Koskas nostetaan yliopistotyöntekijöiden palkat?

Vierailija kirjoitti:

Miksi koulutuksen pituudella pitäisi olla mitään merkitystä? Jos opiskelet vaikka postimerkkien historiaa 15 vuotta niin pitäisikö sulle maksaa kymppitonni kuussa pelkästään sen opiskelun pituuden takia?

Tietenkin, jos teet työtä, jossa tarvitaan tämä 15 vuoden aikana kertynyt tieto ja joku tarvitsee osaamistasi. Itselläni on kymmenen vuoden koulutus ja se on edellytys työhöni. Ei niin, että työni sinänsä olisi vaikeaa, mutta asioita ymmärtääkseen ja tehdäkseen fiksuja ratkaisuja tulee olla syvällinen ymmärrys asiasta.

Tiede on kovaa työtä, kilpailu on todella kovaa. Lisäksi, kuka sen ihmisen pelastaa terveydenhoidossa?

Hoitaja, joka seuraa lääkärin ohjeita? Lääkäri, joka seuraa tieteellisen tiedon perusteella tehtyjä suosituksia?

Lopulta tutkijat ja tieteentekijät tuottavat sen tiedon, minkä perusteella ihmistä hoidetaan.

Vierailija kirjoitti:

Tieteellisen työn arvostusta on Suomessa ihan tietoisesti ajettu alas. Jopa poliitikot ovat puhuneet julkisesti "kaiken maailman dosenteista" ja suojatyöpaikoista, joissa puuhastellaan ilman mitään järkevää tekemistä. Eikä tuollaisten mielipiteiden esittäjillä ole oikeasti minkäänlaista käsitystä yliopistotyöntekijöiden tai tutkijoiden päivittäisestä työstä. Suurin osa tutkijoistahan esim. opettaa.

Mutta totuus on että iso määrä ihmisiä tekee työtä jota ei tarvitsisi tehdä. Ympäri maailman. Heilutaan näön vuoksi koska saada rahaa ilmaiseksi olisi jotenkin väärin. Vaikka ihan hyvin voisi maksaa kansalaispalkkaa eikä pakottaa ketään "esittämään työntekoa".

Hieman ohiksena tämä vaan siis.

Vierailija kirjoitti:

Tieteellisen työn arvostusta on Suomessa ihan tietoisesti ajettu alas. Jopa poliitikot ovat puhuneet julkisesti "kaiken maailman dosenteista" ja suojatyöpaikoista, joissa puuhastellaan ilman mitään järkevää tekemistä. Eikä tuollaisten mielipiteiden esittäjillä ole oikeasti minkäänlaista käsitystä yliopistotyöntekijöiden tai tutkijoiden päivittäisestä työstä. Suurin osa tutkijoistahan esim. opettaa.

Juuri hirveän asenneilmapiirin, jatkuvien leikkausten, surkeiden palkkojen ja silpputöiden vuoksi kaksi tutkijaystävääni ovat lähteneet viime vuosina ulkomaalaisiin yliopistoihin töihin. Toinen muutti Saksaan ja toinen Tanskaan. Ei kuulemma ole kadottanut päivääkään. Tästä aivovuodosta voi vielä tulla Suomelle iso ongelma (kaikkien muiden ongelmien ohella).

Lisään listalle papit. Pohjapalkka 2700 e, mitään ilta-ja pyhä/viikonloppulisiä ei tietenkään ole. Yleensä kerran kuussa viikonloppuvapaa, lähes aina pyhät töissä. Vuodesta menee monilla 1-2 viikkoa rippileireillä, joista saa leiripäivärahoja pari sataa euroa/viikko. Yliopistossa maisteriksi kouluttautuneita ihmisiä ja lisäksi työn ohessa suurin osa käy syventävää koulutusta 40 op verran.

Etelä-Eurooppaan kevytkenkäisesti lahjoitetuilla miljardeilla olisi pystytty nostamaan kaikkien suomalaisten palkkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitaja toteuttaa lääkärin antamia ohjeita. Jos homma kusee, saa lääkäri kaikki syytteet. Ei hoitaja.

Se siitä vastuullisuudesta.

Ihan samoilla sanoilla voi perustella mitä tahansa työtä. Palkankorotuksia noissa määrin se ei kuitenkaan perustele.

Kaikkia muitakin tarvitaan - miten kävi Italiassa, kun jätehuollon väki löi kinttaat tiskiin? On PALJON yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä aloja, missä palkka on puolet hoitajan palkasta ja tekemättömänä se työ todella halvaannuttaa yhteiskunnan ja aiheuttaa isoja vahinkoja.

Yleiset työntekemisen mallit saisi hoitoalalla muuttua. Sieltä puuttuu asiallinen johtaminen. Työolojen parantuminen lähtee siitä.

Älä jaksa saivarrella. Todellako olet niin heikkolahjainen ja sivistymätön, että sun määritelmä sanalle "vastuullisuus" on tuossa. Kaikkea sitä ihminen yrittää, kun ei osaa eikä pysty perustelemaan itsekyyttään.

Tiedätkö, sun duuni ei ole yhtä tärkeää kuin hoitajilla. Face it. Jos olet tutkijana suojatyöpaikassa yliopistossa, sun duuni on paljon vähemmän tärkeää kuin jätehuollossa. Jätehuollon työntekijöille on järkevää maksaa hyvää palkkaa, koska työ on halveksittua, osin vaarallista. Jotta alalle saataisiin työntekijöitä, hyvä palkka on perusteltu jo sen takia.

Yliopistoihin riittää väkeä notkumaan käytäville ja tuhertamaan yhden artikkelin viidessä vuodessa neva hööd -tiedejulkaisuun ja odottamaan päivän tähtihetkenä edullista lounasta opiskelijaruokalassa. Muut edut, kuten sosiaalinen status, helppo siisti sisätyö lähes laitoshoitomaisessa ympäristössä ilman paineita kompensoivat pienen palkan.

Jokainen täällä mankuu oman työnsä tärkeyden perään. Minä en, koska tiedostan, että kaikesta ei voi saada isoa palkkaa. Mutta mun duuni on sentään helppoa, joten saan palkan siinä. En myöskään ole niin tyhmä, että mankuisin isoa palkkaa sillä verukkeella että kun mä on hei sentää koko ikäni opiskellut. Minä tosiaan olen. Mutta tajuan senkin, että omaa tyhmyyttäni ja että palkan maksaa työnantaja, ei yhteiskunta eikä työnantajaa kiinnosta, paljonko olen opiskellut. Vain jos yhteiskunta, joka mut on kouluttanut, maksaisi myös mun palkan, olisi järkevää olettaa, että palkan määrä olisi sidoksissa opiskeluvuosien määrään.

Haluat siis maailman jossa kukaan ei opiskele pitkään? Vaikka haluat nauttia maailmasta, jossa roskakuskille on varaa maksaa hyvin, koska tuottavuus on niin korkea? Miten pidetään yllä nykyistä taitojen ja tietojen tasoa jos opiskelun pitää tapahtua ilmaiseksi?

Kai ymmärrät, että oman logiikkasi mukaan ainoa jolle todella kannattaa maksaa on maanviljelijä. Hoitajakin on aika turha, omaiset hoitakoon ja jos eivät osaa niin hyvähän se vain on kun väki vähenee. Kunhan joku ruokkii ne jotka ovat toistaiseksi hengissä.

Outoa, miten heikko sisälukutaito joillakin voi olla. Maailma ei tietenään lakkaa opiskelemasta, vaikka kaikesta opiskelun jälkeisestä työstä ei saisi suurta palkkaa. Jos tämä olisi tilanne, opiskelu olisi jo pitkään ollut harvinaisen epäsuosittua. Kaikesta siitä järkälemäisestä opiskelusta, jota Suomessakin harjoitetaan, ei todellakaan saa hyvää palkkaa. Miksi siis niin pitkään opiskellaan? Miksi niin moni valitsee yliopiston, jopa esimerkiksi palkkatasoltaan kuuluisan naurettavan kirjastoalan?

