo on tarvetta oppia sosiaalisia taitoja enemmän ja olla pidempiä aikoja erossa äidistä että itseluottamus kasvaa. Meillä siis vauva lisäks jos joku vetää herneen nenään että mä täällä kotona vaa lusmuan ;) [/quote] Meidän samanikäinen on tosi iloinen päiväkotilainen. Siellä laulelevat, tanssivat ja leikkivät. Puhuu viikonlopt tarhakavereistaan nimellä, selväsi kiintynyt heihinkin. Oikein turvallinen ja ihana kasvuympäristö. Lapsi puhuu sujuvasti, tavuttaa ja laskee kolmeenkymmeneen. Sosiaaliset taidot hyvin kehittyneet. [/quote] Kiintynyt varmasti tarhakavereihin ja hoitajiin enemmän kuin sinuun äitiinsä kun viettää suurimanosan päivistään heidän kanssa ja ikävöi niitä sitten viikonloppuisin.. [/quote] Näinhän sinä haluaisit uskoa. Lapsi on kuitenkin erittäin rakastettu ja tasapainoinen lapsi. En usko, että kenellekään tekee hyvää istua kotona kolmevuotiaaksi -ei äidille ja perheen tulotasolle ja äidin uralle, eikä lapselle itselleen. Hyvin kehittynyt lapsi pärjää päiväkodissa vallan mainiosti ja oppii uusia taitoja, mitä ei kotona opi, esim. ryhmässä toimimista, neuvottelua ja muiden huomiointia. Tutkimukset itseasiassa osoittavat kiistatta, että 2,5 vuotiaana hoitoon laittaminen on lapselle ideaali. Seurantatutkimuksessa pienenä varhaiskasvatuksen piirissä olleet menestyivät elämässä 25-vuotiaana paremmin. Googleta ruotsalainen tutkimus asiasta. [/quote] Mä haluan lisätä tähän että kerhoissa kun ollaan oltu niin pahimmat tuuppiat ja kädestä tavaroita vievät ovat juurikin niitä tarhakasvatteja. T.3 [/quote] Miten ne tarhakasvatit on kerhoissa? [/quote] No tää meidän kerho alkaa klo 16.30 sisarusryhmä jossa useammalla mammalla on siis vauva ja alle 3v ja siellä on tullu puhetta. Kuudesta rymäläisestä kolmella on isopi puolipäivähoidossa. Ja tuuppivista ja kiusaavista lapsista on myös kokemusta lähipiiristä josista moni on juurikin tarhakasvatti.
[/quote]
Ja arvioitsijat ovat saman mielisiä kotona oleskelijoita ja sinun mielestäsi objektiivisia arvioissaan? Moni tekee lapsiakin vain siksi, että saa olla sen 3-vuotta kotona. Kai siinä nyt sitten täytyy vähän arvostella niitä, jotka palaa aiemmin töihin, että tuntuu se oma toiminta jotenkin järkevältä.
[/quote]
No mä en kyllä pysty uskomaan että kukaan tekee lapsia siksi että pystyy olemaan 3vuotta kotona :D ehkä jossain haaveunelmissa voi kuvitella että on helppoa elämää uhmaikäisen ja vauvan kanssa kotona. Saattaa olla yllätävän raskasta elämä ja siksi rupeekin houkuttelemaan joko töihin paluu tai isomman tarhaan kiikuttaminen.
Väittäisin että munkin päivät olisi helpommat (niin henkisesti kuin fyysisesti) jos palaisisin töihin ja tietty rahaakin olisi enemmän, mutta elämä on valintoja täynnä. Minä haluun hoitaa pienet lapseni itse, kyllä niitä töitä kerkeää tekemään loppuelämän ja kun lapset ei "tarvitse" minua niin paljoa :)
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:39"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:37"]Ilmeisesti kaikki ennen 80-lukua syntyneet ovat traumatisoituneita, kun äitiyslomat olivat 3 kk ja sitte 6 kk ja mitään vanhempainvapaita ei ollut. Itse kyllä elin köyhästi ja sanouduin irti työpaikasta, että sain hoitaa lapset ilman yhteiskunnantukea, mutta useimmat heidän tovereistaa mnivät jopa puoli vuotiaina hoitoon ja ihan iohmisiä ovat nyt. Ihan me suuret ikäluokat saimme kaiken niin helpolla että. [/quote] Niinhän ne ovatkin.
