Lue keskustelun säännöt.
Faktoja hallituksen leikkauksista
Vierailija
18.09.2015 |
Yritysten KELA-maksun poisto ja yhteisöveron alennus ovat vähentäneet valtion tuloja 2 miljardia vuodessa. EK ja silloinen porvarihallitus manipuloivat ja aivopesivät kansalaiset ajattelemaan, että KELA-maksujen poisto ja yhteisöveronalennus toisivat Suomeen lisää työpaikkoja. Sen sijaan ne toivat Suomeen paljon työttömyyttä ja aiheuttivat valtionbudjetin kassavajeen.
Nyt ollaan vähentämässä yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksun 2,08 prosentista 0,36 prosenttiin.
"Hallituksen päätöksistä eniten yksikkötyökustannuksia laskee yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksun alennus 1,72 prosentilla 0,36 prosenttiin. Se maksaa valtiolle 800 miljoonaa euroa." (HS)
Porvarit aivopesee kansalaisia ajattelemaan, että nämä leikkaukset ja yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksun alennus VÄHENTÄISI VALTION VELKAA. Todellisuudessa valtio menettää 800 miljoonaa vuodessa sosiaaliturvamaksun alentamisessa, ja kun KELA-maksun poisto ja yhteisöveron lasku lisätään tähän, valtio on menettänyt lähes KOLME MILJARDIA VUODESSA suoraan EK:n ökymiljonäärien taskuun.
Jos Suomen velan määrä on kasvanut, johtuu se näistä porvarien toimista, mutta ne KUSETTAA kansaa väittämällä, että yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen VÄHENTÄISI VELKAA, vaikka se vähentää valtion tuloja eli LISÄÄ VELKAA.
Kommentit (37)
Lähteenä siis tämä:
http://www.osallisuustalous.fi/pareconfinland/2012/04/kepa-imfn-paajohtaja-vaatii-tuloerojen.html
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitti kun kerroit, antaa ajattelemisen aihetta.
Kansa vain kuulee näitä, että yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua ja perintöveroa lasketaan, mutta ei tiedä, mitä se maksaa valtiolle ja hallitus sumuttaa kansalaisia ajattelemaan, että hallituksen verotuloja vähentävät toimet vähentäisivät velkaantumista, kun ne tosiasiassa lisäävät velkaa.
Näitä asioita on saatava laajemmin kansan tietoisuuteen.
Nimimerkki Reeti Tamoussanomien kommenteissa:
7 4
Sipilän erheiksi luettakoon myös kuvitelma viiden prosentin palkkojen leikkaamisesta johtavan viiden prosentin kilpailukykyhyppyyn. Ei johda, koska teollisuuden kuluista vain murto-osa on työvoimakuluja.
Erheisiin kuuluu myös toisto Suomen kalliista työvoimakuluista kilpailijoina pitämiinsä Saksaan tai Ruotsiin verrattuna. Eivät ole, ne ovat jo nyt alhaisemalla tasolla.
Erheisiin kuuluu myös väite vähäisestä työtuntimäärästämme. Todellisuudessa teemme jo nyt enemmän vuosityötunteja kuin vaikkapa saksalaiset tai ruotsalaiset.
Erheiden sarja jatkuu hokemalla menetetystä kilpailukyvystä, vaikka Maailman Talousfoorumi totesi meidän aivan äskettäin maailman neljänneksi kilpailukykyisimmäksi maaksi. Kaikki kilpailijoiksi mainitut maat olivat takanamme.
Koko Sipilän ajatus ongelmista perustuu erheille ja väärille tiedoille. Onkin syytä vakavasti huolestua ovatko silloin keinotkaan oikeita.
Anonyymi: reeti21.9.2015 16:59
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/09/21/sipila-pelottelee-turhaan-komissio-ei-maaraa-suomen-leikkauksia/201512218/12
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi on edelleen kansantalouden kilpailukyvyltään maailman kärkiluokkaa, selviää Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) vertailusta.
Suomi sijoittui vertailussa neljänneksi, kun sijoitus viime vuonna oli kolmas. Tänä vuonna edelle kipusivat Sveitsi, Singapore ja Yhdysvallat. Yhteensä vertailtavina oli 144 valtiota.