Sivuutat täysin sen, että työstä (ja etenkin opiskelusta) saadaan muutakin palkkaa kuin rahapalkka. Sosiaalinen korkea status, joka on joillakin aloilla, on jo oma palkkansa. Samoin työn miellyttävyys, helppous, kuten yliopistotutkijoilla. Samoin mahdollisuus tehdä merkittäviä keksintöjä. Se, että mahdollisesti jonain päivänä saa Nobelin (vitsi tässä yhteydessä, tämä ei tosiaankaan koske suomalaistutkijoita), on oma palkkansa. Ei näistä asioista jokaisella ammattialalla pysty edes haaveilemaan. Kunnianhimo ja mahdollisuus tavoitella uusia asioita, on oma houkuttimensa. Opiskelu ei koskaan tule loppumaan.

Ajattelusi on niin ohutta, että luotan siihen, että sinä et ainakaan ole tutkija, jos olet, niin akateeminen ajattelu Suomessa on todella heikoilla kantimilla.

Jännä, että yleensä jopa tutkimustuloksina esitetään, ettei palkka suinkaan ole tärkein työnteon motivaattori, etenkään tietyillä aloilla. Mutta nyt sitten onkin. Näin ne todelliset arvot ja asenteet tulevat esiin. Ahneus pilkottaa kaiken alta ja lapsenomainen usko omaan tärkeyteensä. Siitä huolimatta jotkut alat ovat toisia tärkeämpiä ja ovat palkkansa enemmän ansainneet kuin toiset. Eivät kaikki tutkijatkaan ole keskenään verrannollisia, jotkut tutkijat ovat enemmän arvoisia kuin toiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajien työ on raskasta ja vastuullista. Ihmisten henki ja terveys ovat heidän vastuullaan. Ei voi sanoa samaa yliopistotutkijoista.

Koittakaa nyt saada päähänne se, että palkka maksetaan työstä, ei opiskeluajasta. Se ei voi millään mittarilla olla kriteeri sille, mitä kenellekin kuuluu palkkaa. Jonkun työ voi olla koulutettavissa kuukausissa ja silti niin tärkeää tai vaarallista, että siitä kuuluu hyvä palkka. Joku voi opiskella 10 vuotta floristiikkaa eikä vaativuuden kriteerit täyty edes tohtoritasolla. Etenkin ilmaisen opiskelun maassa, jossa jokainen rintamakauhuinen voi jäädä opiskelmaan 15 vuodeksi halutessaan, ei voi mitenkään perustella palkan suuruutta opiskeluajan pituudella!

Työstä saadaan muutakuin kuin rahallista palkkaa. Sosiaalinen status on yksi palkka. Tutkijoilla on korkea sosiaalinen status. Se on osa teidän palkkaanne. Hyväksytte sen, että teillä on matalahko palkka mutta silti arvostettu asema ja erittäin rento duuni. On vain reilua, että jollain toisella, jolla on halveksittu, jopa hengenvaarallinen ammatti voi lohduttautua edes sillä, että saa kunnon palkan.

Miksi jonkun ammattiryhmän pitäisi saada kaikki? Siisti sisätyö, korkea sosiaalinen status, hirmuinen palkka, helppo elämä... ja jonkun ei kuuluisi saada mitään?

Musta on reilua, että jokainen voi valita sellaisen paketin kuin haluaa ja että paketteja piisaa joka lähtöön. Ja että palkka ei todellakaan määräydy opiskeluajan pituuden vaan sen työn mukaan, joissa jokaisessa on ne omat yksilölliset parametrinsä.

Ei näitä todellakaan voi mitata pelkällä opiskeluajan pituudella, hämmästyttävää, että joku on päässyt yliopistoon töihin noin huonolla ajattelulla, olisiko syytä huolestua...

Hoitaja toteuttaa lääkärin antamia ohjeita. Jos homma kusee, saa lääkäri kaikki syytteet. Ei hoitaja.

Se siitä vastuullisuudesta.

Ihan samoilla sanoilla voi perustella mitä tahansa työtä. Palkankorotuksia noissa määrin se ei kuitenkaan perustele.

Kaikkia muitakin tarvitaan - miten kävi Italiassa, kun jätehuollon väki löi kinttaat tiskiin? On PALJON yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä aloja, missä palkka on puolet hoitajan palkasta ja tekemättömänä se työ todella halvaannuttaa yhteiskunnan ja aiheuttaa isoja vahinkoja.

Yleiset työntekemisen mallit saisi hoitoalalla muuttua. Sieltä puuttuu asiallinen johtaminen. Työolojen parantuminen lähtee siitä.

Suomessa roskakuskin peruspalkka on isompi kuin hoitajan. Tiesitkö sitä?

Yliopistoissa tehdään vielä yleisesti tutkimusta ja annetaan opetusta englanniksi. Ilman mitään kielilisiä, vaikka monella työnteko tyssäisi jo kielitaidon puutteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitaja toteuttaa lääkärin antamia ohjeita. Jos homma kusee, saa lääkäri kaikki syytteet. Ei hoitaja.

Se siitä vastuullisuudesta.

Ihan samoilla sanoilla voi perustella mitä tahansa työtä. Palkankorotuksia noissa määrin se ei kuitenkaan perustele.

Kaikkia muitakin tarvitaan - miten kävi Italiassa, kun jätehuollon väki löi kinttaat tiskiin? On PALJON yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä aloja, missä palkka on puolet hoitajan palkasta ja tekemättömänä se työ todella halvaannuttaa yhteiskunnan ja aiheuttaa isoja vahinkoja.

Yleiset työntekemisen mallit saisi hoitoalalla muuttua. Sieltä puuttuu asiallinen johtaminen. Työolojen parantuminen lähtee siitä.

Älä jaksa saivarrella. Todellako olet niin heikkolahjainen ja sivistymätön, että sun määritelmä sanalle "vastuullisuus" on tuossa. Kaikkea sitä ihminen yrittää, kun ei osaa eikä pysty perustelemaan itsekyyttään.

Tiedätkö, sun duuni ei ole yhtä tärkeää kuin hoitajilla. Face it. Jos olet tutkijana suojatyöpaikassa yliopistossa, sun duuni on paljon vähemmän tärkeää kuin jätehuollossa. Jätehuollon työntekijöille on järkevää maksaa hyvää palkkaa, koska työ on halveksittua, osin vaarallista. Jotta alalle saataisiin työntekijöitä, hyvä palkka on perusteltu jo sen takia.

Yliopistoihin riittää väkeä notkumaan käytäville ja tuhertamaan yhden artikkelin viidessä vuodessa neva hööd -tiedejulkaisuun ja odottamaan päivän tähtihetkenä edullista lounasta opiskelijaruokalassa. Muut edut, kuten sosiaalinen status, helppo siisti sisätyö lähes laitoshoitomaisessa ympäristössä ilman paineita kompensoivat pienen palkan.

Jokainen täällä mankuu oman työnsä tärkeyden perään. Minä en, koska tiedostan, että kaikesta ei voi saada isoa palkkaa. Mutta mun duuni on sentään helppoa, joten saan palkan siinä. En myöskään ole niin tyhmä, että mankuisin isoa palkkaa sillä verukkeella että kun mä on hei sentää koko ikäni opiskellut. Minä tosiaan olen. Mutta tajuan senkin, että omaa tyhmyyttäni ja että palkan maksaa työnantaja, ei yhteiskunta eikä työnantajaa kiinnosta, paljonko olen opiskellut. Vain jos yhteiskunta, joka mut on kouluttanut, maksaisi myös mun palkan, olisi järkevää olettaa, että palkan määrä olisi sidoksissa opiskeluvuosien määrään.

Haluat siis maailman jossa kukaan ei opiskele pitkään? Vaikka haluat nauttia maailmasta, jossa roskakuskille on varaa maksaa hyvin, koska tuottavuus on niin korkea? Miten pidetään yllä nykyistä taitojen ja tietojen tasoa jos opiskelun pitää tapahtua ilmaiseksi?

Kai ymmärrät, että oman logiikkasi mukaan ainoa jolle todella kannattaa maksaa on maanviljelijä. Hoitajakin on aika turha, omaiset hoitakoon ja jos eivät osaa niin hyvähän se vain on kun väki vähenee. Kunhan joku ruokkii ne jotka ovat toistaiseksi hengissä.