[/quote]Sinun vanhempasi kuulunevat tähän luokkaan, sillä suurin osa nyt työelämässä olevista on suurten ikäluokkien lapsia.
Niistä laiskureista ei sitten voi olla varmoja, ovat ehkä jo nuorempaa porukkaa.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:41"]Olen huomannut saman. Väkivaltaisimmat ja huonoimmin käyttäyvät lapset ovat lähes aina tarhakasvatteja. Mistähän johtuu?
[/quote]
koska tutkimusten mukaan isot ryhmät lisää aggressiivisuutta ja stressiherkkyyttä. Ei ihme,että moni ei kestä työelämän stressiä (pää hajoaa), koska laitettu liian aikaisin isoon ryhmään, jolloin stressitasot nousee helposti. Omani on kodin omaisessa perhepäivähoidossa osa-aikaisena vielä aluksi. Tyttöäni en tarhaan laittaisi.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:58"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:04"]
Euroopassa on varmasti sitten kansakuntia, joissa kaikki kansalaiset ovat syvästi traumatisoituneita. Maailman mittakaavassa (EU, USA, Kanada) Suomi on ainoita maita, joissa lapset hoidetaan kotona näin pitkälle. Isovanhempammekin olivat kapalossa ovenpielessä jo kolmekuisista.
[/quote]
Suomessa suuri osa on jo pitkään vienyt lapset mahdollisimman pienenä hoitoon! Me näiden lasten vanhemmat olemme suuri osa viety jo 2 kk iässä hoitoon! Eli aivan väärää tietoa tuo. No, siitäkös USA:n ja Kanadan ihmisten itsevarmuus ja iloinen ulospäinsuuntautuneisuus sekä hymyily, tasapainoisuus johtuu, moni on saanut olla kotona? On toki heitäkin mös siellä, jotka eivät ole saaneet olla kotona, tai kotiolot ovat olleet kurjat. Mutta elisesti kuitenkin.
Isovanhempamme saivat monet olla kotona äidin helmoissa, pitkälle kouluikään.
[/quote]
Kyllä se hymyileväisyys sun muu tulee muista(kin) asioista, kuin siitä onko lapsi ollut kolmevuotiaaksi asti kotihoidossa vai ei.
Jos kotona on välittämistä, jutellaan paljon ja vietetään yhteistä aikaa, niin kyllä se lapseen tarttuu vaikka olisikin sitten päivähoidossa. Samoin jos kotona ei juuri osoiteta välittämistä, ei tehdä yhdessä juuri mitään jne. niin siinähän nekin tarttuu ja vielä erittäin hyvin jos on kotihoidossa.
Noin nyt kärjistetyillä esimerkeillä. Ja sitten on tietty vielä ihan omat kansallisominaisuudet, jota jokainen imee ympäristöstään.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:51"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:49"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:44"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:05"]
Noinhan se on, muttei saa ääneen sanoa, ettei äideille vaan tule paha mieli ja huono omatunto. Viis lapsista.
[/quote]
Sinä tulet siis mielelläsi maksamaan kolmen vuoden kotona oleilun? Hieno juttu! Laitanko tilinumeron samantein? Ei meinaan ole muuten todellakaan varaa jäädä kotiin makoilemaan kolmeksi vuodeksi.
[/quote]
Eli money,money, se menee lapsen edelle, kyllä sen kolme vuotta voi hyvin olla kotona, eikö isä osallistu taloudellisesti? Ihmetyttää tuo köyhyys vai onko se tekosyy,kun pää hajoo vai miten se meni.
[/quote]
Ei oman lapsen hoito ole makoilua. ARVOSTAKAA EDES LAPSIANNE.
[/quote]
No sitä money moneytä tarvitaan tosimaailmassa, jotta saadaan laskut maksettua. Lisäksi olen korkeakouluopiskelija, en todellakaan voisi laittaa opintoja jäähylle kolmeksi vuodeksi.