Kilpailukyvyltään Suomi päihitti muun muassa Saksan (sija 5), Ruotsin (sija 10) ja Viron (sija 29). Venäjä on vertailussa sijalla 53.
Suomen vahvuuksia ovat terveys, perus- ja korkeakoulutus, talouden ja yhteiskunnan instituutioiden toimivuus sekä innovointi. Heikkouksiin kuuluvat pienet markkinat ja työmarkkinoiden tehottomuus.
Vertailu perustuu GCI-indeksiin, joka kertoo pitkän aikavälin rakenteellisesta kilpailukyvystä.
Indeksi muodostuu sekä tilastojen että yritysjohtajille tehdyn kyselyn perusteella. Tuorein kysely toteutettiin alkuvuodesta, ja siihen osallistui Suomesta 49 henkilöä.
Sipilä on vaarallinen Suomen taloudelle:
"eläkeuudistuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista oli se, että eläkemaksuja ei jouduttaisi enää vuoden 2017 jälkeen korottamaan. Jos Juha Sipilän johtaman hallituksen kaavailemat leikkaukset työntekijöiden palkkoihin toteutuvat, seuraava nosto saattaa kuitenkin olla edessä hyvinkin nopeasti.
Tämä johtuu siitä, että mitä vähemmän palkkaa ja erilaisia lisiä työnantajat maksavat työntekijöilleen, sitä vähemmän he maksavat myös eläkemaksuja. Samaten työntekijän maksama eläkemaksu pienenee sitä mukaa kuin hänen palkkansa pienenee.
Jos suomalaisten palkkasumma pienenee esimerkiksi viisi prosenttia, eläkejärjestelmän maksutulo pienenee samassa suhteessa. Yksityisen eläkejärjestelmän vuosittain saamat maksut eivät enää pariin vuoteen ole riittäneet vuotuisten eläkemenojen hoitamiseen, joten osa eläkkeistä rahoitetaan jo nyt sijoitustuotoilla.
Yksityisten eläkevarojen markkina-arvo on runsaat 130 miljardia euroa, eli sijoitusvarat eivät loppuisi heti kesken, vaikka maksutulo sukeltaisikin. Eläkejärjestelmällä on kuitenkin tarkat säännöt, joiden mukaan vain pientä osaa varoista voidaan käyttää vuotuisten maksutulojen heilahteluiden tasoittamiseen.
Tätä osaa kutsutaan tasausvastuuksi, jonka suuruudesta on edellisen kerran määrätty ensi vuonna voimaan tulevassa eläkeuudistuksessa. Jos eläkejärjestelmän tulot putoavat äkillisesti, eli työntekijöiden palkat laskevat eikä työllisyys siitä huolimatta lähde rivakkaan nousuun, tasausvastuupuskuri on muutamassa vuodessa syöty lakisääteiseen minimikokoonsa.
Viimeistään silloin on joko nostettava eläkemaksuja tai muutettava eläkejärjestelmän sääntöjä niin, että rahastoja voidaan purkaa aiottua nopeammin. Molemmat vaihtoehdot tarkoittavat vasta saavutetun eläkeratkaisun vesittämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko arvon kommunistilla yhtään omaa mielipidettä mihinkään asiaan?
Hallituksen löpinät "tuottavuusloikasta" ovat hölynpölyä. Tosiasiassa tarkoitus on ottaa osinkoloikka rahoittamaan suuryhtiöiden kasvavia osinkoja.
"yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta kirjoittaa blogissaan, että Suomen teollisuuden yksikkötyökustannukset suhteessa Saksaan ovat kahdessa vuodessa yli puolittuneet.
Hallituksen ajama “tuottavuusloikka" on näin ollen jo tapahtunut, eivätkä työelämäkiristykset auta mitään.
Hallitus perustelee tuottavuusloikalla ja yksikkötyökustannuksilla ay-liikkeen suututtamia työelämäleikkauksia tuottavuuden ja viennin kilpailukyvyn kohentamiseksi. Haaparanta tunnetaankireän talouspolitiikan arvostelijana.
Haaparannan mukaan suurin osa jo tapahtuneesta muutoksesta johtuu teollisuuden työn tuottavuuden kasvusta. Myös Suomen teollisuuden palkkakustannukset ovat kasvaneet hitaammin kuin Saksan.
