Lue keskustelun säännöt.
Mitä sinulta on kadonnut oudosti eikä ole löytynyt?
Meiltä mm. katosi lapsen toinen talvikenkä. Sisään hän ei ole voinut tulla yhdellä kengällä ja asunnossa sitä ei ollut, on sen jälkeen ollut muuttokin. Aikanaan teini-iässä multa katosi trendikäs toppaliivi, mietin sitä toisinaan vieläkin että miten olisin voinut sen kouluun unohtaa. Sitten tietysti sukkia ja muuta pientä katoaa yhtenään.
Kommentit (1602)
Halu elää rehellisesti, rikoksia tekemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usko suomalaisiin poliitikkoihin.
äly katos
onkohan se ämpärissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puoliso söi ja paskansi pönttöön kultaiset koruni ja timanttini (kaikki pyöreämallisia), yhteensä noin 50 000 euroa.
Ei kai tämä nyt niin mystistä ole, mutta muutossa saivat omat jalat keittiön juuresharja ja auton ristikkoavain. Se olikin ainut kerta kun otimme firman muuttoavuksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seksielämä. Epäilen, että vaimo laittoi sen jonnekkin, mutta ei ole vielä löytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Ulkona jäähtymässä ollut taatelikakku. Oudointa on että oli toisen kerroksen parveke.
Voikohan variksen voimat riittää taatelikakun viemiseen? Se on aika painava leivonnainen kyllä. Ehkä tiimityönä veivät, useampi varis? Hauska mielikuva!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi kortti. Enkä tarkoita postikorttia. En sen tarkemmin erittele, mutta outoa on totisesti se, että en tyyliin ikinä kadota yhtään mitään. En ainakaan niin, etten löytäisi sitä hetken päästä. Tätä korttia en ikinä löytänyt. Häiritsee aina, kun asian muistan, vaikka se on jo kuntoon hoidettu aikaa sitten.
Sormus. Menin illalla nukkumaan sormus sormessa, aamulla sitä ei ollut missään.
Eikä sitä koskaan löytynyt. Koko kämppä haettiin läpi, ei missään. Vessassa en yön aikana käynyt ja muuttosiivouksessakaan sitä ei tullut vastaan. Jos olisin unissani heittänyt sen ikkunasta ulos (pujottanut hyttysverkon läpi) niin sieltäkin sen olisi luullut 10 vuodessa löytyvän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulta katosi alle kouluikäisenä superpallo (pieni musta pallo, joka pomppii tosi korkealle). Sitä etsittiin kaikkialta, asia vaivasi minua vuosia. Olen nyt 64v.
Työkaverilta katosi silmälasit kun oli tekemässä ruokaa. Etsi kaikki paikat, roskiksen ym, ei löytynyt
Minä olen nuori ihminen, aikuinen, mutta olen huomannut, että nämä omituisimmat katoamiset johtuvat yleensä (aina) siitä, että on tavallista enemmän ajatuksissaan ja toimii autopilotilla. Sitten sitä vain tulee laitettua tavaroita ensimmäiselle laskutasolle, joka eteen sattuu (se voi olla vaikka kaapin hylly.) On vaikka ottamassa jotain kaapista, kädessä on tavara, laskee sen ajatuksissaan siihen hyllylle, ottaa ekan tavaran sieltä ja sitten ihmettelee, että mihin se toinen katosi.
Vierailija kirjoitti:
Iso valokuva-albumi katosi kuvineen päivineen, en keksi muuta syytä katoamiselle kuin että joku perheenjäsen tuhosi sen jollakin tavalla vahingossa ja päätti hävittää todisteet mitään sanomatta. Albumi oli niin suuri, ettei se vaan voinut joutua vahingossa esim. roskapussiin. Kukaan vieras ei myöskään olisi napannut albumia mukaansa mitään sanomatta, kuten vaikkapa mielenkiintoisen kirjan olisi voinut sujauttaa laukkuunsa.
Tätini varasti äitini kuoleman jälkeen laatikollisen valokuviani, jotka olin lainannut äidilleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän OT mutta maalla meidän koiraskoira varasti naapurin tyttökoiran tavaroita. Peti, kippo ja jotain koiran leluja. Naapuri oli nähnyt kun meidän koira oli ollut niiden pihassa ja kantanut jotain. Oli jo aiemmin ihmetellyt kun niiden koiran tavaroita oli hävinnyt. Tuli meillä käymään ja meidän koiran kätkö löytyi lähimetsästä. Meidän hurtta oli aika nolona.
Vierailija kirjoitti:
Huh, aika kylmäävää tietää, että on näin paljon varkaita, jotka ihan pokkana varastavat lähipiirinsä kodeista arvokasta tavaraa.
Nehän joutuu sitten piilotella niitä varastamiaan Muumi-mukeja, Arabioita, pelikonsoleita ynnä muita jossain kaapin perukoilla eivätkä voi nauttia niiden "omistamisesta" julkisesti. Wtf.
Onko tää muuten ihan suomalainen piirre, että pöllitään vaikka oman sisaruksen kodista arvotavaraa?
Sukulaisissa ja lähiperheessä on tuollaisia aika monta. Eräs pistettiin seinää vasten kun jäi kiinni. "Mutta minulla on oikeus!"
Asunnon avaimen hukkaaminen harmittaa tosi perusteelisesti. Toisella kerralla avaimenperälläkin oli suuri merkitys. Reitti, jonka varrelle on voinut pudota käytiin läpi. Löytötavarasta ja poliisilta kysyttiin. Noissa paikoissa on muuten hämmästyttävän paljon löytyneitä avaimia, mutta ei tietenkään just sitä jonka ite hukkasi.
Vuonna 2019 muutossa eräs pahvilaatikko täynnä minulle tunnearvoltaan tärkeitä tavaroita, esim. rippiraamattu, joitain kumppanilta lahjaksi saatuja koruja, erään sukulaisen perintönä minulle antama koriste-esine jne. Tai oikeastaan tämä ei ehkä ole niinkään mysteeri, jälkikäteen eräs henkilö vaikutti turhan innokkaalta tulemaan mukaan auttamaan muuttotavaroiden kannossa uuteen asuntoon. Tuon laatikon puuttuminen huomattiin muistaakseni muuttoa seuraavana päivänä ja olen melko varma, että hän sen vei. Varsinkin kun hän ei sen jälkeen ollut oikein innokas ottamaan oma-aloitteisesti yhteyttä. Mutta aivan 100% varmuutta ei ole, että se oli hän. Itse en ole pitänyt häneen nyt yhteyttä sen jälkeen.
Kärsivällisyys töissä.