Ja eiköhön suurin osa jää kotiin nimenomaan sen takia, että mielestään kotona on kiva olla. Ei siksi, että se olisi lapselle parempi.
[/quote]
Aika kauheeta, jos me aikuiset osiaan noin suurissa määrin ajatellaan, että mikä on itsestö kiva, eikä lapselle parempi. Itse kyllä ajattelen, mikä on lapselle parempi, vaikka itselle se ei olekaan niin kivaa eikä vie uralla huipulle eikä saa tarpeeksi moneyta hienompiin vaatteisiin itselleni, työkavereiden seuraan, omiin vessakäynteihin, virkistykseen (kotona olen).
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 15:03"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:41"]Olen huomannut saman. Väkivaltaisimmat ja huonoimmin käyttäyvät lapset ovat lähes aina tarhakasvatteja. Mistähän johtuu? [/quote] koska tutkimusten mukaan isot ryhmät lisää aggressiivisuutta ja stressiherkkyyttä. Ei ihme,että moni ei kestä työelämän stressiä (pää hajoaa), koska laitettu liian aikaisin isoon ryhmään, jolloin stressitasot nousee helposti. Omani on kodin omaisessa perhepäivähoidossa osa-aikaisena vielä aluksi. Tyttöäni en tarhaan laittaisi.
[/quote]
Pienempien kohdalla taitaa olla suosituskin, että mielummin pph:lle. Jäisi ne alle vuoden ikäiset pahasti jalkoihin, jos laitettaisiin päiväkotiin samaan isoon ryhmään kaksi-kolme vuotiaiden kanssa.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 15:05"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:51"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:49"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:44"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:05"]
Noinhan se on, muttei saa ääneen sanoa, ettei äideille vaan tule paha mieli ja huono omatunto. Viis lapsista.
[/quote]
Sinä tulet siis mielelläsi maksamaan kolmen vuoden kotona oleilun? Hieno juttu! Laitanko tilinumeron samantein? Ei meinaan ole muuten todellakaan varaa jäädä kotiin makoilemaan kolmeksi vuodeksi.
[/quote]
Eli money,money, se menee lapsen edelle, kyllä sen kolme vuotta voi hyvin olla kotona, eikö isä osallistu taloudellisesti? Ihmetyttää tuo köyhyys vai onko se tekosyy,kun pää hajoo vai miten se meni.
[/quote]
Ei oman lapsen hoito ole makoilua. ARVOSTAKAA EDES LAPSIANNE.
[/quote]
No sitä money moneytä tarvitaan tosimaailmassa, jotta saadaan laskut maksettua. Lisäksi olen korkeakouluopiskelija, en todellakaan voisi laittaa opintoja jäähylle kolmeksi vuodeksi.
Ja eiköhön suurin osa jää kotiin nimenomaan sen takia, että mielestään kotona on kiva olla. Ei siksi, että se olisi lapselle parempi.
[/quote]
Aika kauheeta, jos me aikuiset osiaan noin suurissa määrin ajatellaan, että mikä on itsestö kiva, eikä lapselle parempi. Itse kyllä ajattelen, mikä on lapselle parempi, vaikka itselle se ei olekaan niin kivaa eikä vie uralla huipulle eikä saa tarpeeksi moneyta hienompiin vaatteisiin itselleni, työkavereiden seuraan, omiin vessakäynteihin, virkistykseen (kotona olen).
[/quote]
Kaikissa tilanteissa ei yksinkertaisesti ole mahdollista jäädä kotiin useiksi vuosiksi, käsitätkö? Jos sinulla on mahdollisuus niin jättekiva, mutta kaikilla sellaista mahdollisuutta ei ole.
Tuomitset varmaan samalla myös yh:t, joilla ei ole mahdollisuutta elellä miestensä rahoilla?