Vientiä nämä kilpailukykytekijät eivät siltikään ole auttaneet.
toimet “tuottavuusloikan" saavuttamiseksi ovat turhat, sen lisäksi, että ne todennäköisesti eivät edes olisi sitä tuottaneet. Nyt ne onkin siis syytä perua, parasta olisi, jos niin tehdään ennen tulevaa perjantaita, Haaparanta kirjoittaa.
Hän myös ihmettelee, miksi hallitus ei ole katsonut omien laskelmien pohjana olevia OECD:n julkisia tietokantoja.
– Mutta nythän ei saa päästää negatiivista energiaa ulos, vaan meidän on kyettävä niittämän haasteita kuten temmeltäväin tuulten ritarien kuuluu. Tässä siksi linkki Kukonpoikien lauluun “Katso kenguru loikkaa", Haaparanta irvailee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suora linkki Haaparannan blogiin:
[quote author="Vierailija" time="22.09.2015 klo 12:27"]
Onko arvon kommunistilla yhtään omaa mielipidettä mihinkään asiaan?
[/quote]
Muiden kirjoituksia ja kommentteja on perusteltua lainata silloin, kun niissä asiat on esitetty selkeästi ja ytimekkäästi.
Ilmeisesti tällainen selkokielinen teksti ei kuitenkaan ollut riittävän selkokielistä sinulle.
Itse asiassa olet hyödyllinen ihminen, ainakin päättäjille. Mikäs sen mukvampaa kuin että on suuri joukko hyödyllisiä idiootteja, joita voivat sitten ohjailla mielensä mukaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätähän tässä on yritetty toitottaa. Ei valtio säästä tuommoisissa asioissa. Eikä yrittäjä todellakaan palkkaa lisää porukkaa, vaan laittaa ylimääräiset omaan taskuun.
Hallitukselta puuttuu iso kokonaisuus. Tuntuu, että Sipilä koittaa saada 1000 palapelin kuvan selväksi vain yhdellä palalla koko roskasta. Tarpeeks kauan ku koittaa selvittää, niin sitten hiipiiki taapero selän takaata ja kuolaa ja syö yli puolet palapelistä. Ja koira kusee loppujen palojen päälle. Sinne meni hieno palapeli :(
Sipilä puhuu taas täyttä paskaa.
"– Olemme velkaantuneet seitsemän vuotta melkein miljoona euroa tunnissa. Tämä on Euroopan kovinta kyytiä. Velkaannumme jo enemmän kuin Kreikka tällä hetkellä.
– Olemme ihan hilkulla joutua liiallisen alijäämän menettelyyn, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että emme täällä enää viime kädessä päätä leikkauksista itse, vaan komissio päättää niistä."
blaa blaa. Miksei ULKOMAILTA EU:sta asiantuntijat sano näin, jos Suomen tilanne muka on niin vakava? Miksi vai. Sipilä ja muu hallitus ja EK tätä huutelee? Sipilä on Suomen poliittisen historian suurin kusettaja ja manipuloija. On mahdollista, että tämä pakkolaista ilmoittaminenkin on vain Sipilän juoni yrittää pakottaa ay-liike suostumaan työajan pidennyksiin, jotka merkitsevät palkanalennuksia. Porvarit ei halua mitään menestyvää Suomea. Ne ei halua nostaa Suomea, vaan ainoastaan jakaa lisää osinkoja ökymiljonääreille. Ne haluaa harvainvallan, jossa rikkaat omistaa melkein kaiken, ja loput on kurjuudessa elävää köyhälistöä. Viron tyyliin.
Ulkomailla Suomen hallitukselle nauretaan.
High quality global journalism requires investment. Please share this article with others using the link below, do not cut & paste the article. See our Ts&Cs and Copyright Policy for more detail. Email ftsales.support@ft.com to buy additional rights. http://www.ft.com/cms/s/0/64eb75a6-57cd-11e5-9846-de406ccb37f2.html#ixzz3mIeBfiii
Oh yeah. Talk about putting all your eggs in one basket. I don’t think Nokia failed because the Finns take long holidays, though.
Then there’s geography: Finland happens to be next to Russia, which is a lousy trading partner ever since the EU finally slammed sanctions on it.