Outoa, miten heikko sisälukutaito joillakin voi olla. Maailma ei tietenään lakkaa opiskelemasta, vaikka kaikesta opiskelun jälkeisestä työstä ei saisi suurta palkkaa. Jos tämä olisi tilanne, opiskelu olisi jo pitkään ollut harvinaisen epäsuosittua. Kaikesta siitä järkälemäisestä opiskelusta, jota Suomessakin harjoitetaan, ei todellakaan saa hyvää palkkaa. Miksi siis niin pitkään opiskellaan? Miksi niin moni valitsee yliopiston, jopa esimerkiksi palkkatasoltaan kuuluisan naurettavan kirjastoalan?

Sivuutat täysin sen, että työstä (ja etenkin opiskelusta) saadaan muutakin palkkaa kuin rahapalkka. Sosiaalinen korkea status, joka on joillakin aloilla, on jo oma palkkansa. Samoin työn miellyttävyys, helppous, kuten yliopistotutkijoilla. Samoin mahdollisuus tehdä merkittäviä keksintöjä. Se, että mahdollisesti jonain päivänä saa Nobelin (vitsi tässä yhteydessä, tämä ei tosiaankaan koske suomalaistutkijoita), on oma palkkansa. Ei näistä asioista jokaisella ammattialalla pysty edes haaveilemaan. Kunnianhimo ja mahdollisuus tavoitella uusia asioita, on oma houkuttimensa. Opiskelu ei koskaan tule loppumaan.

Ajattelusi on niin ohutta, että luotan siihen, että sinä et ainakaan ole tutkija, jos olet, niin akateeminen ajattelu Suomessa on todella heikoilla kantimilla.

Jännä, että yleensä jopa tutkimustuloksina esitetään, ettei palkka suinkaan ole tärkein työnteon motivaattori, etenkään tietyillä aloilla. Mutta nyt sitten onkin. Näin ne todelliset arvot ja asenteet tulevat esiin. Ahneus pilkottaa kaiken alta ja lapsenomainen usko omaan tärkeyteensä. Siitä huolimatta jotkut alat ovat toisia tärkeämpiä ja ovat palkkansa enemmän ansainneet kuin toiset. Eivät kaikki tutkijatkaan ole keskenään verrannollisia, jotkut tutkijat ovat enemmän arvoisia kuin toiset.

Tieteellistä työtä ei todellakaan nykyään arvosteta Suomessa eikä sillä saa mitään ylimääräistä "statusta" joitakin harvoja, julkisuudessa usein esiintyviä asiantuntijoita lukuunottamatta. Samalla lailla voisi kysyä, miksi niin monet ovat tietoisesti hakeutuneet hoitoalalle eikä vaikka yliopistoihin "rennon ja helpon" työn pariin?

Kiitos ap avauksesta. Vihdoin nostetaan muutkin alat esille. Miksi aina puhutaan vain hoitajien, opettajien ja vaka-henkilöstön palkoista.

Kyllä poliisitkin ansaitsivat sen korotuksen ja monet muut, jotka maisteritason koulutuksella saavat lähes sama palkkaa kuin lähihoitajat.

Mielenkiintoista myös kun amkin käyneet vakaopet vaativat kaikkea samaa kuin perusopetuksen opettajat, joilta kuitenkin vaaditaan se maisterin tutkinto.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos ap avauksesta. Vihdoin nostetaan muutkin alat esille. Miksi aina puhutaan vain hoitajien, opettajien ja vaka-henkilöstön palkoista.

Kyllä poliisitkin ansaitsivat sen korotuksen ja monet muut, jotka maisteritason koulutuksella saavat lähes sama palkkaa kuin lähihoitajat.

Mielenkiintoista myös kun amkin käyneet vakaopet vaativat kaikkea samaa kuin perusopetuksen opettajat, joilta kuitenkin vaaditaan se maisterin tutkinto.

Koulutus ei todellakaan ole ainut työn vaativuuden tai palkan suuruuden mittari. Hoitoala on nyt ajautunut siihen pisteeseen, ettei sinne saada työntekijöitä, koska palkka ei vastaa työn vaativuutta. Jo ennen lakko on jouduttu sulkemaan osastoja tai terveyskeskuksia, joihin ei ole saatu rekrytoitua hoitajia jne. 

Sama kato on osittain alkanut käydä myös VAKA-alalla, mutta löytyy virkoihin vielä toistaiseksi. Mielestäni työvoimapulan pitäisi olla yksi mittari, jonka perusteella palkkoja nostetaan. Jos akateemisista tutkijoista ei ole pulaa nykyisellä palkkauksella, niin palkkataso on riittävä työn vaativuuteen ja työn mielekkyyteen nähden. Jos taas heitä ei löydy ja tutkijan paikkoja jää täyttämättä, niin on aika korottaa palkkatasoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitaja toteuttaa lääkärin antamia ohjeita. Jos homma kusee, saa lääkäri kaikki syytteet. Ei hoitaja.

Se siitä vastuullisuudesta.

Ihan samoilla sanoilla voi perustella mitä tahansa työtä. Palkankorotuksia noissa määrin se ei kuitenkaan perustele.

Kaikkia muitakin tarvitaan - miten kävi Italiassa, kun jätehuollon väki löi kinttaat tiskiin? On PALJON yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä aloja, missä palkka on puolet hoitajan palkasta ja tekemättömänä se työ todella halvaannuttaa yhteiskunnan ja aiheuttaa isoja vahinkoja.

Yleiset työntekemisen mallit saisi hoitoalalla muuttua. Sieltä puuttuu asiallinen johtaminen. Työolojen parantuminen lähtee siitä.

Älä jaksa saivarrella. Todellako olet niin heikkolahjainen ja sivistymätön, että sun määritelmä sanalle "vastuullisuus" on tuossa. Kaikkea sitä ihminen yrittää, kun ei osaa eikä pysty perustelemaan itsekyyttään.

Tiedätkö, sun duuni ei ole yhtä tärkeää kuin hoitajilla. Face it. Jos olet tutkijana suojatyöpaikassa yliopistossa, sun duuni on paljon vähemmän tärkeää kuin jätehuollossa. Jätehuollon työntekijöille on järkevää maksaa hyvää palkkaa, koska työ on halveksittua, osin vaarallista. Jotta alalle saataisiin työntekijöitä, hyvä palkka on perusteltu jo sen takia.

Yliopistoihin riittää väkeä notkumaan käytäville ja tuhertamaan yhden artikkelin viidessä vuodessa neva hööd -tiedejulkaisuun ja odottamaan päivän tähtihetkenä edullista lounasta opiskelijaruokalassa. Muut edut, kuten sosiaalinen status, helppo siisti sisätyö lähes laitoshoitomaisessa ympäristössä ilman paineita kompensoivat pienen palkan.

Jokainen täällä mankuu oman työnsä tärkeyden perään. Minä en, koska tiedostan, että kaikesta ei voi saada isoa palkkaa. Mutta mun duuni on sentään helppoa, joten saan palkan siinä. En myöskään ole niin tyhmä, että mankuisin isoa palkkaa sillä verukkeella että kun mä on hei sentää koko ikäni opiskellut. Minä tosiaan olen. Mutta tajuan senkin, että omaa tyhmyyttäni ja että palkan maksaa työnantaja, ei yhteiskunta eikä työnantajaa kiinnosta, paljonko olen opiskellut. Vain jos yhteiskunta, joka mut on kouluttanut, maksaisi myös mun palkan, olisi järkevää olettaa, että palkan määrä olisi sidoksissa opiskeluvuosien määrään.

Haluat siis maailman jossa kukaan ei opiskele pitkään? Vaikka haluat nauttia maailmasta, jossa roskakuskille on varaa maksaa hyvin, koska tuottavuus on niin korkea? Miten pidetään yllä nykyistä taitojen ja tietojen tasoa jos opiskelun pitää tapahtua ilmaiseksi?

Kai ymmärrät, että oman logiikkasi mukaan ainoa jolle todella kannattaa maksaa on maanviljelijä. Hoitajakin on aika turha, omaiset hoitakoon ja jos eivät osaa niin hyvähän se vain on kun väki vähenee. Kunhan joku ruokkii ne jotka ovat toistaiseksi hengissä.

