Lue keskustelun säännöt.
Mitä sinulta on kadonnut oudosti eikä ole löytynyt?
Meiltä mm. katosi lapsen toinen talvikenkä. Sisään hän ei ole voinut tulla yhdellä kengällä ja asunnossa sitä ei ollut, on sen jälkeen ollut muuttokin. Aikanaan teini-iässä multa katosi trendikäs toppaliivi, mietin sitä toisinaan vieläkin että miten olisin voinut sen kouluun unohtaa. Sitten tietysti sukkia ja muuta pientä katoaa yhtenään.
Kommentit (1602)
Liukuvoide! Katosi makuuhuoneen hyllyn päältä jäljettömiin. :D Ei löytynyt edes muutossa, vaikka koko kämppä tyhjennettiin. Onneksi ei ollut kovin suuri menetys, mutta ihmeteltiin miehen kanssa, ettei kukaan nyt varmaan sellaista varasta?! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi ripsiväri :D Kävin ihan kirjaimellisesti koko asunnon läpi ja koitin myöhemmin muutossakin etsiä, mutta ei löytynyt mistään. Harmitti, kun oli hyvä ja kallis. Ainoa vaihtoehto on, että joku on vahingossa tiputtanut sen roskikseen.
Selluliitti.
Kerran olin juopotellut viikon putkeen, niin yhtäkkiä se oli vaan hävinnyt! Melkein 60kg.
Kylillä sitten myöhemmin kertoivat, ettei se kuulemma takaisinkaan enää tule.. JESSS!!
[quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 13:53"]
Minä kadotin pankkikorttini. Tyhejnsin lompakon ja tutkin kaikki sen ja vaatteideni taskut moneen kertaan ja vieläpä useampana päivänä. Sama lompakko oli minulla vielä pitkään käytössä tämän jälkeen, mutta ajan myötä vaihdoin uuteen, johon siirsin entisen lompakon tavarat. Useampi vuosi kului katoamisesta, kunnes kerrattain kaivelin ns. romulaatikon syövereitä, jossa myös vanha lompakkoni oli. Kurkkasin sen sisään ja siellähän se pankkikortti sitten kuitenkin lymysi. Ei voi käsittää.
[/quote]
Mulla oli joskus lompakko, johon katoili kortteja. Kapeiden ja tiukkojen korttitaskujen käänne oli aika pitkä ja taittui sisäpuolelle. Jos kortin työnsi taskuun liian syvälle, se saattoi jäädä tällaisen taitteen alle. Joskus ihan käsikopelolla etsin kortteja, mutta jos ne olivat menneet taskun sisään, niitä ei edes tuntenut. Tajusin tämän, kun yhden kerran olin joutunut kuolettamaan pankkikortin ja sitten seuraavana päivänä, lompakon hölskyessä laukussa päivän verran, kortti olikin noussut ja ilmestynyt paikoilleen. Meni vaihtoon pian se lompsa, koska vaikka tiesinkin ongelmasta, kortteja oli ikävä tonkia käänteen välistä. Enkä halunnut enää turhia sydämentykytyksiä "kadonneiden" korttien vuoksi.
En sano, että sulla oli tällainen tilanne, mutta tuli tästä mieleen. :-)
[quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 17:40"]
En muista että olisin kadottanut mitään, mutta kerran reissussa matkalaukkuuni oli mystiseti ilmestynyt jonkun toisen pikkuhousut. Oli vielä samassa laukun taskussa kuin omanikin. Ei ollu edes omaa kokoani. Että jos joku kaipailee niin täältä löytyy!
[/quote]
Ei voi olla totta! Miehelleni kävi samalla lailla pari vuotta sitten. Ja ennen kuin ajattelette muuta, niin kerron, että kyse oli parin päivän vuosipäivämatkasta, jolla olimme olleet yhdessä aamusta iltaan oikein romanttisissa merkeissä. Olimme vielä pakanneet laukutkin yhdessä paluumatkaa varten ja olin laittanut miehen laukkuun yhdet kengät, jotka eivät mahtuneet omaani. Kotona mieheni ojensi minulle kenkien lisäksi kaksia pikkareita, joiden oletti olevan minun. Eivät todellakaan olleet, tunnen kyllä omat vaatteeni. Olivat vielä sellaiset mauttomat, halvannäköiset lilat ja mintunvihreät pitsitangat, en ole käyttänyt sellaisia sitten 90-luvun.