Pretty unlucky. But how are these not-very-Nordic policies going to help?
The government is very big on competitiveness, or “unit labour costs”. They blame the problem on rising ULCs and predict that if they come down the economy will recover.
You’re too technical. Say it the way the politicians explain it to the people.
Er, that’s what they say.
Are you kidding me?
No. According to Reuters, Juha Sipilä, prime minister, says the goal is to lower ULCs by 5 per cent.
And this is a government that includes populists! How would a technocratic one look? OK, explain ULCs.
It is the cost of labour that goes into producing one unit of something. How much a company spends on wages and benefits to make one roll of paper or one Nokia phone, say. If its ULC is too high, it won’t be able to sell the paper or the phone at a price that makes a profit. Others will undercut it and send it out of business.
That makes sense.
For a company, yes. For a country, not so much.
Why not?
Because countries do not go out of business, for one. Every generation, a brilliant economist teaches this to the world, which then proceeds to forget it. Last time was 20 years ago, when Paul Krugman shot down the “dangerous obsession” with competitiveness.
But countries have to sell stuff to others. If you export much less than you import, you’re uncompetitive.
You have to sell enough to pay for your imports over time. Finland does that just fine. It had huge surpluses in the boom. They have gone, but its trade balance is basically zero.
High quality global journalism requires investment. Please share this article with others using the link below, do not cut & paste the article. See our Ts&Cs and Copyright Policy for more detail. Email ftsales.support@ft.com to buy additional rights. http://www.ft.com/cms/s/0/64eb75a6-57cd-11e5-9846-de406ccb37f2.html#ixzz3mIeVWpSN
The cost of labour needed to produce a unit of all that the whole economy makes?
Sort of. It is the total wage bill divided by GDP.
But that’s just the workers’ share of the economy! That’s redistribution, not “competitiveness”.
I see you’re getting it. ULCs are a pretty bad measure of anything that policy should care about. And while a single company can cut labour costs without affecting its own sales, cutting the labour share in the whole economy easily reduces domestic demand.
They had better be right exports will go up, then. Should we be confident?
Hard to tell. Greece has cut labour costs enormously but not seen a big export gain. Spain’s exports are booming without any boost to “competitiveness”.
What’s with the euro countries’ self-flagellation? They seem to yearn for the competitive devaluations it was meant to overcome.
It is funny, isn’t it? Alex Stubb, finance minister, says “devaluation is . . . like doping in sports: it can give a short-term boost, but in the long run it is not beneficial.” But this policy aims for exactly the same thing .
So they treat the economy like a business and try to replicate devaluations they had given up because they did more harm than good.
What do you expect with a former businessman as PM and a smart alec for finance minister?
http://www.ft.com/intl/cms/s/0/64eb75a6-57cd-11e5-9846-de406ccb37f2.html#axzz3mIbiWxXG
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"tuottavuus on 35 vuodessa tuplaantunut, mutta työläisten saama korvaus on stagnaatiossa, pysähtynyt. Kaikki tuottavuuden lisäys menee voittojen kasvattamiseen ja se on väärin.
Stiglitz haluaa vielä muistuttaa talouskasvun ja bruttokansantuotteen kasvattamisen perimmäisestä tarkoituksesta.
– Eihän BKT ole mikään arvo sinänsä. On vain yksi syy, miksi BKT:tä pitää kasvattaa, ja se on ihmisten elinolojen parantaminen.
Stiglitz pitää suorastaan käsittämättömänä sitä, että ihmisten elinoloja tai työehtosopimuksia pitäisi heikentää – jotta BKT saataisiin nousemaan.
Kolme ilmaista neuvoa Sipilälle
Sipilän hallitukselle Stiglitz haluaa antaa kolme ilmaista neuvoa. Ensimmäinen niistä ohjaa keskittymään talouskasvuun eikä valtion velkaan.
– Älkää olko niin pakkomielteisiä valtion velasta. Miettikää ennemmin, miten BKT:n saa kasvuun, se lisää samalla valtion velkakestävyyttä.
Toinen neuvo liittyy niin ikään valtion velanottoon. Suomi saa velkaantua, Stiglitz painottaa.
