Koskas nostetaan yliopistotyöntekijöiden palkat?

Entä hallintotyöläisillä. Nykyään palkan pitäisi nousta osaamisen perusteella mutta miten mahtaa olla. Helsingin yliopiston intrassa oli taulukko, josta selvisi kuinka paljon on milläkin osaamistasolla. Excel-harjoitukselta vaikutti. Katsotaanko siinä oikeasti ihmisten osaamista vai luodaanko malleja, kuinka moni muka on tietyllä tasolla eri palkkaluokissa?

Tietääkö joku? Onko kokemusta? Entä onko eri yliopistoissa eroja?

Vierailija kirjoitti:

Hoitaja toteuttaa lääkärin antamia ohjeita. Jos homma kusee, saa lääkäri kaikki syytteet. Ei hoitaja.

Se siitä vastuullisuudesta.

Ihan samoilla sanoilla voi perustella mitä tahansa työtä. Palkankorotuksia noissa määrin se ei kuitenkaan perustele.

Kaikkia muitakin tarvitaan - miten kävi Italiassa, kun jätehuollon väki löi kinttaat tiskiin? On PALJON yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä aloja, missä palkka on puolet hoitajan palkasta ja tekemättömänä se työ todella halvaannuttaa yhteiskunnan ja aiheuttaa isoja vahinkoja.

Yleiset työntekemisen mallit saisi hoitoalalla muuttua. Sieltä puuttuu asiallinen johtaminen. Työolojen parantuminen lähtee siitä.

Älä jaksa saivarrella. Todellako olet niin heikkolahjainen ja sivistymätön, että sun määritelmä sanalle "vastuullisuus" on tuossa. Kaikkea sitä ihminen yrittää, kun ei osaa eikä pysty perustelemaan itsekyyttään.

Tiedätkö, sun duuni ei ole yhtä tärkeää kuin hoitajilla. Face it. Jos olet tutkijana suojatyöpaikassa yliopistossa, sun duuni on paljon vähemmän tärkeää kuin jätehuollossa. Jätehuollon työntekijöille on järkevää maksaa hyvää palkkaa, koska työ on halveksittua, osin vaarallista. Jotta alalle saataisiin työntekijöitä, hyvä palkka on perusteltu jo sen takia.

Yliopistoihin riittää väkeä notkumaan käytäville ja tuhertamaan yhden artikkelin viidessä vuodessa neva hööd -tiedejulkaisuun ja odottamaan päivän tähtihetkenä edullista lounasta opiskelijaruokalassa. Muut edut, kuten sosiaalinen status, helppo siisti sisätyö lähes laitoshoitomaisessa ympäristössä ilman paineita kompensoivat pienen palkan.

Jokainen täällä mankuu oman työnsä tärkeyden perään. Minä en, koska tiedostan, että kaikesta ei voi saada isoa palkkaa. Mutta mun duuni on sentään helppoa, joten saan palkan siinä. En myöskään ole niin tyhmä, että mankuisin isoa palkkaa sillä verukkeella että kun mä on hei sentää koko ikäni opiskellut. Minä tosiaan olen. Mutta tajuan senkin, että omaa tyhmyyttäni ja että palkan maksaa työnantaja, ei yhteiskunta eikä työnantajaa kiinnosta, paljonko olen opiskellut. Vain jos yhteiskunta, joka mut on kouluttanut, maksaisi myös mun palkan, olisi järkevää olettaa, että palkan määrä olisi sidoksissa opiskeluvuosien määrään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs varhaiskasvatuksen opettajien (alempi korkeakoulutukinto) ja palkka 2450e. Tai luokanopettajan (ylempi korkeakoulututkinto) 2750e. Tai peruskoulun aineenopettajan (ylempi korkeakoulututkinto, monella tutkinto myös toimia tutkijana omassa oppiaineessaan) ja palkka 2900e?

Entä skorjadtoala, joka tieto ja viestintään mainottue.n on maisteritason koulutus ja vaatii osaamista, että luetteloida ja meekitä teoksrt oikein (esim. tiedepuolella).

Taidat olla yksinkertainen. Etkö ymmärrä, miten aikuisten elämässä menee sopimuskaudet, niiden päättyminen ja uuden sopimuksen syntyminen? Palkkoja ei kellekään korotella sopimuskaudella.

