Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä suomalaisia tapoja ulkomaalaiset ihmettelevät?
12.09.2015 |
Omassa lähipiirissä Venäjältä, Skotlannista ja Tsekistä kotoisin olevat ystävät ovat ihmetelleet ainakin näitä:
- Ruokapöydästä voi poistua kun on syönyt, lasten ei tarvitse istua ja odottaa, että aikuiset lopettavat.
- Jokainen vie omat tiskit astianpesukoneeseen. (Ei siis niin, että kaikki jättää astiat pöytään ja lopuksi joku aikuinen tai lapsi kerää kaikki.)
- Yleisesti ottaen asuntojen hyvä kunto ja siisteys. Asunnoissa ei vedä, ei tarvitse palella talvella eikä hikoilla kesällä. Hanat ja suihkut ovat "laadukaita" kun vesi tulee tasaisesti. Kerrostalossa jos jokin menee rikki, tulee talon "oma mies" korjaamaan, eli on kiinteistöhuolto, eikä esim. vuotoja tarvitse korjata itse tai maksaa itse huoltomiehelle.
- Jos työpäivä alkaa klo 8, kaikki sen jälkeen tulevat ovat myöhässä. Eli työt ei ala "noin klo 8".
- Monessa kahvilassa (ja joissain ravintoloissakin) maksetaan ensin, eikä vasta kahvittelun jälkeen.
- Koulussa ei ole lapsille useampia vaihtoehtoja lounaalle. On vain yhtä ruokaa kaikille, paitsi allergisille. (Tämä voi toki riippua Suomessakin koulusta, mutta näin meidän paikkakunnalla.) Lapset eivät myöskään saa lähteä ruokailemaan kotiin, eikä lounasta tuoda kotoa.
Toki aina on eroja, että joissain suomalaisissa perheissä kaikki istuvat ruokapöydässä niin kauan, että kaikki ovat syöneet, ja kaikissa venäläisissä perheissä se ei ole tapana jne. mutta tässä muutama mitä omassa lähipiirissä on tullut ilmi. Skotlantilainen ystäväni ihmetteli, kun sukulaiseni tuli käymään kylässä ilman, että oli ilmoittanut etukäteen. Minusta se on ihan normaalia ja ok, mutta tiedän ihan suomalaisiakin, jotka eivät pidä siitä.
Kertokaa mihin hämmästelyyn itse olette törmänneet! :)
Kommentit (243)
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:45"]Sosiaaliturvaa, ilmainen terveydenhuolto ja koulutus.
[/quote]
10v sitten jenkkikaveri piti näitä sosialismin ja kommunismin merkkeinä. Ei uskonut näiden koskaan toimivan jenkeissä. Obamacaren jälkeen muuttanut vähän mieltään. Facessa olen muistutellut vanhoista puheistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 17:38"]Tämä :-)
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 17:36"]
Vauvoja nukutetaan vaunuissa ulkona ympäri vuoden.
[/quote]
[/quote]
Tämä-ääliö taas liikkeellä!
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 08:26"][quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 21:19"]Amerikkalaiset tuttavat ovat ihmetelleet sitä, että Suomessa koulut ovat auki vaikka sää olisi mikä tahansa.. siis että vaikka pakkasta olisi 30 astetta, lasten täytyy mennä kouluun. Amerikassa on sellainen käytäntö, että koulut voidaan sulkea jos sää on hirveän kylmä tai on tullut paljon lunta. Itse olin Amerikassa yliopisto-opiskelijana, ja ihmettelin kovasti kun kampuksella oli niin hiljaista kävellessäni luennolle.. sitten selvisikin että on "snow day" ja kaikki luennot oli peruttu siltä päivältä. Pakkasta oli jotain 30 astetta, mutta eihän se suomalaista haintannut :)
[/quote]
Suomessa.ei tarvitse mennä kouluun 30 pakkasella. Eikä välitunnille yli 15 asteen pakkasella.
