Mitä sinulta on kadonnut oudosti eikä ole löytynyt?
Meiltä mm. katosi lapsen toinen talvikenkä. Sisään hän ei ole voinut tulla yhdellä kengällä ja asunnossa sitä ei ollut, on sen jälkeen ollut muuttokin. Aikanaan teini-iässä multa katosi trendikäs toppaliivi, mietin sitä toisinaan vieläkin että miten olisin voinut sen kouluun unohtaa. Sitten tietysti sukkia ja muuta pientä katoaa yhtenään.
Kommentit (1602)
Miehen silmälasit katosivat kun oltiin viimeisiä tavaroita hakemassa ja siivoamassa entisellä kämpällä, kaikki roskapussit ym. myllättiin moneen kertaan, sinne meni.
Muutama viikko sitten mies osti kirjan, ja sanoo tuoneensa sen autosta sisälle taloon, mutta mistään sitä ei ole sen koommin löytynyt, ei autosta eikä talosta.
Mulla on kadonnut ainakin yks korvis, joskus jotain aina katoaa, mutta yleensä löytyy ennemmin tai myöhemmin, ei ole tainnut mitään hävitä lopullisesti, tai sitten olen unohtanut.
322, Homer lähti etsimään Margea? :D
Muutama vuosi sitten ulkomaankomennuksella 3 henkilön yhteiskeittiöstä katosi mystisesti mun muki, jossa luki suomeksi "Kaipaan sinua". Kukaan muu ei puhunut suomea.
Ajattelin, että joku oli vahingossa rikkonut sen.
Sitten kollegaltakin katosi astioita, ja kun siihen aikaan kimppakämpässämme asunut kolmas tyyppi, (mies) muutti toiseen kimppakämppään, niin sieltäkin alkoi kadota tavaroita, mutten muista mitä. Jotain tyyliin kuminen kylpyankka.
Työpaikan porukka oli kaikki ulkomaankomennuksilla ja tuoneet henkilökohtaiset tavaransa mukanaan, ja huusholleissa oli tavaraa rajoitetusti.
Päättelin silloin, että se mies oli kleptomaani, vaikka ei olisi päältäpäin ikinä uskonut. Ammatiltaan vieläpä poliisi vielä.
Eräs runokirja katosi oudosti noin viikko sitten, kun siirsin kirjani uuteen kirjahyllyyn. Se ei ole sängyn alla, pöydän alla, minkään muunkaan alla, eikä se ole lipsahtanut hyllyn ja seinän väliinkään. Muistan käsitelleeni sitä vielä ennen siirtovaihetta, mutta sen jälkeen sitä ei ole näkynyt. Oletan, että se lukeutuu sellaisten tavaroiden kategoriaan, jotka vain katoavat jonain kauniina päivänä ja löytyvät sitten joskus, jos ovat löytyäkseen. Etsimään niitä ei pysty, niiden olinpaikka ei vain ole järjellinen.
Tällaisissa tilanteissa olen valmis uskomaan jonkin neljännen ulottuvuuden olemassaoloon :D
Mulla katosi solukämpässä kallis mikrokuituliina, leikkuuveitsi ja puukapustoja sekä omasta pakastimestani ruoat. Kaikki yleisistä tiloista, mihinkähän lienee hävinneet...
Vierailija kirjoitti:
Jos sallitaan pieni poikkeaminen aiheesta, niin meille on oudosti ilmestynyt uusi tavara. Tarkemmin sanottuna eteisen naulakosta löytyi miehen pusakka joka ei kuitenkaan kuulunut miehelleni, eikä meillä ole käynyt myöskään vieraita pariin vuoteen ennen kuin tämä takki löytyi. Täysi arvoitus kenelle se oikein kuului ja miten se on meille päätynyt.
Minun kotoa löytyi kerran miehen verkkarit ja en keksi mitään muuta selitystä, kuin se, että rasvainen vuokraisäntäni oli käynyt taas luvatta asunnossani. Hieman ällötti, että mitä hän siellä on puuhaillut.
Vierailija kirjoitti:
Dildo. Luulen, että mies on pöllinyt sen. Kokee ehkä uhkana?
Meiltä löytyi erään talomme pihalta kyseinen vempele. Ei käyty naapureissa soittelemassa ovikelloja ja kyselemässä keneltä on hukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dildo. Luulen, että mies on pöllinyt sen. Kokee ehkä uhkana?