Ymmärrätkö, että juuri nyt julkinen käy palkkaneuvottelut? OAJ juuri hylkäsi esityksen.

Yliopistopuolelta tunnen useita maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita, joiden tieteellinen työ on istua palavereissa, soitella toisilleen ja lähetellä sähköposteja toisilleen.

Laboratorioissa ja ATK-laitoksella käyvät harvoin tai koskaan. Tiede syntyy jappasemalla keskenään tai kavereiden väitöskaronkoissa.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistopuolelta tunnen useita maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita, joiden tieteellinen työ on istua palavereissa, soitella toisilleen ja lähetellä sähköposteja toisilleen.

Laboratorioissa ja ATK-laitoksella käyvät harvoin tai koskaan. Tiede syntyy jappasemalla keskenään tai kavereiden väitöskaronkoissa.

Juuri näin. Ja on oma palkkansa jo se, että saa elää tuollaista ihanaa luxuselämää, jossa työkin on pelkkää leppoistamista. En olen missään niin hyvinvoivia ihmisiä nähnyt kuin ne, jotka saavat olla yliopistoissa töissä. Onnitelkaa itseänne. Ja hävetkää, että tosta maailman helpoimmassa ja lötköimmässä työpaikassa kehtaatte vielä vaatia kaiken päälle isoa palkkaa. Eiköhän jätetä se niille, jotka ihan oikeasti ovat sen ansainneet tai jotka eivät muutoin kestäisi omaa hirveää työtään, joka pahimmillaan vie ennenaikaiseen hautaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitaja toteuttaa lääkärin antamia ohjeita. Jos homma kusee, saa lääkäri kaikki syytteet. Ei hoitaja.

Se siitä vastuullisuudesta.

Ihan samoilla sanoilla voi perustella mitä tahansa työtä. Palkankorotuksia noissa määrin se ei kuitenkaan perustele.

Kaikkia muitakin tarvitaan - miten kävi Italiassa, kun jätehuollon väki löi kinttaat tiskiin? On PALJON yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä aloja, missä palkka on puolet hoitajan palkasta ja tekemättömänä se työ todella halvaannuttaa yhteiskunnan ja aiheuttaa isoja vahinkoja.

Yleiset työntekemisen mallit saisi hoitoalalla muuttua. Sieltä puuttuu asiallinen johtaminen. Työolojen parantuminen lähtee siitä.

Älä jaksa saivarrella. Todellako olet niin heikkolahjainen ja sivistymätön, että sun määritelmä sanalle "vastuullisuus" on tuossa. Kaikkea sitä ihminen yrittää, kun ei osaa eikä pysty perustelemaan itsekyyttään.

Tiedätkö, sun duuni ei ole yhtä tärkeää kuin hoitajilla. Face it. Jos olet tutkijana suojatyöpaikassa yliopistossa, sun duuni on paljon vähemmän tärkeää kuin jätehuollossa. Jätehuollon työntekijöille on järkevää maksaa hyvää palkkaa, koska työ on halveksittua, osin vaarallista. Jotta alalle saataisiin työntekijöitä, hyvä palkka on perusteltu jo sen takia.

Yliopistoihin riittää väkeä notkumaan käytäville ja tuhertamaan yhden artikkelin viidessä vuodessa neva hööd -tiedejulkaisuun ja odottamaan päivän tähtihetkenä edullista lounasta opiskelijaruokalassa. Muut edut, kuten sosiaalinen status, helppo siisti sisätyö lähes laitoshoitomaisessa ympäristössä ilman paineita kompensoivat pienen palkan.

Jokainen täällä mankuu oman työnsä tärkeyden perään. Minä en, koska tiedostan, että kaikesta ei voi saada isoa palkkaa. Mutta mun duuni on sentään helppoa, joten saan palkan siinä. En myöskään ole niin tyhmä, että mankuisin isoa palkkaa sillä verukkeella että kun mä on hei sentää koko ikäni opiskellut. Minä tosiaan olen. Mutta tajuan senkin, että omaa tyhmyyttäni ja että palkan maksaa työnantaja, ei yhteiskunta eikä työnantajaa kiinnosta, paljonko olen opiskellut. Vain jos yhteiskunta, joka mut on kouluttanut, maksaisi myös mun palkan, olisi järkevää olettaa, että palkan määrä olisi sidoksissa opiskeluvuosien määrään.

