Onko kukaan lukenut kirjaa Lorna Byrne: Enkeleitä hiuksissani?

Miksi minun kannattaisi/ pitäisi uskoa "enkeliopin" mukaisesti?

En tiedä enkeliuskosta joten en enkeliasioita kommentoi. Ja karman laki käsitetään ylipäänsä eri lailla eri uskonnoissa joissa ideaa käytetään. Ylipäänsä nämä on hirmuisen monimutkaisia asioita. Mutta yleisellä tasolla kaikki varmasti on samaa mieltä, että toisen tappaminen on paha teko ja auttaminen hyvä teko, eikä tätä asiaa tarvita minkäänlaisen auktoriteetin ilmoittaa ihmiselle.

Onko kristinuskon "armottomuus" siis syy, miksi

uskot mieluummin karman lakiin?

Enkä edes "usko" mihinkään. Koen asioita. Siitä huolimatta että olen kristitty ja varsin skeptisellä mielenlaadulla varustettu ihminen, olen pikku hiljaa vain edennyt tuohon suuntaan ihan kokemuksen kautta.

jos kristinuskon mukaan uskomalla (Jumalaan uskomalla ja Kristuksen syntieni sovitukseen luottamalla) pääsen ihan tällaisena keskeneräisenä "raakatimanttina" Jumalan yhteyteen taivaassa? Vaikka elämästä tykkäänkin, on tässä sellaisiakin osia, etten voi laulaa: "Päivääkään en vaihtaisi pois". Yksi elämä riittää.

Päätyvätkö eri uskontojen mukaan uskovat samaan paikkaan? - Kyllä Pitääkö uskoa enkeleihin/ karman lakiin päästäkseen Nirvanaan tms.? - Ei tarvitse.

Miksi sitten eläisin monta elämää kiertokulun mukaisesti, jos kristinuskon mukaan uskomalla (Jumalaan uskomalla ja Kristuksen syntieni sovitukseen luottamalla) pääsen ihan tällaisena keskeneräisenä "raakatimanttina" Jumalan yhteyteen taivaassa? Vaikka elämästä tykkäänkin, on tässä sellaisiakin osia, etten voi laulaa: "Päivääkään en vaihtaisi pois". Yksi elämä riittää.

Se oliskin kivaa, että kuoltuaan voisi valita että minkä systeemin mukaan elää. Ja ehkä voikin? Kyllähän jotkut näin väittävät että ihminen ennen syntymäänsä valitsee elementtejä seuraavaan elämäänsä. Mutta siis jos karma laki on totta, voit joka tapauksessa elää ihan sellaisen elämän kuin itse haluat ja menet omalla tavallasi eteenpäin. Jos kristinusko on sun juttu, niin mikä estää.

Miksi sitten eläisin monta elämää kiertokulun mukaisesti, jos kristinuskon mukaan uskomalla (Jumalaan uskomalla ja Kristuksen syntieni sovitukseen luottamalla) pääsen ihan tällaisena keskeneräisenä "raakatimanttina" Jumalan yhteyteen taivaassa? Vaikka elämästä tykkäänkin, on tässä sellaisiakin osia, etten voi laulaa: "Päivääkään en vaihtaisi pois". Yksi elämä riittää.

Mahtaakohan tätä voida itse valita =)? Se oliskin kivaa, että kuoltuaan voisi valita että minkä systeemin mukaan elää. Ja ehkä voikin? Kyllähän jotkut näin väittävät että ihminen ennen syntymäänsä valitsee elementtejä seuraavaan elämäänsä. Mutta siis jos karma laki on totta, voit joka tapauksessa elää ihan sellaisen elämän kuin itse haluat ja menet omalla tavallasi eteenpäin. Jos kristinusko on sun juttu, niin mikä estää.

karmaan ja elämän kiertokulkuun. Hän puhuu, että sielut nousevat Jumalan tykö taivaaseen. Eli ainakaan hänen uskonsa ei ole niin ristiriidassa kristinuskonkanssa.



Haluan siis vain sanoa, että kaikki enkeliusko ei ole jälleensyntymän mukaista. Kai.



ap

Anything goes?

vaiheeseen, sitä rupeavat luontaisesti kiinnostamaan tietynlaiset asiat, ihan sama millä leimasimella ne on leimattu. Ei tässä ole mitään vaaraa tavallaan tehdä väärin.