Olimme kummatkin aika äimänä. Vieläkään ei ole selvinnyt missä vaiheessa ne on miehen laukkuun tungettu ja MIKSI!?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kalliit silmälasini. Niiden on pakko olla meillä kotona, mutten ole löytänyt niitä enää pariin vuoteen. (vaikka meillä ei edes ole liikaa tavaraa tai sotkua)
[quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 23:30"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 17:40"]
En muista että olisin kadottanut mitään, mutta kerran reissussa matkalaukkuuni oli mystiseti ilmestynyt jonkun toisen pikkuhousut. Oli vielä samassa laukun taskussa kuin omanikin. Ei ollu edes omaa kokoani. Että jos joku kaipailee niin täältä löytyy!
[/quote]
Ei voi olla totta! Miehelleni kävi samalla lailla pari vuotta sitten. Ja ennen kuin ajattelette muuta, niin kerron, että kyse oli parin päivän vuosipäivämatkasta, jolla olimme olleet yhdessä aamusta iltaan oikein romanttisissa merkeissä. Olimme vielä pakanneet laukutkin yhdessä paluumatkaa varten ja olin laittanut miehen laukkuun yhdet kengät, jotka eivät mahtuneet omaani. Kotona mieheni ojensi minulle kenkien lisäksi kaksia pikkareita, joiden oletti olevan minun. Eivät todellakaan olleet, tunnen kyllä omat vaatteeni. Olivat vielä sellaiset mauttomat, halvannäköiset lilat ja mintunvihreät pitsitangat, en ole käyttänyt sellaisia sitten 90-luvun.
Olimme kummatkin aika äimänä. Vieläkään ei ole selvinnyt missä vaiheessa ne on miehen laukkuun tungettu ja MIKSI!?!
[/quote]
Tullimiesten Pahempi Jäynä (tm)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi lelu. Putosi kaapin taakse, eikä löytynyt enää koskaan. Kaappi sellainen ettei sen alle tai taakse pääse imuroimaan kaappia siirtämättä, joten se selitys ei kelpaa. Itse veikkaan muumien esi-isää, mies kotitonttua.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 11:16"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 11:04"]Koira. Se katosi työpäiväni aikana lukitusta asunnosta. Ei murtojälkiä ovessa ja ikkunatkin kaikki sisäpuolelta säpissä. [/quote] Voi ei. Kerro lisää. Onko mahdollista, että esim. ex olisi vienyt koiran? Minulle soitettiin töihin vuosi sitten, poliisi tiedusteli, onko yksinasuvasta äidistäni havaintoja. Äidin koira oli juoksennellut vapaana omakotialueella, tervehtinyt iloisesti naapureita ja yrittänyt tunkea sisään asuntoihin ja kyytiin autoihin. Naapuri soitti poliisin, joka rikkoi ikkunan ovesta ja tarkisti asunnon, äitiä ei löytynyt mistään, ei vastannut puhelimeen, ja soittivat minulle. Sairaskohtausta epäiltiin, ja poliisi tarkasti paikkoja, missä oletin äidin voivan olla. Ryntäsin paikalle tietysti. Illalla istuin koira kainalossa sohvalla, kun äiti tuli ovesta sisään. Oli ollut shoppailemassa, lounaalla, kuntosalilla... Koira oli siis saanut lukon auki, ja ovi oli pamahtanut kiinni sen perässä. Mutta sinun tapauksessasi ihmettelen, miksei koira palannut kotiin, jos näin on käynyt?
[/quote]
En tiedä miten on mahdollista. Käytin sitä aamulla lenkillä ja toin takaisin kotiin. Laitoin hihnan naulakkoon, otin tavarani, sanoin koiralle heippa ja lähdin töihin, ovi meni varmasti lukkoon. Tulin takaisin 7 tuntia myöhemmin eikä koiraa ollut asunnossa, hihna oli naulakossa. Tietääkseni vain vanhemmillani on minun lisäkseni avaimet asuntoon, mutta hekään eivät olleet asunnossa käyneet, koska olivat tapahtuma-aikaan ulkomailla.
Ainoa mahdollisuus on se, että huoltomies tai joku muu on käynyt asunnossa yleisavaimella ja vahingossa päästänyt koiran karkaamaan, eikä ole uskaltanut tunnustaa. Mitään syytä ei kylläkään pitäisi olla, miksi kenenkään olis tarvinnut asunnossa käydä yleisavaimellakaan poissaollessani.