Minä teen tutkimusta lääketieteen alalla ja todellakin voin käsi sydämellä sanoa, että koen työni tärkeäksi. Monet eivät nykyään tunnu lainkaan tajuavan tutkimuksen yhteyttä esim. sairauksien hoidon kehittymiseen tai teollisuuden kilpailukykyyn. Eikä työni ole mitään "käytävillä notkumista" tai kollegojen kanssa viestittelyä/kahvittelua.

Hallinnosta: epäilen, ettei eri palkkaluokissa oikeasti voi mitenkään olla huomattavia määriä eri osaamistasoilla olevia ihmisiä, ellei tilannetta ole erikseen luotu.

Miksi eri vaativuustasoisiin töihin yliopistolle palkattaisiin kymmeniä tai satoja alhaisen tason osaajia, ellei kyse olisi palkkakustannusten vaikutuksesta? Millä rekrytointikriteereillä muka saa ottaa kokemattomia osaajien ohi?

Vierailija kirjoitti:

Yliopistopuolelta tunnen useita maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita, joiden tieteellinen työ on istua palavereissa, soitella toisilleen ja lähetellä sähköposteja toisilleen.

Laboratorioissa ja ATK-laitoksella käyvät harvoin tai koskaan. Tiede syntyy jappasemalla keskenään tai kavereiden väitöskaronkoissa.

Tämäpä mielenkiintoista, minäkin voin sitten ilmeisesti kokonaan unohtaa esim. kansainvälisten vertaisarvioitujen tutkimusartikkelien kirjoittamisen, jos tiede kerran syntyy noin vaivattomasti. Välitänpä oitis viestin myös kollegoilleni.

Miksi koulutuksen pituudella pitäisi olla mitään merkitystä? Jos opiskelet vaikka postimerkkien historiaa 15 vuotta niin pitäisikö sulle maksaa kymppitonni kuussa pelkästään sen opiskelun pituuden takia?

Olen syöpätutkijana yliopistolla. Me juuri kehitämme syövän viimeisimmän tieteen kehityksen mukaista hoitoa, ja sitä myös käytännössä toteutetaan yliopistosairaalassa.

Eli oikeastaan me ollaan aika suuressa roolissa myös ihmisten hengen ja terveyden kannalta.

Miksi meille 7 vuoden opiskelun jälkeen 2200e netto on pelkkä haave ja vakipaikka vielä mahdottomampi haave?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitaja toteuttaa lääkärin antamia ohjeita. Jos homma kusee, saa lääkäri kaikki syytteet. Ei hoitaja.

Se siitä vastuullisuudesta.

Ihan samoilla sanoilla voi perustella mitä tahansa työtä. Palkankorotuksia noissa määrin se ei kuitenkaan perustele.

Kaikkia muitakin tarvitaan - miten kävi Italiassa, kun jätehuollon väki löi kinttaat tiskiin? On PALJON yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä aloja, missä palkka on puolet hoitajan palkasta ja tekemättömänä se työ todella halvaannuttaa yhteiskunnan ja aiheuttaa isoja vahinkoja.

Yleiset työntekemisen mallit saisi hoitoalalla muuttua. Sieltä puuttuu asiallinen johtaminen. Työolojen parantuminen lähtee siitä.

Älä jaksa saivarrella. Todellako olet niin heikkolahjainen ja sivistymätön, että sun määritelmä sanalle "vastuullisuus" on tuossa. Kaikkea sitä ihminen yrittää, kun ei osaa eikä pysty perustelemaan itsekyyttään.

Tiedätkö, sun duuni ei ole yhtä tärkeää kuin hoitajilla. Face it. Jos olet tutkijana suojatyöpaikassa yliopistossa, sun duuni on paljon vähemmän tärkeää kuin jätehuollossa. Jätehuollon työntekijöille on järkevää maksaa hyvää palkkaa, koska työ on halveksittua, osin vaarallista. Jotta alalle saataisiin työntekijöitä, hyvä palkka on perusteltu jo sen takia.