– Velan ottaminen, jotta voi investoida ihmisiin, infrastruktuuriin ja teknologiaan, on hyvä sijoitus. Tehän saatte edelleen lainaa edullisella korolla.
Nobelistin kolmas neuvo liittyy uuden Nokian etsimiseen.
– Talouden rakenne Suomessa on muutettava. Se mitä toimi ennen, ei toimi enää. Teidän on löydettävä uusia elinkeinoja, toimialoja ja uutta tekemistä."
http://yle.fi/uutiset/talousnobelistin_neuvo_sipilalle_mieti_kasvua_ala_valtion_velkaa/8317748
Sipilän uskottavuus on mennyttä. Valehtelee joka asiasta, jotenkin tuntuu ettei se itsekkään enää tiedä mitä oikeasti pitäisi tehdä.
Soini yrittää vain mielistellä kaikkia. Tuskinpa sillä on edes omaa mielipidettä mihinkään. Tai jos on niin se vaihtuu ihan lennossa.
No entäs tää hymy poika. Yrittää vetää suun väkisin hymyyn vaikka ei olisi edes aihetta. En kyllä muistä äkkisältään mitä muuta se osaisi.
Ja tällä kolmikollako on sitten päätös valta kaikkeen.
Mä oon jotenkin luullut ,että suomi olis demokratia valtio mut ei enään tunnu siltä.
Mitä virkaa kansanedustajilla enään on?
[quote author="Vierailija" time="22.09.2015 klo 12:27"]
Onko arvon kommunistilla yhtään omaa mielipidettä mihinkään asiaan?
[/quote]
Kommunisti Saku Timonen on siirtänyt bloginsa tänne :D
[quote author="Vierailija" time="22.09.2015 klo 12:54"]
[quote author="Vierailija" time="22.09.2015 klo 12:27"]
Onko arvon kommunistilla yhtään omaa mielipidettä mihinkään asiaan?
[/quote]
Kommunisti Saku Timonen on siirtänyt bloginsa tänne :D
[/quote]
Hallituksen politiikka on ilmeisesti teille mieleen. Voisitteko perustella, kuinka se mielestänne edesauttaa maamme BKT:een kasvua ja työllisyyttä?
Mikäli teillä ei mitään sanottavaa itse asiaan ole, olkaa hyvät ja poistukaa toitottamaan tyhmyyttänne johonkin sellaiseen aiheeseen, josta mahdollisesti jotain ymmärrätte.
Mä en ymmärrä sipilän lokiikkaa otetaan pakolaisiä tänne ja ne pitäisi saada työmarkkinoille nopeasti mutta mihin unohtuu se että meillä on jo paljon työttömiä omastatakaa ja lisää tulee koko ajan.
Kunpikohan tulee valtiolle halvenmaksi palkata suoraan suomalainen työtön töihin
Vai palkata pakolainen joka joutuu ekana käymään suomen kielen kurssit ja kustantaa heille ylläpito useammaksi vuodeksi ennen kuin työmarkkinoille pääsee
Suomella on konkka enessä jos sipilä ei ota päätään pois pyllystään
Valtiolla on aina velkaa
Uotila palasi asiaan blogissaan perjantaina ja laskee, että keskustapuolueen hellimä ajatus Telia-Soneran osakkeiden myynnistä merkitsisi 5–6 prosentin vuosittaista osinkotulojen menetystä vaihtoehtona valtion velan ottamiselle 1,3 prosentin korolla.
– Taloustieteilijöiden yleinen kanta on, ettei valtion ei ole tarkoitus maksaa kaikkea velkaansa pois, kuten kotitalouksien. Valtioilla on kautta historiansa ollut velkaa, eikä talousjärjestelmämme toimi ilman sitä. Vain poikkeustapauksissa valtio on täysin velaton.
Hän muistuttaa, että Suomi on Euroopan vähiten velkaantuneita valtioita velan ja bruttokansantuotteen suhdetta tarkastellessa. Hän toteaa, että lisäksi valtiolla on velan vastapainona varallisuutta. Pelkästään Suomen valtion osakesalkku on noin 150 miljardin euron arvoinen.