Koiralla on mikrosiru, että kai se joskus jostain esiin putkahtaa, elävänä tai kuolleena. En käsitä kuka sen olisi halunnut varastaa. Se ei ole voinut itse saada ovea auki, sillä lukko on sellainen tosi jäykkä käsin väännettävä, eli ovea ei saa sisäpuolelta auki pelkästään kahvaa kääntämällä. Itsekin tarvitsen oven avaamiseen kaksi kättä, toinen kahvalla ja toinen siinä lukossa ja sitä pitää aavistuksen vetää sisään päin avatessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni oli yksinasuvana vain tasan kuusi haarukkaa. Jossain vaiheessa kaksi niistä katosi. Kaikki tiskit oli tiskattu ja silti oli vain neljä. Jonkin aikaa ihmettelin ja etsin. Ajattelin menneen vaikka vahingossa roskikseen ja unohdin asian.
No. Jokunen kuukausi sitten tajusin, että minulla on taas kuusi haarukkaa. En muista löytäneeni haarukoita mistään oudosta paikasta.
Luottamus
Perkeleen poliitikot, kuukausia oon jo koittanu sitä etsiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummilta lahjaksi saamani käsikoru lapsena. En käsikoruja silloin käyttäny enkä käytä nykyäänkään, joten säilytin sitä muiden korujeni tapaan sellaisessa telineessä. Kerran vain havahduin siihen etten ole nähnyt korua aikoihin, ei ollut telineessä, eikä missään muuallakaan huoneessani. Suretti.
Kihla- ja vihkisormus! Otin ne leipomisen ajaksi pois sormesta, enkä löytänyt hetken päästä mistään. Kaikkialta tietenkin etsittiin, ehdin purkaa ja penkoa ajan kuluessa muutaman imurin pölypussinkin, siltä varaa että huomaamattani imuroin sormukset jostain piilosta. Lopulta ne löytyivät... Lapsen säästöpossusta! Oltiin viemässä kolikoita pankkiin ja pankkivirkailija toi possun avattuaan sormukset mulle naureskellen, et näitä ei voi kyl tallettaa tilille. Multa pääsi ihan itku helpotuksesta, olin ollut niin pahoillani tunnearvoltaan korvaamattomien sormusten hukkumisesta.
Taapero ei osannut vielä kunnolla puhua, joten hän ei voinut kertoa pudottaneensa sormukset "parempaan talteen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 11:29"][quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 11:16"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 11:04"]Koira. Se katosi työpäiväni aikana lukitusta asunnosta. Ei murtojälkiä ovessa ja ikkunatkin kaikki sisäpuolelta säpissä. [/quote] Voi ei. Kerro lisää. Onko mahdollista, että esim. ex olisi vienyt koiran? Minulle soitettiin töihin vuosi sitten, poliisi tiedusteli, onko yksinasuvasta äidistäni havaintoja. Äidin koira oli juoksennellut vapaana omakotialueella, tervehtinyt iloisesti naapureita ja yrittänyt tunkea sisään asuntoihin ja kyytiin autoihin. Naapuri soitti poliisin, joka rikkoi ikkunan ovesta ja tarkisti asunnon, äitiä ei löytynyt mistään, ei vastannut puhelimeen, ja soittivat minulle. Sairaskohtausta epäiltiin, ja poliisi tarkasti paikkoja, missä oletin äidin voivan olla. Ryntäsin paikalle tietysti. Illalla istuin koira kainalossa sohvalla, kun äiti tuli ovesta sisään. Oli ollut shoppailemassa, lounaalla, kuntosalilla... Koira oli siis saanut lukon auki, ja ovi oli pamahtanut kiinni sen perässä. Mutta sinun tapauksessasi ihmettelen, miksei koira palannut kotiin, jos näin on käynyt?
[/quote]
En tiedä miten on mahdollista. Käytin sitä aamulla lenkillä ja toin takaisin kotiin. Laitoin hihnan naulakkoon, otin tavarani, sanoin koiralle heippa ja lähdin töihin, ovi meni varmasti lukkoon. Tulin takaisin 7 tuntia myöhemmin eikä koiraa ollut asunnossa, hihna oli naulakossa. Tietääkseni vain vanhemmillani on minun lisäkseni avaimet asuntoon, mutta hekään eivät olleet asunnossa käyneet, koska olivat tapahtuma-aikaan ulkomailla.
Ainoa mahdollisuus on se, että huoltomies tai joku muu on käynyt asunnossa yleisavaimella ja vahingossa päästänyt koiran karkaamaan, eikä ole uskaltanut tunnustaa. Mitään syytä ei kylläkään pitäisi olla, miksi kenenkään olis tarvinnut asunnossa käydä yleisavaimellakaan poissaollessani.
