Mitä sinulta on kadonnut oudosti eikä ole löytynyt?
Meiltä mm. katosi lapsen toinen talvikenkä. Sisään hän ei ole voinut tulla yhdellä kengällä ja asunnossa sitä ei ollut, on sen jälkeen ollut muuttokin. Aikanaan teini-iässä multa katosi trendikäs toppaliivi, mietin sitä toisinaan vieläkin että miten olisin voinut sen kouluun unohtaa. Sitten tietysti sukkia ja muuta pientä katoaa yhtenään.
Kommentit (1602)
Minun keittiössä on sellainen ihmeellinen ominaisuus että jos lattialle tippuu jotain niin sitä ei varmaan löydy, olen ajatellut että minun keittiötä voisi käyttää ydinjätteen hävityspaikkana :D
Minulta katosi alle kouluikäisenä superpallo (pieni musta pallo, joka pomppii tosi korkealle). Sitä etsittiin kaikkialta, asia vaivasi minua vuosia. Olen nyt 64v.
Työkaverilta katosi silmälasit kun oli tekemässä ruokaa. Etsi kaikki paikat, roskiksen ym, ei löytynyt
Pieni englanti-suomi sanakirja, uniikki pieni sininen. lainasin mutta väärälle ihmiselle. Oli minulle tärkeä mutta tämä ihminen on aina ollut narsistinen ja itseensä täynnä. Olisi kyllä voinut palauttaa.
Jostain syystä jääkaappi tyhjenee ruoista ja vaikka kuinka etsii, niin niitä ei löydy mistään. Aina on haettava uutta kaupasta. Myös rahat häviävät kuukauden mittaan tililtä!
meidän lapselta katosi isä. Tai ei se kadonnut lähti vain menemään jonkun heitukan mukaan.. :)
Vyörärö on kadonnut, eikä löydy enää.
Tää on tavallaan löytymistarina, mutta jollekin toiselle tää on katoamistarina. Olin teini-ikäisenä (14 tai 5 v) kaveriporukan kanssa lauantai-illalla kaupungilla. Sillä kertaa ei oltu missään teinidiskossa, mutta oli melko myöhä jo, jotain 10 tai 11 illalla, kun vaan kierreltiin ymmpäriinsä keskustassa.
Erään kadun varrella asuinkerrostalon sisäänkäynnin vieressä oli paperikassi, jossa oli tuliterät uudet nilkkurit, hintalappu ja tuotemerkkilappu yms. olivat kiinni, ja kenkien sisällä oli sitä paperia, joka pitää ne muodossaan. Vähän aikaa ihmeteltiin siinä, että kuka on jättänyt uudet kengät kadulle, miksi ihmeessä.
Katsottiin sitten niiden koko ja vain yhdellä meistä oli niin pienet jalat (olikohan se koko joku 37 tai pienempi jopa). Me muut sitten usutettiin tätä yhtä ottamaan ne kengät itselleen ja pitämään ne. Ja näin hän sitten teki.
Niin että pahoittelut sinulle, joka kadotit aivan uudet kengät lähes 30 vuotta sitten Turun keskustassa. Jätit ne itse kadulle ja minä olin mukana usuttamassa kaveriani ottamaan ne.
Multa meni "poikuus", oon aina ollut bi-curious. Sitten tuli Iso-Ari ja paluuta vanhaan ei ollut...
Muutossa hävisi pinnasängyn pääty.
Äitini sormukset katosivat sairaalassa hänen tehdessään kuolemaa.
Vierailija kirjoitti:
Purkillinen kanakastiketta, jonka laitoin eilen jääkaappiin riisin kanssa. Olisin syönyt sen nyt.
Kaikki paikat on katsottu. Ei löydy mistään. Likainen kattilakin on vielä liossa, ruokaa todella oli.
Kerrottakoon (suurenakin uutisena) että kanakastike on löytynyt!
Väsynyt pää ja silmät on huono yhdistelmä...
Puhelin (ikivanha) ja eräs sim-kortti. On muutakin.
Rrrrahaa esimerkiksi.
Asiat on kyllä hoidossa. Saan takaisin taatusti.
Rannekello, kuin tuhka tuuleen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Purkillinen kanakastiketta, jonka laitoin eilen jääkaappiin riisin kanssa. Olisin syönyt sen nyt.
Kaikki paikat on katsottu. Ei löydy mistään. Likainen kattilakin on vielä liossa, ruokaa todella oli.
Kerrottakoon (suurenakin uutisena) että kanakastike on löytynyt!
Väsynyt pää ja silmät on huono yhdistelmä...
Missä se oli? Oliko outo paikka (pyykkikone tai sängyn alla) vai ihan tavallinen paikka (jääkaapissa jonkun muun rasian takana, tai pakastimessa jääkaapin sijaan)?
Ulkona jäähtymässä ollut taatelikakku. Oudointa on että oli toisen kerroksen parveke.
Kultainen rannekoru. En hävitä koskaan mitään. Mutta tämä katosi himassa.
Lahjaksi saatu pieni kolikoille tarkoitettu lompakko, jossa oli varmasti jotain 15 euroa rahaa. Se oli aikaa kun eurot olivat juuri tulleet käyttöön. Oli talvi ja muistan selvästi, että laitoin sen lompakon talvitakin taskuun ja taskun kiinni. Se oli varmasti siellä taskussa, mutta ei ollut vähän ajan päässä. Taskussa ei ollut reikää, mistä se olisi voinut tippua eikä kukaan olisi kulkenut ohitseni niin, että olisi voinut ottaa sen sieltä sieltä eikä sitä olisi voinut tehdä niin, että olisin huomannut sen. Olin siis ulkona kun tämä tapahtui. Olen varma, että se lompakko oli taskussa, koska muistan kuinka laitoin sen sinne ja tunsin sen siellä. Harmitti kun minulla oli muutenkin rahasta tiukkaa.
Elämäni Rakkaus on ollut kateissa koko elämän ajan.