Meiltä löytyi erään talomme pihalta kyseinen vempele. Ei käyty naapureissa soittelemassa ovikelloja ja kyselemässä keneltä on hukassa.
Hah, voin kuvitella, miten pariskunta on riidellyt ja vaimo pilkallisesti verrannut dildoa mieheen eikä suinkaan miehen eduksi, ja mies raivoissaan on nakannut tekovehkeen alas parvekkeelta. Tai sitten ei ole ollut riitaa, mies on muuten vaan löytänyt ja heittänyt, ja arvannut, että tuskin vaimolla on pokkaa käydä dildoa pihalta hakemassakaan.
Jos joku muukin kaipaa dildoaan yksi sellainen oli tammikuussa klo 8 aamulla ravintola Meritähden edessä. Jätin sinne
Kihla- ja vihkisormukset. Arvo useita tuhansia. Epäilen aviomiestäni.
Vierailija kirjoitti:
Yhdet toppahousut. Ne oli mulla kaverilta lainassa, ja palautin ne kaverille kun hän oli käymässä. Kaveri unohti housut kuitenkin meidän eteiseen ja siinä ne on viimeksi nähty. Myöhemmin niitä ei enää löytynyt mistään vaikka koko talo pengottiin läpikotaisin. Kukaan mun perheestä ei myönnä nähneensä niitä.
Tokkopa koko housuja oli edes olemassa.
Nuoruus. 90-luvulla se oli vielä, nyt ei enää. Ehkä se vielä jostain löytyy.
Lapsena lelukorista katosi posliininen halaileva nallepariskunta. Tähän posliinikoristeeseen kuului myös posliininen rottinkisohva. Epäilen, että eräs serkkuni vei nallet, mutta tuollainen tuntuu ihan oudolta asialta varastaa. Samalla kertaa katosi myös prinssi Kenin kruunu. Nalleja etsittiin useaan otteeseen, mutta ei niitä löytynyt. Sohva taitaa edelleen olla lelukorissa vanhempieni luona.
Äityskortit :-(
laitoin ne kirjahyllyn laatikkoon ja kerran
Kun halusin katsoa niitä, olivat poissa ! Vedin laatikot irti ja mies siirsi koko hyllynkin pois paikoiltaan, turhaan.
Epäilen että mies on ne viskannut roskiin eikä kehtaa tunnustaa mokaansa!
Harmittaa kamalasti :'(
samoin vanhassa asunnossa katosivat esikoisen uudet, vain kerran käytetyt kevätlenkkarit !:O
Työ, se kyllä katosi aika odotetusti kun koko firma lopetettiin mutta uuden löytyminen on ollut (iästä?) johtuen yllättävän hankalaa.
Vierailija kirjoitti:
Olin yksin kotona eräänä talvi-iltana. Kaadoin itselleni puoli lasia punaviiniä ja istuin sohvalle katsomaan televisiota. Join viinin ja lähdin keittiöön tekemään iltapalaa. Viinilasi jäi olohuoneeseen. Yhtäkkiä kuulin helähtävän äänen, ja kun palasin olohuoneeseen huomasin, että lasista oli lohjennut isohko kolmion muotoinen pala. Tätä palaa ei vaan näkynyt missään. Etsin sitä jokapaikasta, koska ajattelin minkälaista pahaa jälkeä tulisi, jos joku istuisi tai astuisi terävänä palan päälle. Pala on edelleen kateissa.
Lisään tähän vielä, että tapahtuma ei silloin tuntunut mitenkään pelottavalta, vaikka minulla onkin välillä vähän liiankin vilkas mielikuvitus. Kummini oli kuollut edellisenä päivänä ja jotenkin ajattelin, että ehkä hän kävi vielä tervehtimässä minua. Joskus tapahtuu asioita joihin ei ainakaan heti löydy järjellistä selitystä.
Ilo, nauru ja luottamus siihen, että pärjään. En tunnista itseäni tai sitten ihminen voi muuttua aivan toiseksi vrt. nuoruus/keski-ikä.
Vierailija kirjoitti:
Nuoruus. 90-luvulla se oli vielä, nyt ei enää. Ehkä se vielä jostain löytyy.
Täällä kohtalotoveri, minun nuoruuteni tosin katosi jo vuosina 1967-1975, sen muistan, että kivaa oli. Jos joku tapaa nuoruuteni, ota yhteyttä, maksan hyvän löytöpalkkion!
neitsyys