– Tämä 150 miljardia on suurempi summa kuin julkisen velan määrä. Suomi on harvoja valtioita, jossa julkisen sektorin omaisuus on paljon julkista velkaa suurempi. Vuonna 2012 OECD-maista parempi tilanne oli vain Norjalla ja Ruotsilla.
Nollalinja kohtuuton vaatimus
Uotila arvioikin, että velkahysterian lietsomisen taustalla ovat elinkeinoelämän vaatimukset palkankorotusten nollalinjasta ja hyvinvointipalveluiden leikkauksista
– Vaatimukset ovat kohtuuttomat. Velkatilanne ei huuda hätäjarrua vaan elvytystä, hän sanoo.
– Hallituksen onkin tuettava työmarkkinaratkaisua mieluummin työelämän laatua ja turvallisuutta parantamalla,kuin hyvinvointivaltion rahoituspohjaa murentavilla verohelpotuksilla.
Uotila puhui velkahysteriasta vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Porissa tiistaina. Hän kirjoittaa asiasta myös blogissaan.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3040068/suomi-yksi-harvoista-osakesalkku-velkaa-suurempi
Tämän vuoksi hallituksen leikkaukset ja niiden aiheuttama ostovoiman heikentyminen hidastavat talouskasvua:
Talouskasvun turvaaminen ja finanssikriisien estäminen tuloeroja kaventamalla perustuu seuraaviin periaatteisiin. Kun varakkaiden ansiot kasvavat, tämä ei automaattisesti tarkoita sitä, että he myös kuluttavat enemmän ja täten kasvattavat kokonaiskysyntää. Todennäköisesti mitä enemmän tienataan, sitä enemmän myös säästetään. Mitä enemmän ihmiset säästävät, sitä enemmän kokonaiskysyntä laskee alle kokonaistarjonnan. Köyhempien kohdalla taas kohonneet ansiot näkyvät suoremmin kulutuksen lisääntymisenä ja kokonaiskysynnän kasvuna. Mitä köyhemmästä ihmisestä on kyse, sitä todennäköisemmin kaikki lisäansiot siirtyvät suoraan kulutukseen ja lisäksi suhteellisen nopeasti. Näin kokonaiskysyntä pysyy samalla tasolla kuin kokonaistarjonta.
Kokonaistarjonnalla tarkoitetaan kaikkia palveluita ja hyödykkeitä, joita yhteiskunnassa tuotetaan. Kokonaiskysynnällä taas tarkoitetaan kaikkien palvelujen ja hyödykkeiden yhteenlaskettua kulutusta. Mitä suurempi osa rikkaiden ansiosta päätyy säästöihin, sitä vähemmän he kuluttavat ja lisäävät kysyntää, ja sitä enemmän kokonaiskysyntä jää alle kokonaistarjonnan. Näin yritykset, jotka eivät enää saa kaikkea tuottamaansa myydyksi, joutuvat leikkaamaan tuotantoa ja irtisanomaan työntekijöitä. Tämä vähentää kokonaiskysyntää entisestään ja pahentaa ongelmaa. Tuloksena on itseään vahvistava taantuman kierre.
Jotta talous alkaisi taas kasvaa, tulee yritysten alkaa lisätä tuotantoa ja palkata lisää työntekijöitä. Yrityksillä ei kuitenkaan ole syytä toimia näin, jos niiden tuotteille ei ole aikaisemminkaan riittänyt kysyntää. Kierteen katkaisemiseksi tulee kysynnän kasvaa, mikä voidaan aikaansaada esimerkiksi julkista kulutusta lisäämällä. Kaikki toimet, jotka aikaansaavat alempien tuloluokkien käytettävissä olevien tulojen lisääntymistä, kasvattavat suoraan ja nopeasti kokonaiskysyntää, koska kuten edellä jo mainittiin, kohoneet tulot johtavat mitä todennäköisemmin kulutuksen lisääntymiseen. Mitä suurempi osa kaikista tuloista menee ylemmille tuloluokille eli rikkaille, sitä todennäköisempi edellä kuvattu taantumuksellinen dynamiikka on, koska mitä enemmän he säästävät, sitä voimakkaammin kokonaiskysyntä laskee alle kokonaistarjonnan.
http://www.osallisuustalous.fi/pareconfinland/2012/02/imf-tuloerot-haitallisia-talouskasvulle.html