Outoa, miten heikko sisälukutaito joillakin voi olla. Maailma ei tietenään lakkaa opiskelemasta, vaikka kaikesta opiskelun jälkeisestä työstä ei saisi suurta palkkaa. Jos tämä olisi tilanne, opiskelu olisi jo pitkään ollut harvinaisen epäsuosittua. Kaikesta siitä järkälemäisestä opiskelusta, jota Suomessakin harjoitetaan, ei todellakaan saa hyvää palkkaa. Miksi siis niin pitkään opiskellaan? Miksi niin moni valitsee yliopiston, jopa esimerkiksi palkkatasoltaan kuuluisan naurettavan kirjastoalan?

Sivuutat täysin sen, että työstä (ja etenkin opiskelusta) saadaan muutakin palkkaa kuin rahapalkka. Sosiaalinen korkea status, joka on joillakin aloilla, on jo oma palkkansa. Samoin työn miellyttävyys, helppous, kuten yliopistotutkijoilla. Samoin mahdollisuus tehdä merkittäviä keksintöjä. Se, että mahdollisesti jonain päivänä saa Nobelin (vitsi tässä yhteydessä, tämä ei tosiaankaan koske suomalaistutkijoita), on oma palkkansa. Ei näistä asioista jokaisella ammattialalla pysty edes haaveilemaan. Kunnianhimo ja mahdollisuus tavoitella uusia asioita, on oma houkuttimensa. Opiskelu ei koskaan tule loppumaan.

Ajattelusi on niin ohutta, että luotan siihen, että sinä et ainakaan ole tutkija, jos olet, niin akateeminen ajattelu Suomessa on todella heikoilla kantimilla.

Jännä, että yleensä jopa tutkimustuloksina esitetään, ettei palkka suinkaan ole tärkein työnteon motivaattori, etenkään tietyillä aloilla. Mutta nyt sitten onkin. Näin ne todelliset arvot ja asenteet tulevat esiin. Ahneus pilkottaa kaiken alta ja lapsenomainen usko omaan tärkeyteensä. Siitä huolimatta jotkut alat ovat toisia tärkeämpiä ja ovat palkkansa enemmän ansainneet kuin toiset. Eivät kaikki tutkijatkaan ole keskenään verrannollisia, jotkut tutkijat ovat enemmän arvoisia kuin toiset.

Tieteellistä työtä ei todellakaan nykyään arvosteta Suomessa eikä sillä saa mitään ylimääräistä "statusta" joitakin harvoja, julkisuudessa usein esiintyviä asiantuntijoita lukuunottamatta. Samalla lailla voisi kysyä, miksi niin monet ovat tietoisesti hakeutuneet hoitoalalle eikä vaikka yliopistoihin "rennon ja helpon" työn pariin?

Miksi esität asian niin, että jokainen pääsee yliopistoihin loisimaan? Tiedät hyvin, miten tiuha sihti on, koska paikkoja on vähän. Ylipäänsä hyviin töihin pääsemiseen eivät vaikuta vain haluamiset tai edes taidot vaan piilo-opetussunnitelmat ja yhteiskunnallisen aseman periytyminen, nämä toivon mukaan ovat käsitteitä, jotka sinulla on hallussa. Toisaalta, jos on, ihmettelen, miksi sivuutat ne täysin.... mutta toki väittelyn vuoksi. Mutta tottahan itsekin tiedät, että yhteiskunta ei muodostu yksilöiden omien halujen mukaisesti kuin osittain. Suomessa onneksi paljon (saamme totisesti kaikki olla kiitollisia ilmaisesta koulutuksesta) mutta ei läheskään niin paljon, että olisi oikeutettua syyllistää kaikkia, jotka eivät yliopistolta saaneet helppo suojatyöduunia.

Ehkäpä voit itseksesi mietiskellä omia kysymyksiäsi. Ja hei, omalla logiikallasi: jos tosiaan koet, ettei tiedetyöllä muka Suomessa ole mitään statusta, niin mitäs siellä sitten lorvit. Sen kun lähdet ison massin perässä B-to-B-myyjäksi. Ja tienataan monissa tehtaissakin tosi hyvin. Arvostus ei työllä ole kovin suuri, vaikeampi esim. ponnistaa tehtaalta kansanedustajaksi kuin dosentin asemasta mutta hei, eihän ole tutkijoillakaan ole korkea asema. Joten kai sen tehdasduuniin voit vaihtaa. Vai? Se kyllä on totta, että Suomessa ei tarvitsisi olla tutijoilla korkea status. Kaikki todellinen tiede tehdään suurissa yliopistoissa muualla, kuten Yhdysvalloissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellisen työn arvostusta on Suomessa ihan tietoisesti ajettu alas. Jopa poliitikot ovat puhuneet julkisesti "kaiken maailman dosenteista" ja suojatyöpaikoista, joissa puuhastellaan ilman mitään järkevää tekemistä. Eikä tuollaisten mielipiteiden esittäjillä ole oikeasti minkäänlaista käsitystä yliopistotyöntekijöiden tai tutkijoiden päivittäisestä työstä. Suurin osa tutkijoistahan esim. opettaa.

Mutta totuus on että iso määrä ihmisiä tekee työtä jota ei tarvitsisi tehdä. Ympäri maailman. Heilutaan näön vuoksi koska saada rahaa ilmaiseksi olisi jotenkin väärin. Vaikka ihan hyvin voisi maksaa kansalaispalkkaa eikä pakottaa ketään "esittämään työntekoa".

Hieman ohiksena tämä vaan siis.

Sehän on totta, että moni ihminen tekee suorastaan haitallista työtä, joka aiheuttaa ikäviä asioita ja pilaa ympäristöä. Mutta samaan aikaan jää paljon järkeviä asioita tekemättä, koska niistä ei makseta. Kansalaispalkka olisi tietysti yksi keino mahdollistaa näidenkin asioiden tekeminen todellisena kutsumustyönä. 

Mutta että yliopistoissa tehtävä työ olisi turhaa heilumista? Aika sanattomaksi vetää nyt kyllä. 

Ikävä kyllä yleisenä suuntauksena työmarkkinoilla on se, että mitä raskaampi ja kuormittavampia työ, niin sitä huonompi palkkaus ja muut työsuhde edut.

Tähän poikkeuksena voi mainita ehkä ahtaajat ja muutaman muun melko marginaalisen ammattialan.

Itse myös hämmästelen työmarkkina järjestelmäämme, jossa lähtökohtaisesti koulutuksen pituus lähes automaattisesti nostaa alan palkkoja, eikä niinkään työn sisällöllinen vaativuus tai etenkään raskaus. Toki tämä ei päde ihan kaikilla aloilla.

Työn rasittavuus (henkinen ja fyysinen), vuorotyö sekä epämiellyttävät työskentelyolosuhteet (kuuma, kylmä, eritteet, meteli, väkivalta ja sen uhka).

Näiden pitäisi ehdottomasti aina olla palkkaa selvästi korottavia tekijöitä.

Valitettavasti näin harvemmin on, vaan korkeimpia palkkoja työmarkkinoillamme nostavat lähes poikkeuksettta mukavissa ilmastoiduissa toimistoissa tai kotonaan mukavissa ja ergonomisissa työtuoleissaan ma-pe 8-16 työskentelevät tietotyöläiset.

Poliiseilla, hoitajilla, palomiehillä, päiväkodin työntekijöillä ja monilla muilla ammattialoilla on henkisesti ja/tai fyysisesti erittäin raskas työnsisältö, joka sisältää huomattavaa vastuuta ihmisten terveydestä ja yleisestä hyvinvoinnista sekä usein monella tapaa ikäviä asiakas kohtaamisia.

Perus palkat ovat kuitenkin kaikilla surkeat työn rasittavuuteen nähden, vaikka sitä toki vuorotyölisät useilla nostavat, mutta samalla taas vuorotyöt tekevät näistä ammateista vielä kuormittavampia.