Yliopistoihin riittää väkeä notkumaan käytäville ja tuhertamaan yhden artikkelin viidessä vuodessa neva hööd -tiedejulkaisuun ja odottamaan päivän tähtihetkenä edullista lounasta opiskelijaruokalassa. Muut edut, kuten sosiaalinen status, helppo siisti sisätyö lähes laitoshoitomaisessa ympäristössä ilman paineita kompensoivat pienen palkan.

Jokainen täällä mankuu oman työnsä tärkeyden perään. Minä en, koska tiedostan, että kaikesta ei voi saada isoa palkkaa. Mutta mun duuni on sentään helppoa, joten saan palkan siinä. En myöskään ole niin tyhmä, että mankuisin isoa palkkaa sillä verukkeella että kun mä on hei sentää koko ikäni opiskellut. Minä tosiaan olen. Mutta tajuan senkin, että omaa tyhmyyttäni ja että palkan maksaa työnantaja, ei yhteiskunta eikä työnantajaa kiinnosta, paljonko olen opiskellut. Vain jos yhteiskunta, joka mut on kouluttanut, maksaisi myös mun palkan, olisi järkevää olettaa, että palkan määrä olisi sidoksissa opiskeluvuosien määrään.

Haluat siis maailman jossa kukaan ei opiskele pitkään? Vaikka haluat nauttia maailmasta, jossa roskakuskille on varaa maksaa hyvin, koska tuottavuus on niin korkea? Miten pidetään yllä nykyistä taitojen ja tietojen tasoa jos opiskelun pitää tapahtua ilmaiseksi? 

Kai ymmärrät, että oman logiikkasi mukaan ainoa jolle todella kannattaa maksaa on maanviljelijä. Hoitajakin on aika turha, omaiset hoitakoon ja jos eivät osaa niin hyvähän se vain on kun väki vähenee. Kunhan joku ruokkii ne jotka ovat toistaiseksi hengissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitaja toteuttaa lääkärin antamia ohjeita. Jos homma kusee, saa lääkäri kaikki syytteet. Ei hoitaja.

Se siitä vastuullisuudesta.

Ihan samoilla sanoilla voi perustella mitä tahansa työtä. Palkankorotuksia noissa määrin se ei kuitenkaan perustele.

Kaikkia muitakin tarvitaan - miten kävi Italiassa, kun jätehuollon väki löi kinttaat tiskiin? On PALJON yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä aloja, missä palkka on puolet hoitajan palkasta ja tekemättömänä se työ todella halvaannuttaa yhteiskunnan ja aiheuttaa isoja vahinkoja.

Yleiset työntekemisen mallit saisi hoitoalalla muuttua. Sieltä puuttuu asiallinen johtaminen. Työolojen parantuminen lähtee siitä.

Älä jaksa saivarrella. Todellako olet niin heikkolahjainen ja sivistymätön, että sun määritelmä sanalle "vastuullisuus" on tuossa. Kaikkea sitä ihminen yrittää, kun ei osaa eikä pysty perustelemaan itsekyyttään.

Tiedätkö, sun duuni ei ole yhtä tärkeää kuin hoitajilla. Face it. Jos olet tutkijana suojatyöpaikassa yliopistossa, sun duuni on paljon vähemmän tärkeää kuin jätehuollossa. Jätehuollon työntekijöille on järkevää maksaa hyvää palkkaa, koska työ on halveksittua, osin vaarallista. Jotta alalle saataisiin työntekijöitä, hyvä palkka on perusteltu jo sen takia.

Yliopistoihin riittää väkeä notkumaan käytäville ja tuhertamaan yhden artikkelin viidessä vuodessa neva hööd -tiedejulkaisuun ja odottamaan päivän tähtihetkenä edullista lounasta opiskelijaruokalassa. Muut edut, kuten sosiaalinen status, helppo siisti sisätyö lähes laitoshoitomaisessa ympäristössä ilman paineita kompensoivat pienen palkan.