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:51"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:48"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:38"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:33"] [quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:23"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:10"] [quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:07"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 13:59"] Mun 2,5vuotias on kotihoidossa ja hyvä niin, en usko että pärjäisi isossa ryhmässä. Hänelle riittää hyvin että ollaan 1-2h aamupäivä ulkona, lounas, pienet sisäleikit ja uni jo maittaa ja iltäpäivällä taas ulkoilemaan isän kanssa. Joskus kun on joku häslikni päivä kun käydää kaupungilla tai on vieraita niin käy ihan ylikierroksilla.. Eikä selkeesti tarvii mitää "kavereita" vielä. Muskari ja värikylpykerho viikossa kerran riittää. 3vuotta täytettyään laitan kyllä kerhoon itsekseen niin uskon että jo on tarvetta oppia sosiaalisia taitoja enemmän ja olla pidempiä aikoja erossa äidistä että itseluottamus kasvaa. Meillä siis vauva lisäks jos joku vetää herneen nenään että mä täällä kotona vaa lusmuan ;) [/quote] Meidän samanikäinen on tosi iloinen päiväkotilainen. Siellä laulelevat, tanssivat ja leikkivät. Puhuu viikonlopt tarhakavereistaan nimellä, selväsi kiintynyt heihinkin. Oikein turvallinen ja ihana kasvuympäristö. Lapsi puhuu sujuvasti, tavuttaa ja laskee kolmeenkymmeneen. Sosiaaliset taidot hyvin kehittyneet. [/quote] Kiintynyt varmasti tarhakavereihin ja hoitajiin enemmän kuin sinuun äitiinsä kun viettää suurimanosan päivistään heidän kanssa ja ikävöi niitä sitten viikonloppuisin.. [/quote] Näinhän sinä haluaisit uskoa. Lapsi on kuitenkin erittäin rakastettu ja tasapainoinen lapsi. En usko, että kenellekään tekee hyvää istua kotona kolmevuotiaaksi -ei äidille ja perheen tulotasolle ja äidin uralle, eikä lapselle itselleen. Hyvin kehittynyt lapsi pärjää päiväkodissa vallan mainiosti ja oppii uusia taitoja, mitä ei kotona opi, esim. ryhmässä toimimista, neuvottelua ja muiden huomiointia. Tutkimukset itseasiassa osoittavat kiistatta, että 2,5 vuotiaana hoitoon laittaminen on lapselle ideaali. Seurantatutkimuksessa pienenä varhaiskasvatuksen piirissä olleet menestyivät elämässä 25-vuotiaana paremmin. Googleta ruotsalainen tutkimus asiasta. [/quote] Mä haluan lisätä tähän että kerhoissa kun ollaan oltu niin pahimmat tuuppiat ja kädestä tavaroita vievät ovat juurikin niitä tarhakasvatteja. T.3 [/quote] Miten ne tarhakasvatit on kerhoissa? [/quote] No tää meidän kerho alkaa klo 16.30 sisarusryhmä jossa useammalla mammalla on siis vauva ja alle 3v ja siellä on tullu puhetta. Kuudesta rymäläisestä kolmella on isopi puolipäivähoidossa. Ja tuuppivista ja kiusaavista lapsista on myös kokemusta lähipiiristä josista moni on juurikin tarhakasvatti.
[/quote]
Onko sinulla jotain tutkimustietoa väitteesi tueksi? Se mututuntuma kun ei aina ole se ainoa oikea.
[/quote]
Lue Keltinkankaan Lapsen sosiaalisuus, siellä on kerrottu moneen tutkimukseen että tämä on kiistaton tutkimustieto: tarha lapset ovat kouluun mentäessä aggressiivisempia ja stressaantuvat helposti!
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 15:03"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:41"]Olen huomannut saman. Väkivaltaisimmat ja huonoimmin käyttäyvät lapset ovat lähes aina tarhakasvatteja. Mistähän johtuu? [/quote] koska tutkimusten mukaan isot ryhmät lisää aggressiivisuutta ja stressiherkkyyttä. Ei ihme,että moni ei kestä työelämän stressiä (pää hajoaa), koska laitettu liian aikaisin isoon ryhmään, jolloin stressitasot nousee helposti. Omani on kodin omaisessa perhepäivähoidossa osa-aikaisena vielä aluksi. Tyttöäni en tarhaan laittaisi.
[/quote]
Hyvä! Oikein!