Yliopiston tutkijan työ taas on enemmänkin projektiluonteista, vaikka projekti/projektit saattaakin kestää vuosia. Harva kuitenkaan on tutkijana koko uraansa, vaan siitä edetään kuka mihinkin ja yleensä parempi palkkaisiin työtehtäviin. Lähes kaikille tutkijan ura on kuitenkin ehdottomasti kutsumusala ja työn mielekkyys taas aivan ylivertainen, koska sen asiasisältö todella kiinnostaa 100%. Työskennellä saa aika pitkälti omalla tyylillään ja tahtiinsa, toki tiettyjen reunaehtojen puitteissa.

Aiemmin mainituissa raskaissa suorittavissa ammateissa taas suurin osa työskentelee kuitenkin vain elättääkseen itsensä ja perheensä. Työ on ehkä sisällöltään ok, vaikka sisältääkin toistuvasti hyvin raskaita työtilanteita. Harvalle nämä ovat kuitenkaan vahvasti kutsumusaloja, jonka aihepiireihin tulisi uppouduttua silkasta kiinnostuksesta ammattialaa kohtaan vaikka olisi esimerkiksi työttömänä.

Olen itsekin omaehtoisesti opiskellut erästä vahvaa kiinnostuksen kohdettani noin 15 vuoden ajan ja tiedän siitä jo lähes kaiken, voisi sanoa että olen professori tasolla.

En silti odota, että tulisin tällä keräämällä I tietopääomalla koskaan tienaamaan palkkaani, koska kiinnostuksen kohteeni sisältö ei lopultakaan ole yhteiskunnallisesti merkittävää tai välttämätöntä yhteiskunnan sujuvan toiminnan kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitaja toteuttaa lääkärin antamia ohjeita. Jos homma kusee, saa lääkäri kaikki syytteet. Ei hoitaja.

Se siitä vastuullisuudesta.

Ihan samoilla sanoilla voi perustella mitä tahansa työtä. Palkankorotuksia noissa määrin se ei kuitenkaan perustele.

Kaikkia muitakin tarvitaan - miten kävi Italiassa, kun jätehuollon väki löi kinttaat tiskiin? On PALJON yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä aloja, missä palkka on puolet hoitajan palkasta ja tekemättömänä se työ todella halvaannuttaa yhteiskunnan ja aiheuttaa isoja vahinkoja.

Yleiset työntekemisen mallit saisi hoitoalalla muuttua. Sieltä puuttuu asiallinen johtaminen. Työolojen parantuminen lähtee siitä.

Älä jaksa saivarrella. Todellako olet niin heikkolahjainen ja sivistymätön, että sun määritelmä sanalle "vastuullisuus" on tuossa. Kaikkea sitä ihminen yrittää, kun ei osaa eikä pysty perustelemaan itsekyyttään.

Tiedätkö, sun duuni ei ole yhtä tärkeää kuin hoitajilla. Face it. Jos olet tutkijana suojatyöpaikassa yliopistossa, sun duuni on paljon vähemmän tärkeää kuin jätehuollossa. Jätehuollon työntekijöille on järkevää maksaa hyvää palkkaa, koska työ on halveksittua, osin vaarallista. Jotta alalle saataisiin työntekijöitä, hyvä palkka on perusteltu jo sen takia.

Yliopistoihin riittää väkeä notkumaan käytäville ja tuhertamaan yhden artikkelin viidessä vuodessa neva hööd -tiedejulkaisuun ja odottamaan päivän tähtihetkenä edullista lounasta opiskelijaruokalassa. Muut edut, kuten sosiaalinen status, helppo siisti sisätyö lähes laitoshoitomaisessa ympäristössä ilman paineita kompensoivat pienen palkan.

Jokainen täällä mankuu oman työnsä tärkeyden perään. Minä en, koska tiedostan, että kaikesta ei voi saada isoa palkkaa. Mutta mun duuni on sentään helppoa, joten saan palkan siinä. En myöskään ole niin tyhmä, että mankuisin isoa palkkaa sillä verukkeella että kun mä on hei sentää koko ikäni opiskellut. Minä tosiaan olen. Mutta tajuan senkin, että omaa tyhmyyttäni ja että palkan maksaa työnantaja, ei yhteiskunta eikä työnantajaa kiinnosta, paljonko olen opiskellut. Vain jos yhteiskunta, joka mut on kouluttanut, maksaisi myös mun palkan, olisi järkevää olettaa, että palkan määrä olisi sidoksissa opiskeluvuosien määrään.

Haluat siis maailman jossa kukaan ei opiskele pitkään? Vaikka haluat nauttia maailmasta, jossa roskakuskille on varaa maksaa hyvin, koska tuottavuus on niin korkea? Miten pidetään yllä nykyistä taitojen ja tietojen tasoa jos opiskelun pitää tapahtua ilmaiseksi?

Kai ymmärrät, että oman logiikkasi mukaan ainoa jolle todella kannattaa maksaa on maanviljelijä. Hoitajakin on aika turha, omaiset hoitakoon ja jos eivät osaa niin hyvähän se vain on kun väki vähenee. Kunhan joku ruokkii ne jotka ovat toistaiseksi hengissä.

Outoa, miten heikko sisälukutaito joillakin voi olla. Maailma ei tietenään lakkaa opiskelemasta, vaikka kaikesta opiskelun jälkeisestä työstä ei saisi suurta palkkaa. Jos tämä olisi tilanne, opiskelu olisi jo pitkään ollut harvinaisen epäsuosittua. Kaikesta siitä järkälemäisestä opiskelusta, jota Suomessakin harjoitetaan, ei todellakaan saa hyvää palkkaa. Miksi siis niin pitkään opiskellaan? Miksi niin moni valitsee yliopiston, jopa esimerkiksi palkkatasoltaan kuuluisan naurettavan kirjastoalan?

Sivuutat täysin sen, että työstä (ja etenkin opiskelusta) saadaan muutakin palkkaa kuin rahapalkka. Sosiaalinen korkea status, joka on joillakin aloilla, on jo oma palkkansa. Samoin työn miellyttävyys, helppous, kuten yliopistotutkijoilla. Samoin mahdollisuus tehdä merkittäviä keksintöjä. Se, että mahdollisesti jonain päivänä saa Nobelin (vitsi tässä yhteydessä, tämä ei tosiaankaan koske suomalaistutkijoita), on oma palkkansa. Ei näistä asioista jokaisella ammattialalla pysty edes haaveilemaan. Kunnianhimo ja mahdollisuus tavoitella uusia asioita, on oma houkuttimensa. Opiskelu ei koskaan tule loppumaan.

Ajattelusi on niin ohutta, että luotan siihen, että sinä et ainakaan ole tutkija, jos olet, niin akateeminen ajattelu Suomessa on todella heikoilla kantimilla.

Jännä, että yleensä jopa tutkimustuloksina esitetään, ettei palkka suinkaan ole tärkein työnteon motivaattori, etenkään tietyillä aloilla. Mutta nyt sitten onkin. Näin ne todelliset arvot ja asenteet tulevat esiin. Ahneus pilkottaa kaiken alta ja lapsenomainen usko omaan tärkeyteensä. Siitä huolimatta jotkut alat ovat toisia tärkeämpiä ja ovat palkkansa enemmän ansainneet kuin toiset. Eivät kaikki tutkijatkaan ole keskenään verrannollisia, jotkut tutkijat ovat enemmän arvoisia kuin toiset.

Tieteellistä työtä ei todellakaan nykyään arvosteta Suomessa eikä sillä saa mitään ylimääräistä "statusta" joitakin harvoja, julkisuudessa usein esiintyviä asiantuntijoita lukuunottamatta. Samalla lailla voisi kysyä, miksi niin monet ovat tietoisesti hakeutuneet hoitoalalle eikä vaikka yliopistoihin "rennon ja helpon" työn pariin?

Miksi esität asian niin, että jokainen pääsee yliopistoihin loisimaan? Tiedät hyvin, miten tiuha sihti on, koska paikkoja on vähän. Ylipäänsä hyviin töihin pääsemiseen eivät vaikuta vain haluamiset tai edes taidot vaan piilo-opetussunnitelmat ja yhteiskunnallisen aseman periytyminen, nämä toivon mukaan ovat käsitteitä, jotka sinulla on hallussa. Toisaalta, jos on, ihmettelen, miksi sivuutat ne täysin.... mutta toki väittelyn vuoksi. Mutta tottahan itsekin tiedät, että yhteiskunta ei muodostu yksilöiden omien halujen mukaisesti kuin osittain. Suomessa onneksi paljon (saamme totisesti kaikki olla kiitollisia ilmaisesta koulutuksesta) mutta ei läheskään niin paljon, että olisi oikeutettua syyllistää kaikkia, jotka eivät yliopistolta saaneet helppo suojatyöduunia.