Jokainen täällä mankuu oman työnsä tärkeyden perään. Minä en, koska tiedostan, että kaikesta ei voi saada isoa palkkaa. Mutta mun duuni on sentään helppoa, joten saan palkan siinä. En myöskään ole niin tyhmä, että mankuisin isoa palkkaa sillä verukkeella että kun mä on hei sentää koko ikäni opiskellut. Minä tosiaan olen. Mutta tajuan senkin, että omaa tyhmyyttäni ja että palkan maksaa työnantaja, ei yhteiskunta eikä työnantajaa kiinnosta, paljonko olen opiskellut. Vain jos yhteiskunta, joka mut on kouluttanut, maksaisi myös mun palkan, olisi järkevää olettaa, että palkan määrä olisi sidoksissa opiskeluvuosien määrään.

Minä teen tutkimusta lääketieteen alalla ja todellakin voin käsi sydämellä sanoa, että koen työni tärkeäksi. Monet eivät nykyään tunnu lainkaan tajuavan tutkimuksen yhteyttä esim. sairauksien hoidon kehittymiseen tai teollisuuden kilpailukykyyn. Eikä työni ole mitään "käytävillä notkumista" tai kollegojen kanssa viestittelyä/kahvittelua.

Tapauskohtaista. Jotkut on suojatyöpaikassa, jotkut ei.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistopuolelta tunnen useita maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita, joiden tieteellinen työ on istua palavereissa, soitella toisilleen ja lähetellä sähköposteja toisilleen.

Laboratorioissa ja ATK-laitoksella käyvät harvoin tai koskaan. Tiede syntyy jappasemalla keskenään tai kavereiden väitöskaronkoissa.

Ihanko olet ollut vieressä seuraamassa näiden "tuttujesi" työpäiviä kun noin hyvin tiedät mitä he töissä tekevät?

Vierailija kirjoitti:

Senkus vaaditte. Menkää vaikka lakkoon, jos ei muu auta.

Jos ihan kaikki ihmiset menisivät lakkoon, alkaisi tämä tappelu selkiytyä.

Vierailija kirjoitti:

Jos hoitajat oikeasti saavat sen tonnin lisää kuussa, niin tietysti vaatimukset palkkojen nostoista leviävät muillekin julkisille aloille. Ja ihan ymmärrettävästi näin.

Ja muutkin alat ansaitsevat korotuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitaja toteuttaa lääkärin antamia ohjeita. Jos homma kusee, saa lääkäri kaikki syytteet. Ei hoitaja.

Se siitä vastuullisuudesta.

Ihan samoilla sanoilla voi perustella mitä tahansa työtä. Palkankorotuksia noissa määrin se ei kuitenkaan perustele.

Kaikkia muitakin tarvitaan - miten kävi Italiassa, kun jätehuollon väki löi kinttaat tiskiin? On PALJON yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä aloja, missä palkka on puolet hoitajan palkasta ja tekemättömänä se työ todella halvaannuttaa yhteiskunnan ja aiheuttaa isoja vahinkoja.

Yleiset työntekemisen mallit saisi hoitoalalla muuttua. Sieltä puuttuu asiallinen johtaminen. Työolojen parantuminen lähtee siitä.

Älä jaksa saivarrella. Todellako olet niin heikkolahjainen ja sivistymätön, että sun määritelmä sanalle "vastuullisuus" on tuossa. Kaikkea sitä ihminen yrittää, kun ei osaa eikä pysty perustelemaan itsekyyttään.

Tiedätkö, sun duuni ei ole yhtä tärkeää kuin hoitajilla. Face it. Jos olet tutkijana suojatyöpaikassa yliopistossa, sun duuni on paljon vähemmän tärkeää kuin jätehuollossa. Jätehuollon työntekijöille on järkevää maksaa hyvää palkkaa, koska työ on halveksittua, osin vaarallista. Jotta alalle saataisiin työntekijöitä, hyvä palkka on perusteltu jo sen takia.

Yliopistoihin riittää väkeä notkumaan käytäville ja tuhertamaan yhden artikkelin viidessä vuodessa neva hööd -tiedejulkaisuun ja odottamaan päivän tähtihetkenä edullista lounasta opiskelijaruokalassa. Muut edut, kuten sosiaalinen status, helppo siisti sisätyö lähes laitoshoitomaisessa ympäristössä ilman paineita kompensoivat pienen palkan.