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:41"]
Olen huomannut saman. Väkivaltaisimmat ja huonoimmin käyttäyvät lapset ovat lähes aina tarhakasvatteja. Mistähän johtuu?
[/quote]
Tarhassa on monta lasta yhtä hoitajaa kohden, ei heillä ole mahdollisuutta puuttua huonoon käytökseen ja kasvattaa jokaista sopulilauman jäsentä. Vahvin ja aggresiivisimmin tuuppiva lapsi "voittaa" ja saa haluamansa. Väkivalta on kiinteä osa tarhalasten arkea.
Kasvattakaa vaan tarhassa stressipallo aggressiivisia lapsia, ja ihmetelkää sitten myöhemmin, missä meni vikaan, kun äkäpussi ei osaa käyttäytyä, kiusaa muita jne
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:25"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:23"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:10"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:07"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 13:59"] Mun 2,5vuotias on kotihoidossa ja hyvä niin, en usko että pärjäisi isossa ryhmässä. Hänelle riittää hyvin että ollaan 1-2h aamupäivä ulkona, lounas, pienet sisäleikit ja uni jo maittaa ja iltäpäivällä taas ulkoilemaan isän kanssa. Joskus kun on joku häslikni päivä kun käydää kaupungilla tai on vieraita niin käy ihan ylikierroksilla.. Eikä selkeesti tarvii mitää "kavereita" vielä. Muskari ja värikylpykerho viikossa kerran riittää. 3vuotta täytettyään laitan kyllä kerhoon itsekseen niin uskon että jo on tarvetta oppia sosiaalisia taitoja enemmän ja olla pidempiä aikoja erossa äidistä että itseluottamus kasvaa. Meillä siis vauva lisäks jos joku vetää herneen nenään että mä täällä kotona vaa lusmuan ;) [/quote] Meidän samanikäinen on tosi iloinen päiväkotilainen. Siellä laulelevat, tanssivat ja leikkivät. Puhuu viikonlopt tarhakavereistaan nimellä, selväsi kiintynyt heihinkin. Oikein turvallinen ja ihana kasvuympäristö. Lapsi puhuu sujuvasti, tavuttaa ja laskee kolmeenkymmeneen. Sosiaaliset taidot hyvin kehittyneet. [/quote] Kiintynyt varmasti tarhakavereihin ja hoitajiin enemmän kuin sinuun äitiinsä kun viettää suurimanosan päivistään heidän kanssa ja ikävöi niitä sitten viikonloppuisin..
[/quote]
Näinhän sinä haluaisit uskoa. Lapsi on kuitenkin erittäin rakastettu ja tasapainoinen lapsi. En usko, että kenellekään tekee hyvää istua kotona kolmevuotiaaksi -ei äidille ja perheen tulotasolle ja äidin uralle, eikä lapselle itselleen. Hyvin kehittynyt lapsi pärjää päiväkodissa vallan mainiosti ja oppii uusia taitoja, mitä ei kotona opi, esim. ryhmässä toimimista, neuvottelua ja muiden huomiointia. Tutkimukset itseasiassa osoittavat kiistatta, että 2,5 vuotiaana hoitoon laittaminen on lapselle ideaali. Seurantatutkimuksessa pienenä varhaiskasvatuksen piirissä olleet menestyivät elämässä 25-vuotiaana paremmin. Googleta ruotsalainen tutkimus asiasta.
[/quote]
Ja ei tarvitse tulla tähän inttämään, että teillä opitaan huomiointia kotona. Uskon, että lapsen etu on koulutettu ja omillaan tuleva äiti, joka on myös lapselle tärkeä esimerkki. Perushoiva luo kotona pohjan, mutta esimerkit ja sosiaalistuminen yhteiskuntaan ovat sen jälkeen äärimmäisen tärkeitä.
Kotona pitkään olleilla äideillä on heikompi koulutus, matala tulotaso ja pidemmät työttömyysjaksot kuin äideillä, jotka palaavat nopeasti työelämään - tämä ei voi olla heijastumatta lapseen.