Ihminen saa yrityskertoja useita eli ihminen syntyy uudestaan ja tulee takaisin kehittyneempänä sieluna.

Karman laki tarkoittaa nimeomaan sitä hyvin karkeasti, että tavallaan lähtökohdat uudessa elämässäsi on sen mukaiset, miten olet edelliset elämäsi elänyt. Uuden elämän tarkoitus on oppia uutta ja kehittyä sieluna. Kun tekee virheitä tässä elämässä, niin ne sovitetaan seuraavassa (tai sitä seuraavassa). Aina sen ei tarvitse olla selkeä teko. Esim. jos tässä elämässä et ole ollenkaan empaattinen ja vaikka halveksi köyhiä ja syytätä heitä ongelmistaan. Et halua heita auttaa vaan mieluummin halveksit. Seuraavassa elämässä todennäköisesti saat tämän halveksimasi ihmisen kohtalon, jotta oppisit ajattelemaan asiaa tosin. Eli opit uutta tapaa ajatella ja auttaa.

Sielut ovat yleensä niin kauan keskeneräisiä kun ne tulevat takaisin oppimaan. Armo tulee oman oppimisen kautta ja siitä että osaa olla armollinen muillekin. Ei pidä itseään parempana kuin muut, osaa antaa anteeksi ja halua auttaa muita.

Itse en ole "uskovainen", mutta uskon tähän mitä yllä kirjoitin. Uskon ja tiedän enkeleiden olevan olemassa. Tiedän myös, että on henkiolentoja, jotka ovat ns. kuolleita, jotka syystä tai toisesta ovat täällä maan päällä. Harvat niitä näkee ja pelkää turhaan.

Kristinuskon armo taas ei ole minusta armoa ollenkaan vaan kiristystä. Jollet ole sellainen kuin jumala haluaa, joudut ikuisesti kidutettavaksi helvettiin. Sielu kelpaa keskeneräisenä, joo, mutta kohtuuttomilla ehdoilla. Ja yrittää saa vain kerran, riippumatta siitä mitkä ovat lähtökohdat. Missä tässä on armo?

Aina sen ei tarvitse olla selkeä teko.

Minä taas luulen ettei se juuri koskaan ole selkeä teko vaan että asiat tapahtuu yleisemmällä tasolla. Jos olet vaikkapa kovasti materialistinen, seuraavissa elämissä kyseenalaistuu se jne.

Minä en tee enään enkelihoitoja,katsomisia yms koska en tiedä minne kuulun.Olen nyt viimeisen kk ajan rukoillut Jumalaa ja pyytänyt anteeksi sitä että olen puhunut vainajahengille,oppailleni ja enkeleille..huoah,silloin kun tein yhteistyötä enkeleiden kanssa niin tein todella osuvia katsantoja ja autoin ihmisiä,Jumala on kieltänyt auttamisen kolmannen silmän kautta ja niin olen nyt tehnytkin.Tämän kk aikana auto on hajonnut 3 kertaa,rahaa ei ole yhtään,miehellä ei ole töitä yms...en tiedä.Oon niin väsynyt Jumalaan ja kaikkeen,alan jopa olemaan hänelle vihainen kun en tiedä mitä han haluaa...Enkeleiden kanssa tunsin itseni sentään tarpeelliseksi ja tärkeäksi ja nyt tunnen itseni nollaksi.

ottamasta yhteyttä tietäjä- ja vainajahenkiin. Eli henkioppaat kuuluu tähän samaan kategoriaan, ne ovat oikeasti pimeydestä, vaikka sieltä kautta jotain tietoa saisikin.

Enkeleitä ei palvota ja rukoilla, vaan Jumalaa ja Jeesusta. Lukekaa ihmiset Raamattua, ettette eksy!!

Jeesus on tie, totuus ja elämä.