Jokainen täällä mankuu oman työnsä tärkeyden perään. Minä en, koska tiedostan, että kaikesta ei voi saada isoa palkkaa. Mutta mun duuni on sentään helppoa, joten saan palkan siinä. En myöskään ole niin tyhmä, että mankuisin isoa palkkaa sillä verukkeella että kun mä on hei sentää koko ikäni opiskellut. Minä tosiaan olen. Mutta tajuan senkin, että omaa tyhmyyttäni ja että palkan maksaa työnantaja, ei yhteiskunta eikä työnantajaa kiinnosta, paljonko olen opiskellut. Vain jos yhteiskunta, joka mut on kouluttanut, maksaisi myös mun palkan, olisi järkevää olettaa, että palkan määrä olisi sidoksissa opiskeluvuosien määrään.

Haluat siis maailman jossa kukaan ei opiskele pitkään? Vaikka haluat nauttia maailmasta, jossa roskakuskille on varaa maksaa hyvin, koska tuottavuus on niin korkea? Miten pidetään yllä nykyistä taitojen ja tietojen tasoa jos opiskelun pitää tapahtua ilmaiseksi? 

Kai ymmärrät, että oman logiikkasi mukaan ainoa jolle todella kannattaa maksaa on maanviljelijä. Hoitajakin on aika turha, omaiset hoitakoon ja jos eivät osaa niin hyvähän se vain on kun väki vähenee. Kunhan joku ruokkii ne jotka ovat toistaiseksi hengissä.

Olen eri mutta on jo aika että yhteiskunnan huoltotöitä aletaan arvostaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen syöpätutkijana yliopistolla. Me juuri kehitämme syövän viimeisimmän tieteen kehityksen mukaista hoitoa, ja sitä myös käytännössä toteutetaan yliopistosairaalassa.

Eli oikeastaan me ollaan aika suuressa roolissa myös ihmisten hengen ja terveyden kannalta.

Miksi meille 7 vuoden opiskelun jälkeen 2200e netto on pelkkä haave ja vakipaikka vielä mahdottomampi haave?

Se onkin liian vähän. Ja mikä on syy siihen että lääketehtaat kuitenkin tekevät massiivista voittoa? Jotain ei ole kohdillaan kun lääketehtaan pomo saa tuhat kertaa enemmän palkkaa kuin tutkijat ja labraihmiset.

Mutta tällai me ollaan yhteiskuntamme muokattu, kaikenlaiset pomoilijat palkitaan.

Palkkojen ja bonusten pitäisi olla julkisesti näkyvillä netissä niin että jokainen voisi nähdä mihin kohtaan oma palkka asettuu ja päättää hyväksyykö sen.

Vierailija kirjoitti:

Niin ap, eihän noita kukaan nosta.

Noita asioita ajetaan oman ammattiliittojen kautta, ja tutkijat ovat hyvin hajainen joukko, ei heistä ole ajamaan palkkojensa parantamista.

Lisäksihän he tutkivat aina jolla projektirahoituksella ja muulla  sellaisella ja tämän takia myös ne tutkijan työpaikat ovat usein katkollakin.

Itse se pitää omia asiotaan ajaa ja palkankorotuksia vaatia, ei niitä kukaan työnantaja vapaaehtoisesti tee.

Ja sitäpaitsi ap,  mihin ammattiliittoon kuulut?

Minkä työehtosopimuksen sinulle palkka maksetaan.

Yliopistot ovat valtion omistuksessa, ja niissä maksetaan valtion palkkaluokkien palkat.

Tietäähän se kaikki, että valtiolla ja kunnalla on palkat aina alhaisimmat, mutta niillä vakituisesti töissä olevialla on sen vastapainoksi hieman pitemmät lomat kuin yksityisellä puolella.

Nyt tuli niin monta virhettä tässä, että turha edes erotella niitä.

Tieteellisen työn arvostusta on Suomessa ihan tietoisesti ajettu alas. Jopa poliitikot ovat puhuneet julkisesti "kaiken maailman dosenteista" ja suojatyöpaikoista, joissa puuhastellaan ilman mitään järkevää tekemistä. Eikä tuollaisten mielipiteiden esittäjillä ole oikeasti minkäänlaista käsitystä yliopistotyöntekijöiden tai tutkijoiden päivittäisestä työstä. Suurin osa tutkijoistahan esim. opettaa.