Ehkäpä voit itseksesi mietiskellä omia kysymyksiäsi. Ja hei, omalla logiikallasi: jos tosiaan koet, ettei tiedetyöllä muka Suomessa ole mitään statusta, niin mitäs siellä sitten lorvit. Sen kun lähdet ison massin perässä B-to-B-myyjäksi. Ja tienataan monissa tehtaissakin tosi hyvin. Arvostus ei työllä ole kovin suuri, vaikeampi esim. ponnistaa tehtaalta kansanedustajaksi kuin dosentin asemasta mutta hei, eihän ole tutkijoillakaan ole korkea asema. Joten kai sen tehdasduuniin voit vaihtaa. Vai? Se kyllä on totta, että Suomessa ei tarvitsisi olla tutijoilla korkea status. Kaikki todellinen tiede tehdään suurissa yliopistoissa muualla, kuten Yhdysvalloissa.

Mikä sinun ongelmasi on? Pitäisikö mielestäsi lopettaa suomalaiset yliopistot kokonaan? 

Miksi sinusta status ja muut pätemiseen liittyvät palkkiot ovat ainoa työn motivaattori? Maailmasi vaikuttaa todella kalsealta. Vinoutuneen lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitaja toteuttaa lääkärin antamia ohjeita. Jos homma kusee, saa lääkäri kaikki syytteet. Ei hoitaja.

Se siitä vastuullisuudesta.

Ihan samoilla sanoilla voi perustella mitä tahansa työtä. Palkankorotuksia noissa määrin se ei kuitenkaan perustele.

Kaikkia muitakin tarvitaan - miten kävi Italiassa, kun jätehuollon väki löi kinttaat tiskiin? On PALJON yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä aloja, missä palkka on puolet hoitajan palkasta ja tekemättömänä se työ todella halvaannuttaa yhteiskunnan ja aiheuttaa isoja vahinkoja.

Yleiset työntekemisen mallit saisi hoitoalalla muuttua. Sieltä puuttuu asiallinen johtaminen. Työolojen parantuminen lähtee siitä.

Älä jaksa saivarrella. Todellako olet niin heikkolahjainen ja sivistymätön, että sun määritelmä sanalle "vastuullisuus" on tuossa. Kaikkea sitä ihminen yrittää, kun ei osaa eikä pysty perustelemaan itsekyyttään.

Tiedätkö, sun duuni ei ole yhtä tärkeää kuin hoitajilla. Face it. Jos olet tutkijana suojatyöpaikassa yliopistossa, sun duuni on paljon vähemmän tärkeää kuin jätehuollossa. Jätehuollon työntekijöille on järkevää maksaa hyvää palkkaa, koska työ on halveksittua, osin vaarallista. Jotta alalle saataisiin työntekijöitä, hyvä palkka on perusteltu jo sen takia.

Yliopistoihin riittää väkeä notkumaan käytäville ja tuhertamaan yhden artikkelin viidessä vuodessa neva hööd -tiedejulkaisuun ja odottamaan päivän tähtihetkenä edullista lounasta opiskelijaruokalassa. Muut edut, kuten sosiaalinen status, helppo siisti sisätyö lähes laitoshoitomaisessa ympäristössä ilman paineita kompensoivat pienen palkan.

Jokainen täällä mankuu oman työnsä tärkeyden perään. Minä en, koska tiedostan, että kaikesta ei voi saada isoa palkkaa. Mutta mun duuni on sentään helppoa, joten saan palkan siinä. En myöskään ole niin tyhmä, että mankuisin isoa palkkaa sillä verukkeella että kun mä on hei sentää koko ikäni opiskellut. Minä tosiaan olen. Mutta tajuan senkin, että omaa tyhmyyttäni ja että palkan maksaa työnantaja, ei yhteiskunta eikä työnantajaa kiinnosta, paljonko olen opiskellut. Vain jos yhteiskunta, joka mut on kouluttanut, maksaisi myös mun palkan, olisi järkevää olettaa, että palkan määrä olisi sidoksissa opiskeluvuosien määrään.

Haluat siis maailman jossa kukaan ei opiskele pitkään? Vaikka haluat nauttia maailmasta, jossa roskakuskille on varaa maksaa hyvin, koska tuottavuus on niin korkea? Miten pidetään yllä nykyistä taitojen ja tietojen tasoa jos opiskelun pitää tapahtua ilmaiseksi?

Kai ymmärrät, että oman logiikkasi mukaan ainoa jolle todella kannattaa maksaa on maanviljelijä. Hoitajakin on aika turha, omaiset hoitakoon ja jos eivät osaa niin hyvähän se vain on kun väki vähenee. Kunhan joku ruokkii ne jotka ovat toistaiseksi hengissä.

Outoa, miten heikko sisälukutaito joillakin voi olla. Maailma ei tietenään lakkaa opiskelemasta, vaikka kaikesta opiskelun jälkeisestä työstä ei saisi suurta palkkaa. Jos tämä olisi tilanne, opiskelu olisi jo pitkään ollut harvinaisen epäsuosittua. Kaikesta siitä järkälemäisestä opiskelusta, jota Suomessakin harjoitetaan, ei todellakaan saa hyvää palkkaa. Miksi siis niin pitkään opiskellaan? Miksi niin moni valitsee yliopiston, jopa esimerkiksi palkkatasoltaan kuuluisan naurettavan kirjastoalan?

Sivuutat täysin sen, että työstä (ja etenkin opiskelusta) saadaan muutakin palkkaa kuin rahapalkka. Sosiaalinen korkea status, joka on joillakin aloilla, on jo oma palkkansa. Samoin työn miellyttävyys, helppous, kuten yliopistotutkijoilla. Samoin mahdollisuus tehdä merkittäviä keksintöjä. Se, että mahdollisesti jonain päivänä saa Nobelin (vitsi tässä yhteydessä, tämä ei tosiaankaan koske suomalaistutkijoita), on oma palkkansa. Ei näistä asioista jokaisella ammattialalla pysty edes haaveilemaan. Kunnianhimo ja mahdollisuus tavoitella uusia asioita, on oma houkuttimensa. Opiskelu ei koskaan tule loppumaan.

Ajattelusi on niin ohutta, että luotan siihen, että sinä et ainakaan ole tutkija, jos olet, niin akateeminen ajattelu Suomessa on todella heikoilla kantimilla.

Jännä, että yleensä jopa tutkimustuloksina esitetään, ettei palkka suinkaan ole tärkein työnteon motivaattori, etenkään tietyillä aloilla. Mutta nyt sitten onkin. Näin ne todelliset arvot ja asenteet tulevat esiin. Ahneus pilkottaa kaiken alta ja lapsenomainen usko omaan tärkeyteensä. Siitä huolimatta jotkut alat ovat toisia tärkeämpiä ja ovat palkkansa enemmän ansainneet kuin toiset. Eivät kaikki tutkijatkaan ole keskenään verrannollisia, jotkut tutkijat ovat enemmän arvoisia kuin toiset.

Tieteellistä työtä ei todellakaan nykyään arvosteta Suomessa eikä sillä saa mitään ylimääräistä "statusta" joitakin harvoja, julkisuudessa usein esiintyviä asiantuntijoita lukuunottamatta. Samalla lailla voisi kysyä, miksi niin monet ovat tietoisesti hakeutuneet hoitoalalle eikä vaikka yliopistoihin "rennon ja helpon" työn pariin?