Enkelit auttavat minua päivittäin pienissä ja suurissa asioissa. En tiedä heidän nimiään, enkä ole heitä nähnyt (yksi sulka löytyi), mutta apua saan aina. En palvo Enkeleitäni, pyydän apua ja sitä olen saanut. Eksymisestä ei ole kysymys, vaan ihan normaalista elämästä.

lkj

tyttäreni on voinut lukea ,himo lukija ,pitääpä muistaa kysyä huomenna . Minä en usko enkeleihin ,sillä minulta on kuollut paljon rakkaita lähimmäisiä ,eikä kukaan ole antanut minkään laista viestiä .tuon puoleisasta.

miten voi tietää saaavansa enkeliapua?

Meidän tulisi rukoilla henkien erottamisen lahjaa, ettemme vain eksyisi näkyjen ohjailtavaksi. Ne voivat viedä meitä harvaan ja vievätkin jos ne eivät ole jumalasta. Jeesus sanoi "Älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koitelkaa henget ovatko ne Jumalasta.

en ole kokenut henkiä, mutta uskon niihin. Pakkohan on uskoa, koska niin moni ihminen niistä raportoi.



Ei ole savua ilman tulta. Ja kun tarpeeksi tulee savua sieltä täältä, samanlaisia viestejä, niin kyllä se jostain kertoo.

On Jeesuksen tilalle lähetty Pyhä Henki, ja totuuden henki Johanneksen evankeliumi 14:16-17.

Ihminen saa yrityskertoja useita eli ihminen syntyy uudestaan ja tulee takaisin kehittyneempänä sieluna.

Karman laki tarkoittaa nimeomaan sitä hyvin karkeasti, että tavallaan lähtökohdat uudessa elämässäsi on sen mukaiset, miten olet edelliset elämäsi elänyt. Uuden elämän tarkoitus on oppia uutta ja kehittyä sieluna. Kun tekee virheitä tässä elämässä, niin ne sovitetaan seuraavassa (tai sitä seuraavassa). Aina sen ei tarvitse olla selkeä teko. Esim. jos tässä elämässä et ole ollenkaan empaattinen ja vaikka halveksi köyhiä ja syytätä heitä ongelmistaan. Et halua heita auttaa vaan mieluummin halveksit. Seuraavassa elämässä todennäköisesti saat tämän halveksimasi ihmisen kohtalon, jotta oppisit ajattelemaan asiaa tosin. Eli opit uutta tapaa ajatella ja auttaa.

Sielut ovat yleensä niin kauan keskeneräisiä kun ne tulevat takaisin oppimaan. Armo tulee oman oppimisen kautta ja siitä että osaa olla armollinen muillekin. Ei pidä itseään parempana kuin muut, osaa antaa anteeksi ja halua auttaa muita.

Itse en ole "uskovainen", mutta uskon tähän mitä yllä kirjoitin. Uskon ja tiedän enkeleiden olevan olemassa. Tiedän myös, että on henkiolentoja, jotka ovat ns. kuolleita, jotka syystä tai toisesta ovat täällä maan päällä. Harvat niitä näkee ja pelkää turhaan.

Kristinuskon armo taas ei ole minusta armoa ollenkaan vaan kiristystä. Jollet ole sellainen kuin jumala haluaa, joudut ikuisesti kidutettavaksi helvettiin. Sielu kelpaa keskeneräisenä, joo, mutta kohtuuttomilla ehdoilla. Ja yrittää saa vain kerran, riippumatta siitä mitkä ovat lähtökohdat. Missä tässä on armo?

Usko Jeesukseen kertoo siitä, että Jeesus on kuollut sinunkin puolesta Golgatan keskimmäisellä ristillä ja sovittanut sinunkin syntisi. Raamattu opettaa Jeesuksen seuraajia, kenen synnit te annatte anteeksi, niille ne on anteeksi annettu, ja saat jatkaa matkaa armahdettuna syntisenä, kun otat vastaan synninpäästön. Sitä on armo.

Olen lukenut...suunnilleen samaan aikaan kuin sinäkin(n.vuosi sitten)...:) Minulle kirja oli enemmänkin vapauttava ja koskettava. Se vahvisti jo olemassa olevia ajatuksiani asioista ja toi uskoa moneen tilanteeseen! Ihana krja!!:) Olen samaa mieltä kanssasi...voiko toisen noin vahvoja ja selkeitä kokemuksia mennä epäilemään...

Minulla on myytävänä Enkeleitä hiuksissani kirja.

Terveisin, aniita180@gmail.com