Koiralla on mikrosiru, että kai se joskus jostain esiin putkahtaa, elävänä tai kuolleena. En käsitä kuka sen olisi halunnut varastaa. Se ei ole voinut itse saada ovea auki, sillä lukko on sellainen tosi jäykkä käsin väännettävä, eli ovea ei saa sisäpuolelta auki pelkästään kahvaa kääntämällä. Itsekin tarvitsen oven avaamiseen kaksi kättä, toinen kahvalla ja toinen siinä lukossa ja sitä pitää aavistuksen vetää sisään päin avatessa.
[/quote]
Multa on yritetty varastaa koira kaupan edestä. Hihna oli jo tekijän kädessä, kun ryntäsin paikalle, ja hän ja kumppaninsa lähtivät juosten karkuun. Kotoisia manneja olivat, ja koira poikkeuksellisen komea groenendael.
Kallistuisin tähän suuntaan, koska luulen, että koira olisi jäänyt kodin lähelle pyörimään, jos joku olisi päästänyt sen vahingossa ulos.
Teitkö rikosilmoituksen?
[quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 11:29"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 11:16"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 11:04"]Koira. Se katosi työpäiväni aikana lukitusta asunnosta. Ei murtojälkiä ovessa ja ikkunatkin kaikki sisäpuolelta säpissä. [/quote] Voi ei. Kerro lisää. Onko mahdollista, että esim. ex olisi vienyt koiran? Minulle soitettiin töihin vuosi sitten, poliisi tiedusteli, onko yksinasuvasta äidistäni havaintoja. Äidin koira oli juoksennellut vapaana omakotialueella, tervehtinyt iloisesti naapureita ja yrittänyt tunkea sisään asuntoihin ja kyytiin autoihin. Naapuri soitti poliisin, joka rikkoi ikkunan ovesta ja tarkisti asunnon, äitiä ei löytynyt mistään, ei vastannut puhelimeen, ja soittivat minulle. Sairaskohtausta epäiltiin, ja poliisi tarkasti paikkoja, missä oletin äidin voivan olla. Ryntäsin paikalle tietysti. Illalla istuin koira kainalossa sohvalla, kun äiti tuli ovesta sisään. Oli ollut shoppailemassa, lounaalla, kuntosalilla... Koira oli siis saanut lukon auki, ja ovi oli pamahtanut kiinni sen perässä. Mutta sinun tapauksessasi ihmettelen, miksei koira palannut kotiin, jos näin on käynyt?
[/quote]
En tiedä miten on mahdollista. Käytin sitä aamulla lenkillä ja toin takaisin kotiin. Laitoin hihnan naulakkoon, otin tavarani, sanoin koiralle heippa ja lähdin töihin, ovi meni varmasti lukkoon. Tulin takaisin 7 tuntia myöhemmin eikä koiraa ollut asunnossa, hihna oli naulakossa. Tietääkseni vain vanhemmillani on minun lisäkseni avaimet asuntoon, mutta hekään eivät olleet asunnossa käyneet, koska olivat tapahtuma-aikaan ulkomailla.
Ainoa mahdollisuus on se, että huoltomies tai joku muu on käynyt asunnossa yleisavaimella ja vahingossa päästänyt koiran karkaamaan, eikä ole uskaltanut tunnustaa. Mitään syytä ei kylläkään pitäisi olla, miksi kenenkään olis tarvinnut asunnossa käydä yleisavaimellakaan poissaollessani.
Koiralla on mikrosiru, että kai se joskus jostain esiin putkahtaa, elävänä tai kuolleena. En käsitä kuka sen olisi halunnut varastaa. Se ei ole voinut itse saada ovea auki, sillä lukko on sellainen tosi jäykkä käsin väännettävä, eli ovea ei saa sisäpuolelta auki pelkästään kahvaa kääntämällä. Itsekin tarvitsen oven avaamiseen kaksi kättä, toinen kahvalla ja toinen siinä lukossa ja sitä pitää aavistuksen vetää sisään päin avatessa.
[/quote]
Kauhea juttu!
Kerran mulle kävi hoitokoiran kanssa sillai, että oli lähtenyt avoinaisesta ikkunasta. Yllättävän korkealta oli hypännyt eli en ottanut tätä huomioon ollenkaan.
Onneksi löytyi kuitenkin saman päivän aikana. Sittemmin ikkuna säpissä.
40e käteistä. Olin pistänyt ne setelit lompakkoon kunnolla, mutta jostain ne silti putosi. Olin silloin vielä köyhä opiskelija, joten kyllä kirpaisi menettää parin viikon ruokarahat.
Muutama vuosi sitten katosi kultaiset kalevalakorun filigraanikorvikset (900e) ja niitä ei varmasti ole viety ulos talosta ja siivottu ja remontoitu talo, eikä missään.