Miksi esität asian niin, että jokainen pääsee yliopistoihin loisimaan? Tiedät hyvin, miten tiuha sihti on, koska paikkoja on vähän. Ylipäänsä hyviin töihin pääsemiseen eivät vaikuta vain haluamiset tai edes taidot vaan piilo-opetussunnitelmat ja yhteiskunnallisen aseman periytyminen, nämä toivon mukaan ovat käsitteitä, jotka sinulla on hallussa. Toisaalta, jos on, ihmettelen, miksi sivuutat ne täysin.... mutta toki väittelyn vuoksi. Mutta tottahan itsekin tiedät, että yhteiskunta ei muodostu yksilöiden omien halujen mukaisesti kuin osittain. Suomessa onneksi paljon (saamme totisesti kaikki olla kiitollisia ilmaisesta koulutuksesta) mutta ei läheskään niin paljon, että olisi oikeutettua syyllistää kaikkia, jotka eivät yliopistolta saaneet helppo suojatyöduunia.

Ehkäpä voit itseksesi mietiskellä omia kysymyksiäsi. Ja hei, omalla logiikallasi: jos tosiaan koet, ettei tiedetyöllä muka Suomessa ole mitään statusta, niin mitäs siellä sitten lorvit. Sen kun lähdet ison massin perässä B-to-B-myyjäksi. Ja tienataan monissa tehtaissakin tosi hyvin. Arvostus ei työllä ole kovin suuri, vaikeampi esim. ponnistaa tehtaalta kansanedustajaksi kuin dosentin asemasta mutta hei, eihän ole tutkijoillakaan ole korkea asema. Joten kai sen tehdasduuniin voit vaihtaa. Vai? Se kyllä on totta, että Suomessa ei tarvitsisi olla tutijoilla korkea status. Kaikki todellinen tiede tehdään suurissa yliopistoissa muualla, kuten Yhdysvalloissa.

Tiedetyö on oikeasti ns. kutsumusammatti, jollaiseksi on usein väitetty hoitoalaa. Tervetuloa vaikka päiväksi tutustumaan meidän käytännön työhön, eli siihen, joka sinun mielestäsi on "suojatyöpaikoilla lorvimista". Se, ettei Suomessa tehtäisi huipputason tutkimusta on vale, sillä itsekin olen julkaissut meidän tieteenalan korkeatasoisimmassa kansainvälisessä lehdessä. Työni on tärkeää, teen sen hyvin ja samalla lailla me oltaisiin palkankorotus ansaittu kuin hoitajat (pätee siis myös esim. pappeihin, opettajiin ja poliiseihin).

Ja yhteiskunnallisen aseman periytymisestä: mä olen lähtöisin duunariperheestä, isä koneistaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajien työ on raskasta ja vastuullista. Ihmisten henki ja terveys ovat heidän vastuullaan. Ei voi sanoa samaa yliopistotutkijoista.

Koittakaa nyt saada päähänne se, että palkka maksetaan työstä, ei opiskeluajasta. Se ei voi millään mittarilla olla kriteeri sille, mitä kenellekin kuuluu palkkaa. Jonkun työ voi olla koulutettavissa kuukausissa ja silti niin tärkeää tai vaarallista, että siitä kuuluu hyvä palkka. Joku voi opiskella 10 vuotta floristiikkaa eikä vaativuuden kriteerit täyty edes tohtoritasolla. Etenkin ilmaisen opiskelun maassa, jossa jokainen rintamakauhuinen voi jäädä opiskelmaan 15 vuodeksi halutessaan, ei voi mitenkään perustella palkan suuruutta opiskeluajan pituudella!

Työstä saadaan muutakuin kuin rahallista palkkaa. Sosiaalinen status on yksi palkka. Tutkijoilla on korkea sosiaalinen status. Se on osa teidän palkkaanne. Hyväksytte sen, että teillä on matalahko palkka mutta silti arvostettu asema ja erittäin rento duuni. On vain reilua, että jollain toisella, jolla on halveksittu, jopa hengenvaarallinen ammatti voi lohduttautua edes sillä, että saa kunnon palkan.

Miksi jonkun ammattiryhmän pitäisi saada kaikki? Siisti sisätyö, korkea sosiaalinen status, hirmuinen palkka, helppo elämä... ja jonkun ei kuuluisi saada mitään?

Musta on reilua, että jokainen voi valita sellaisen paketin kuin haluaa ja että paketteja piisaa joka lähtöön. Ja että palkka ei todellakaan määräydy opiskeluajan pituuden vaan sen työn mukaan, joissa jokaisessa on ne omat yksilölliset parametrinsä.

Ei näitä todellakaan voi mitata pelkällä opiskeluajan pituudella, hämmästyttävää, että joku on päässyt yliopistoon töihin noin huonolla ajattelulla, olisiko syytä huolestua...

Hoitaja toteuttaa lääkärin antamia ohjeita. Jos homma kusee, saa lääkäri kaikki syytteet. Ei hoitaja.

Se siitä vastuullisuudesta.

Ihan samoilla sanoilla voi perustella mitä tahansa työtä. Palkankorotuksia noissa määrin se ei kuitenkaan perustele.

Kaikkia muitakin tarvitaan - miten kävi Italiassa, kun jätehuollon väki löi kinttaat tiskiin? On PALJON yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä aloja, missä palkka on puolet hoitajan palkasta ja tekemättömänä se työ todella halvaannuttaa yhteiskunnan ja aiheuttaa isoja vahinkoja.

Yleiset työntekemisen mallit saisi hoitoalalla muuttua. Sieltä puuttuu asiallinen johtaminen. Työolojen parantuminen lähtee siitä.

Lääkäri pohjaa päätöksiä hoitajan havaintoihin ja huomioihin. Osaako lääkäri esimerkiksi haavanhoitoa? Ei. Osaako lääkäri käyttää hengityskonetta? Ei. Lääkäri voi määrätä vaikka mitä, mutta ei useimpia määräyksiään osaa toteuttaa. Kaksi ammattiryhmää joista kumpikaan ei toisen hommia osaisi ja molempia tarvitaan. Ainakin meidän erikoisala on sellainen.

Ihan yhtälailla hoitaja on siellä oikeudessa jos tapahtuu hoitovirhe. Lääkäri tekee määräyksen mutta hoitajan velvollisuus on varmistaa että se on oikein tai jossain määrin järkevä ennenkuin toimii sen mukaan.

Tuosta jätehuollosta puhuttaessa;

Suomessa roskakuskilla on parempi palkka kuin erikoissairaanhoidossa lasten teholla työskentelevän sairaanhoitajan palkka. Että silleen.

Jos yliopistossa on kyse julkisesta sektorista, ei ole mitenkään selitettävissä ettei vaikka puolen vuoden työpaikan julkisen haun vaatimus koske yliopistoa. Vai onko sääntö poistunut muualtakin julkiselta sektorilta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitaja toteuttaa lääkärin antamia ohjeita. Jos homma kusee, saa lääkäri kaikki syytteet. Ei hoitaja.

Se siitä vastuullisuudesta.

Ihan samoilla sanoilla voi perustella mitä tahansa työtä. Palkankorotuksia noissa määrin se ei kuitenkaan perustele.

Kaikkia muitakin tarvitaan - miten kävi Italiassa, kun jätehuollon väki löi kinttaat tiskiin? On PALJON yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä aloja, missä palkka on puolet hoitajan palkasta ja tekemättömänä se työ todella halvaannuttaa yhteiskunnan ja aiheuttaa isoja vahinkoja.

Yleiset työntekemisen mallit saisi hoitoalalla muuttua. Sieltä puuttuu asiallinen johtaminen. Työolojen parantuminen lähtee siitä.

Älä jaksa saivarrella. Todellako olet niin heikkolahjainen ja sivistymätön, että sun määritelmä sanalle "vastuullisuus" on tuossa. Kaikkea sitä ihminen yrittää, kun ei osaa eikä pysty perustelemaan itsekyyttään.

Tiedätkö, sun duuni ei ole yhtä tärkeää kuin hoitajilla. Face it. Jos olet tutkijana suojatyöpaikassa yliopistossa, sun duuni on paljon vähemmän tärkeää kuin jätehuollossa. Jätehuollon työntekijöille on järkevää maksaa hyvää palkkaa, koska työ on halveksittua, osin vaarallista. Jotta alalle saataisiin työntekijöitä, hyvä palkka on perusteltu jo sen takia.