[/quote]
No kyllä vaan meidän piti aina mennä kouluun.. Vaikka olisi yli 30 asteen pakkanen ja paljon lunta.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:45"]Mun on pakko kysyä tästä "suomalaisesta ja kyttäämismeiningistä" ja siitä, että "toisten asioista ollaan intohimoisen kiinnostuneita". Ja nyt toivoisin siis ihan asiallisia vastauksia. Tuolla sivulla nro 3 tästä keskusteltiin ja peukkujen perusteella yhtä mieltä tunnuttiin olevan, että semmosta se täällä on. En nimittäin itse suomalaisena ja ulkomaillakin asuneena koe, että Suomessa oltaisiin jotenkin poikkeuksellisen kiinnostuneita toisten asioista. Toki täällä on juorukelloja, mutta niitä on varmasti ihan kaikkialla. Ja toisaalta kyllä ne kanssaihmisten tekemiset kiinnostaa ihan joka puolella maailmaa, koska ihminen on laumaeläin, ja vain harvat yksilöt eivät kaipaa kanssaihmistensä seuraa. Suomessa vielä ollaan kohtalaisen epäsosiaalisia, esim. monille naapurin kanssa tekemisissä oleminen on kauhistus ja keskustelun aloittaminen tuntemattoman kanssa pelottavaa, toisin kuin monessa muussa maassa.
Joten kaipaisin siis esimerkkejä siitä, mitä tämä suomalainen kyttäysmeininki ja poikkeuksellinen toisten asioista kiinnostuminen on muihin maihin verrattuna. Mielellään sellaisia kaikkien tunnistamia yhteiskunnallisia esimerkkejä, ei kertomuksia jostain yksittäisestä kyyläävästä naapurin Ritvasta.
[/quote]
Joo, mä ihmettelen tuota kyttäämismeininkiä. Olen suomen lisäksi asunut ausseissa vuoden, jenkeissä vuoden ja Ruotsissa kahteen eri otteeseen vuoden ja puoli vuotta - lähinnä töiden ja seikkailujen vuoksi.
Jos kyttäämisellä tarkoitetaan toisten asioihin puuttumista, olen sitä kokenut nimenomaan ulkomailla. Sellaista väkinäistä naapureiden muka-auttamista ja juoruilua. Suomessa olen aina saanut olla "rauhassa" ja saanut apua naapureilta tarvittaessa. Ulkomailla kytättiin nuoren naisen kulkemisia ja "seura-elämää" ja sitä tultiin myös kommentoimaan. No joo, joka maassa omat juttunsa. Ihan hyvin olen viihtynyt joka puolella, mutta arvostan suomalaisten sopivaa etäisyyttä tuntemattomien kanssa. Se tuntuu arvostukselta. Olenkin suomalainen, joten ehkä siksi se tuntuu niin turvalliselta.
Saksalaiset hämmästelevät, kun jokainen leikkoo mielensä kokoisen palan täytekakusta eikä kakkua ole leikattu valmiiksi tasakokoisiin paloihin.
Melkein kaikki ulkomaalaiset ovat huuli pyöreänä, kun saunaan mennään isolla joukolla ja vieraiden ihmisten kanssa pitää olla alasti. Amerikkalaiset ovat erityisen huolissaan alastomuudesta ja näkevät suunnilleen joka puskan takana pedofiilin. Uimapukuisten lasten kuvaus on sopimatonta, lasten alasti uiminen kauhistus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:53"]
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:45"]Mun on pakko kysyä tästä "suomalaisesta ja kyttäämismeiningistä" ja siitä, että "toisten asioista ollaan intohimoisen kiinnostuneita". Ja nyt toivoisin siis ihan asiallisia vastauksia. Tuolla sivulla nro 3 tästä keskusteltiin ja peukkujen perusteella yhtä mieltä tunnuttiin olevan, että semmosta se täällä on. En nimittäin itse suomalaisena ja ulkomaillakin asuneena koe, että Suomessa oltaisiin jotenkin poikkeuksellisen kiinnostuneita toisten asioista. Toki täällä on juorukelloja, mutta niitä on varmasti ihan kaikkialla. Ja toisaalta kyllä ne kanssaihmisten tekemiset kiinnostaa ihan joka puolella maailmaa, koska ihminen on