[/quote]
Onko tuosta jotain tutkimusta vai onko vain sun mutua? Mun elämänpiirissä äidit ovat olleet kotona vähintään sen 3 vuotta, jotkut vähän pidempäänkin jos tullut toinen lapsi. Kun lapset tekee tarpeeksi vanhana (35-40), on ehtinyt hankkimaan jo korkean koulutuksen SEKÄ hyvän työpaikan, josta voi huoleti olla pois sen kolmisen vuotta ja palata tienaamaan sitä 3000-4000e/kk.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:48"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:38"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:33"] [quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:23"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:10"] [quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:07"][quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 13:59"] Mun 2,5vuotias on kotihoidossa ja hyvä niin, en usko että pärjäisi isossa ryhmässä. Hänelle riittää hyvin että ollaan 1-2h aamupäivä ulkona, lounas, pienet sisäleikit ja uni jo maittaa ja iltäpäivällä taas ulkoilemaan isän kanssa. Joskus kun on joku häslikni päivä kun käydää kaupungilla tai on vieraita niin käy ihan ylikierroksilla.. Eikä selkeesti tarvii mitää "kavereita" vielä. Muskari ja värikylpykerho viikossa kerran riittää. 3vuotta täytettyään laitan kyllä kerhoon itsekseen niin uskon että jo on tarvetta oppia sosiaalisia taitoja enemmän ja olla pidempiä aikoja erossa äidistä että itseluottamus kasvaa. Meillä siis vauva lisäks jos joku vetää herneen nenään että mä täällä kotona vaa lusmuan ;) [/quote] Meidän samanikäinen on tosi iloinen päiväkotilainen. Siellä laulelevat, tanssivat ja leikkivät. Puhuu viikonlopt tarhakavereistaan nimellä, selväsi kiintynyt heihinkin. Oikein turvallinen ja ihana kasvuympäristö. Lapsi puhuu sujuvasti, tavuttaa ja laskee kolmeenkymmeneen. Sosiaaliset taidot hyvin kehittyneet. [/quote] Kiintynyt varmasti tarhakavereihin ja hoitajiin enemmän kuin sinuun äitiinsä kun viettää suurimanosan päivistään heidän kanssa ja ikävöi niitä sitten viikonloppuisin.. [/quote] Näinhän sinä haluaisit uskoa. Lapsi on kuitenkin erittäin rakastettu ja tasapainoinen lapsi. En usko, että kenellekään tekee hyvää istua kotona kolmevuotiaaksi -ei äidille ja perheen tulotasolle ja äidin uralle, eikä lapselle itselleen. Hyvin kehittynyt lapsi pärjää päiväkodissa vallan mainiosti ja oppii uusia taitoja, mitä ei kotona opi, esim. ryhmässä toimimista, neuvottelua ja muiden huomiointia. Tutkimukset itseasiassa osoittavat kiistatta, että 2,5 vuotiaana hoitoon laittaminen on lapselle ideaali. Seurantatutkimuksessa pienenä varhaiskasvatuksen piirissä olleet menestyivät elämässä 25-vuotiaana paremmin. Googleta ruotsalainen tutkimus asiasta. [/quote] Mä haluan lisätä tähän että kerhoissa kun ollaan oltu niin pahimmat tuuppiat ja kädestä tavaroita vievät ovat juurikin niitä tarhakasvatteja. T.3 [/quote] Miten ne tarhakasvatit on kerhoissa? [/quote] No tää meidän kerho alkaa klo 16.30 sisarusryhmä jossa useammalla mammalla on siis vauva ja alle 3v ja siellä on tullu puhetta. Kuudesta rymäläisestä kolmella on isopi puolipäivähoidossa. Ja tuuppivista ja kiusaavista lapsista on myös kokemusta lähipiiristä josista moni on juurikin tarhakasvatti.
[/quote]
Ja arvioitsijat ovat saman mielisiä kotona oleskelijoita ja sinun mielestäsi objektiivisia arvioissaan? Moni tekee lapsiakin vain siksi, että saa olla sen 3-vuotta kotona. Kai siinä nyt sitten täytyy vähän arvostella niitä, jotka palaa aiemmin töihin, että tuntuu se oma toiminta jotenkin järkevältä.