Yliopistoihin riittää väkeä notkumaan käytäville ja tuhertamaan yhden artikkelin viidessä vuodessa neva hööd -tiedejulkaisuun ja odottamaan päivän tähtihetkenä edullista lounasta opiskelijaruokalassa. Muut edut, kuten sosiaalinen status, helppo siisti sisätyö lähes laitoshoitomaisessa ympäristössä ilman paineita kompensoivat pienen palkan.

Jokainen täällä mankuu oman työnsä tärkeyden perään. Minä en, koska tiedostan, että kaikesta ei voi saada isoa palkkaa. Mutta mun duuni on sentään helppoa, joten saan palkan siinä. En myöskään ole niin tyhmä, että mankuisin isoa palkkaa sillä verukkeella että kun mä on hei sentää koko ikäni opiskellut. Minä tosiaan olen. Mutta tajuan senkin, että omaa tyhmyyttäni ja että palkan maksaa työnantaja, ei yhteiskunta eikä työnantajaa kiinnosta, paljonko olen opiskellut. Vain jos yhteiskunta, joka mut on kouluttanut, maksaisi myös mun palkan, olisi järkevää olettaa, että palkan määrä olisi sidoksissa opiskeluvuosien määrään.

Haluat siis maailman jossa kukaan ei opiskele pitkään? Vaikka haluat nauttia maailmasta, jossa roskakuskille on varaa maksaa hyvin, koska tuottavuus on niin korkea? Miten pidetään yllä nykyistä taitojen ja tietojen tasoa jos opiskelun pitää tapahtua ilmaiseksi?

Kai ymmärrät, että oman logiikkasi mukaan ainoa jolle todella kannattaa maksaa on maanviljelijä. Hoitajakin on aika turha, omaiset hoitakoon ja jos eivät osaa niin hyvähän se vain on kun väki vähenee. Kunhan joku ruokkii ne jotka ovat toistaiseksi hengissä.

Outoa, miten heikko sisälukutaito joillakin voi olla. Maailma ei tietenään lakkaa opiskelemasta, vaikka kaikesta opiskelun jälkeisestä työstä ei saisi suurta palkkaa. Jos tämä olisi tilanne, opiskelu olisi jo pitkään ollut harvinaisen epäsuosittua. Kaikesta siitä järkälemäisestä opiskelusta, jota Suomessakin harjoitetaan, ei todellakaan saa hyvää palkkaa. Miksi siis niin pitkään opiskellaan? Miksi niin moni valitsee yliopiston, jopa esimerkiksi palkkatasoltaan kuuluisan naurettavan kirjastoalan?

Sivuutat täysin sen, että työstä (ja etenkin opiskelusta) saadaan muutakin palkkaa kuin rahapalkka. Sosiaalinen korkea status, joka on joillakin aloilla, on jo oma palkkansa. Samoin työn miellyttävyys, helppous, kuten yliopistotutkijoilla. Samoin mahdollisuus tehdä merkittäviä keksintöjä. Se, että mahdollisesti jonain päivänä saa Nobelin (vitsi tässä yhteydessä, tämä ei tosiaankaan koske suomalaistutkijoita), on oma palkkansa. Ei näistä asioista jokaisella ammattialalla pysty edes haaveilemaan. Kunnianhimo ja mahdollisuus tavoitella uusia asioita, on oma houkuttimensa. Opiskelu ei koskaan tule loppumaan.

Ajattelusi on niin ohutta, että luotan siihen, että sinä et ainakaan ole tutkija, jos olet, niin akateeminen ajattelu Suomessa on todella heikoilla kantimilla.

Jännä, että yleensä jopa tutkimustuloksina esitetään, ettei palkka suinkaan ole tärkein työnteon motivaattori, etenkään tietyillä aloilla. Mutta nyt sitten onkin. Näin ne todelliset arvot ja asenteet tulevat esiin. Ahneus pilkottaa kaiken alta ja lapsenomainen usko omaan tärkeyteensä. Siitä huolimatta jotkut alat ovat toisia tärkeämpiä ja ovat palkkansa enemmän ansainneet kuin toiset. Eivät kaikki tutkijatkaan ole keskenään verrannollisia, jotkut tutkijat ovat enemmän arvoisia kuin toiset.

Tieteellistä työtä ei todellakaan nykyään arvosteta Suomessa eikä sillä saa mitään ylimääräistä "statusta" joitakin harvoja, julkisuudessa usein esiintyviä asiantuntijoita lukuunottamatta. Samalla lailla voisi kysyä, miksi niin monet ovat tietoisesti hakeutuneet hoitoalalle eikä vaikka yliopistoihin "rennon ja helpon" työn pariin?

Miksi esität asian niin, että jokainen pääsee yliopistoihin loisimaan? Tiedät hyvin, miten tiuha sihti on, koska paikkoja on vähän. Ylipäänsä hyviin töihin pääsemiseen eivät vaikuta vain haluamiset tai edes taidot vaan piilo-opetussunnitelmat ja yhteiskunnallisen aseman periytyminen, nämä toivon mukaan ovat käsitteitä, jotka sinulla on hallussa. Toisaalta, jos on, ihmettelen, miksi sivuutat ne täysin.... mutta toki väittelyn vuoksi. Mutta tottahan itsekin tiedät, että yhteiskunta ei muodostu yksilöiden omien halujen mukaisesti kuin osittain. Suomessa onneksi paljon (saamme totisesti kaikki olla kiitollisia ilmaisesta koulutuksesta) mutta ei läheskään niin paljon, että olisi oikeutettua syyllistää kaikkia, jotka eivät yliopistolta saaneet helppo suojatyöduunia.

Ehkäpä voit itseksesi mietiskellä omia kysymyksiäsi. Ja hei, omalla logiikallasi: jos tosiaan koet, ettei tiedetyöllä muka Suomessa ole mitään statusta, niin mitäs siellä sitten lorvit. Sen kun lähdet ison massin perässä B-to-B-myyjäksi. Ja tienataan monissa tehtaissakin tosi hyvin. Arvostus ei työllä ole kovin suuri, vaikeampi esim. ponnistaa tehtaalta kansanedustajaksi kuin dosentin asemasta mutta hei, eihän ole tutkijoillakaan ole korkea asema. Joten kai sen tehdasduuniin voit vaihtaa. Vai? Se kyllä on totta, että Suomessa ei tarvitsisi olla tutijoilla korkea status. Kaikki todellinen tiede tehdään suurissa yliopistoissa muualla, kuten Yhdysvalloissa.

Tiedetyö on oikeasti ns. kutsumusammatti, jollaiseksi on usein väitetty hoitoalaa. Tervetuloa vaikka päiväksi tutustumaan meidän käytännön työhön, eli siihen, joka sinun mielestäsi on "suojatyöpaikoilla lorvimista". Se, ettei Suomessa tehtäisi huipputason tutkimusta on vale, sillä itsekin olen julkaissut meidän tieteenalan korkeatasoisimmassa kansainvälisessä lehdessä. Työni on tärkeää, teen sen hyvin ja samalla lailla me oltaisiin palkankorotus ansaittu kuin hoitajat (pätee siis myös esim. pappeihin, opettajiin ja poliiseihin).

Ja yhteiskunnallisen aseman periytymisestä: mä olen lähtöisin duunariperheestä, isä koneistaja.

Öö. Papilla on lähtöpaikka +4000€/kk. Jos olet ollut pidempään pappina niin palkka voi helposti olla lähempänä 6000€/kk. Papeilla on todella hyvät palkat.

Opettajien "huonoista" palkoista aina puhutaan mutta mikä on totuus? Aloittavan palkka on 3000€/kk, tähän lisätään todella pitkät lomat (jos suhteutetaan lomat palkkaan niin opettajien palkat olisivat luokkaa +4000€/kk.). Opettajat tekevät päivätyötä. Poliiseilla taas on kovempi palkka kuin hoitajilla ja se mistä hoitajat myös kritisoivat on se, että ihan sama miten paljon hoitaja hankkii lisäkoulutuksia, pätevyyksiä tai osaamista niin se ei vaikuta mitenkään palkkaan, toisin on poliiseilla. Poliisi voi lisäkoulutuksella ja kokemuksella päästä päivätöihin joista saa sitä +4000€/kk palkkaa.