laumaeläin, ja vain harvat yksilöt eivät kaipaa kanssaihmistensä seuraa. Suomessa vielä ollaan kohtalaisen epäsosiaalisia, esim. monille naapurin kanssa tekemisissä oleminen on kauhistus ja keskustelun aloittaminen tuntemattoman kanssa pelottavaa, toisin kuin monessa muussa maassa. Joten kaipaisin siis esimerkkejä siitä, mitä tämä suomalainen kyttäysmeininki ja poikkeuksellinen toisten asioista kiinnostuminen on muihin maihin verrattuna. Mielellään sellaisia kaikkien tunnistamia yhteiskunnallisia esimerkkejä, ei kertomuksia jostain yksittäisestä kyyläävästä naapurin Ritvasta. [/quote] Joo, mä ihmettelen tuota kyttäämismeininkiä. Olen suomen lisäksi asunut ausseissa vuoden, jenkeissä vuoden ja Ruotsissa kahteen eri otteeseen vuoden ja puoli vuotta - lähinnä töiden ja seikkailujen vuoksi. Jos kyttäämisellä tarkoitetaan toisten asioihin puuttumista, olen sitä kokenut nimenomaan ulkomailla. Sellaista väkinäistä naapureiden muka-auttamista ja juoruilua. Suomessa olen aina saanut olla "rauhassa" ja saanut apua naapureilta tarvittaessa. Ulkomailla kytättiin nuoren naisen kulkemisia ja "seura-elämää" ja sitä tultiin myös kommentoimaan. No joo, joka maassa omat juttunsa. Ihan hyvin olen viihtynyt joka puolella, mutta arvostan suomalaisten sopivaa etäisyyttä tuntemattomien kanssa. Se tuntuu arvostukselta. Olenkin suomalainen, joten ehkä siksi se tuntuu niin turvalliselta.
[/quote]
Itsekin olen vähän samoilla linjoilla tässä asiassa: Suomessa sosiaalinen kontrolli on melko löyhää. Siksi ihmettelinkin noita vastauksia, ja haluaisin kuulla esimerkkejä esim. noista ulkomaalaisten ihmettelijöiden huomioista!
Ranskalainen tuttava toi viinipullon ja hämmentyi, kun en avannutkaan sitä ruokapöytään ! Tajusin jonkin olevan vialla ja lopulta me kaksi joimme viiniä karjalanpaistin sekä ruissämpylöiden kera :-D
Mies ja lapset joivat maitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:53"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:45"]Mun on pakko kysyä tästä "suomalaisesta ja kyttäämismeiningistä" ja siitä, että "toisten asioista ollaan intohimoisen kiinnostuneita". Ja nyt toivoisin siis ihan asiallisia vastauksia. Tuolla sivulla nro 3 tästä keskusteltiin ja peukkujen perusteella yhtä mieltä tunnuttiin olevan, että semmosta se täällä on. En nimittäin itse suomalaisena ja ulkomaillakin asuneena koe, että Suomessa oltaisiin jotenkin poikkeuksellisen kiinnostuneita toisten asioista. Toki täällä on juorukelloja, mutta niitä on varmasti ihan kaikkialla. Ja toisaalta kyllä ne kanssaihmisten tekemiset kiinnostaa ihan joka puolella maailmaa, koska ihminen on laumaeläin, ja vain harvat yksilöt eivät kaipaa kanssaihmistensä seuraa. Suomessa vielä ollaan kohtalaisen epäsosiaalisia, esim. monille naapurin kanssa tekemisissä oleminen on kauhistus ja keskustelun aloittaminen tuntemattoman kanssa pelottavaa, toisin kuin monessa muussa maassa.
Joten kaipaisin siis esimerkkejä siitä, mitä tämä suomalainen kyttäysmeininki ja poikkeuksellinen toisten asioista kiinnostuminen on muihin maihin verrattuna. Mielellään sellaisia kaikkien tunnistamia yhteiskunnallisia esimerkkejä, ei kertomuksia jostain yksittäisestä kyyläävästä naapurin Ritvasta.
[/quote]
Joo, mä ihmettelen tuota kyttäämismeininkiä. Olen suomen lisäksi asunut ausseissa vuoden, jenkeissä vuoden ja Ruotsissa kahteen eri otteeseen vuoden ja puoli vuotta - lähinnä töiden ja seikkailujen vuoksi.