Sitten luin Cecila Ahernin kirjan, joka kertoo paikasta, mihin kaikki kadonneet tavarat ja ihmiset joutuvat, ja siellä ne mun korvikset varmaan ovat.
Mulla on hävinnyt monta kaulahuivia. Muistan aina tulleeni kaulahuivi kaulassa kotiin mutta ei sitä sitten enään löydykään ja luulen että unohdin kaverille tai autoon ja kun kyselen niistä, niin eivät ole siellä. Outoa..:D ja ei kavereiden kaulassakaan en oo ikinä nähnyt niitä häviämisen jälkeen :D
[quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 11:38"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 11:29"][quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 11:16"] [quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 11:04"]Koira. Se katosi työpäiväni aikana lukitusta asunnosta. Ei murtojälkiä ovessa ja ikkunatkin kaikki sisäpuolelta säpissä. [/quote] Voi ei. Kerro lisää. Onko mahdollista, että esim. ex olisi vienyt koiran? Minulle soitettiin töihin vuosi sitten, poliisi tiedusteli, onko yksinasuvasta äidistäni havaintoja. Äidin koira oli juoksennellut vapaana omakotialueella, tervehtinyt iloisesti naapureita ja yrittänyt tunkea sisään asuntoihin ja kyytiin autoihin. Naapuri soitti poliisin, joka rikkoi ikkunan ovesta ja tarkisti asunnon, äitiä ei löytynyt mistään, ei vastannut puhelimeen, ja soittivat minulle. Sairaskohtausta epäiltiin, ja poliisi tarkasti paikkoja, missä oletin äidin voivan olla. Ryntäsin paikalle tietysti. Illalla istuin koira kainalossa sohvalla, kun äiti tuli ovesta sisään. Oli ollut shoppailemassa, lounaalla, kuntosalilla... Koira oli siis saanut lukon auki, ja ovi oli pamahtanut kiinni sen perässä. Mutta sinun tapauksessasi ihmettelen, miksei koira palannut kotiin, jos näin on käynyt? [/quote] En tiedä miten on mahdollista. Käytin sitä aamulla lenkillä ja toin takaisin kotiin. Laitoin hihnan naulakkoon, otin tavarani, sanoin koiralle heippa ja lähdin töihin, ovi meni varmasti lukkoon. Tulin takaisin 7 tuntia myöhemmin eikä koiraa ollut asunnossa, hihna oli naulakossa. Tietääkseni vain vanhemmillani on minun lisäkseni avaimet asuntoon, mutta hekään eivät olleet asunnossa käyneet, koska olivat tapahtuma-aikaan ulkomailla. Ainoa mahdollisuus on se, että huoltomies tai joku muu on käynyt asunnossa yleisavaimella ja vahingossa päästänyt koiran karkaamaan, eikä ole uskaltanut tunnustaa. Mitään syytä ei kylläkään pitäisi olla, miksi kenenkään olis tarvinnut asunnossa käydä yleisavaimellakaan poissaollessani. Koiralla on mikrosiru, että kai se joskus jostain esiin putkahtaa, elävänä tai kuolleena. En käsitä kuka sen olisi halunnut varastaa. Se ei ole voinut itse saada ovea auki, sillä lukko on sellainen tosi jäykkä käsin väännettävä, eli ovea ei saa sisäpuolelta auki pelkästään kahvaa kääntämällä. Itsekin tarvitsen oven avaamiseen kaksi kättä, toinen kahvalla ja toinen siinä lukossa ja sitä pitää aavistuksen vetää sisään päin avatessa. [/quote] Multa on yritetty varastaa koira kaupan edestä. Hihna oli jo tekijän kädessä, kun ryntäsin paikalle, ja hän ja kumppaninsa lähtivät juosten karkuun. Kotoisia manneja olivat, ja koira poikkeuksellisen komea groenendael. Kallistuisin tähän suuntaan, koska luulen, että koira olisi jäänyt kodin lähelle pyörimään, jos joku olisi päästänyt sen vahingossa ulos. Teitkö rikosilmoituksen?
[/quote] voi LEIPÄ että kyrpäisi tätä lukiessa >:(
[quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 11:07"]Mun kiiltokuva-albumi katosi kun olin n. 7 v. Se oli iso suru silloin. Vielä aikuisenakin olen joskus miettinyt mitä sille oikein mahtoi tapahtua.
[/quote]
Voi ei! Minä varastin Laajasalon Kanavamäellä leikkipaikalle jääneen albumin 80-luvun alussa, ja vieläkin on huono omatunto. Jos se olet sinä, voin hyvittää pahat tekoni.