Jos kyttäämisellä tarkoitetaan toisten asioihin puuttumista, olen sitä kokenut nimenomaan ulkomailla. Sellaista väkinäistä naapureiden muka-auttamista ja juoruilua. Suomessa olen aina saanut olla "rauhassa" ja saanut apua naapureilta tarvittaessa. Ulkomailla kytättiin nuoren naisen kulkemisia ja "seura-elämää" ja sitä tultiin myös kommentoimaan. No joo, joka maassa omat juttunsa. Ihan hyvin olen viihtynyt joka puolella, mutta arvostan suomalaisten sopivaa etäisyyttä tuntemattomien kanssa. Se tuntuu arvostukselta. Olenkin suomalainen, joten ehkä siksi se tuntuu niin turvalliselta.
[/quote]
Sama kokemus mulla. Asuin vuoden Briteissä ja neljä Ausseissa. Jenkeissä olen käynyt lomailemassa usein exän perheen luona ja se tuntu paikalta, jossa nuori itsenäinen nainen joutuu herkästi kytätyksi ja arvostelluksi. Lontoossa asuessa etäisyys, kuten muissakin suurkaupungeissa tuntui suomalaiselle tutulta.
N42
Suomessa takas jo 10 vuotta.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 15:09"]
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 15:07"]Suomalaisten rauhallisuus. Amerikkalaiset sukulaiset ihailevat aina, kuinka mieheni osaa tehdä korjaustöitä eikä tarvi aina kutsua kirvesmiestä, putkimiestä, mekanikkoa jne. [/quote] Yep, jenkeillä on aina joku tyyppi joka hommaan. Itse ei juurikaan tehdä asioita, vaan aina maksetaan jollekin. Mulle oli järkytys, kun jenkkinieheni tilasi pieneen muuttoon muuttofirman.
[/quote]Sen takia kun siellä eletään yrittäjyydestä. Business pyörii kun käytetään niitä palveluita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:56"]Ranskalainen tuttava toi viinipullon ja hämmentyi, kun en avannutkaan sitä ruokapöytään ! Tajusin jonkin olevan vialla ja lopulta me kaksi joimme viiniä karjalanpaistin sekä ruissämpylöiden kera :-D
Mies ja lapset joivat maitoa.
[/quote]
Juntti, kyllä suomessakin kuuluu ainakin ehdottaa lahjapullon yhdessä juomista. Lue joku etikettikirja.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 10:00"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:56"]Ranskalainen tuttava toi viinipullon ja hämmentyi, kun en avannutkaan sitä ruokapöytään ! Tajusin jonkin olevan vialla ja lopulta me kaksi joimme viiniä karjalanpaistin sekä ruissämpylöiden kera :-D
Mies ja lapset joivat maitoa.
[/quote]
Juntti, kyllä suomessakin kuuluu ainakin ehdottaa lahjapullon yhdessä juomista. Lue joku etikettikirja.
[/quote]
Eihän tuoja voi tietää, millaista viiniä ateria kaipaa, vaan isäntä/emäntä päättää juoman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 15:31"]
Ranskalainen kaverini järkyttyi joskus sydänjuuriaan myöten kun mainostin hänelle valkkarispritzeriä hyvänä kesäjuomana. Kivennäisveden sekoittaminen viiniin oli pyhäinhäväistys hänen mielestään. Sama kaveri lämmitti huoletta eiliset suodatinkahvit mikrossa, mikä taas minulle oli vaikeaa niellä. Kirjaimellisesti.
[/quote]Hehe tosta muistuu mieleen myös australialainen mies, jonka mielestä oli myös ihan okei lämmittää vanhaa kahvia uudestaan siinä pannussa.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:57"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:53"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:45"]Mun on pakko kysyä tästä "suomalaisesta ja kyttäämismeiningistä" ja siitä, että "toisten asioista ollaan intohimoisen kiinnostuneita". Ja nyt toivoisin siis ihan asiallisia vastauksia. Tuolla sivulla nro 3 tästä keskusteltiin ja peukkujen perusteella yhtä mieltä tunnuttiin olevan, että semmosta se täällä on. En nimittäin itse suomalaisena ja ulkomaillakin asuneena koe, että Suomessa oltaisiin jotenkin poikkeuksellisen kiinnostuneita toisten asioista. Toki täällä on juorukelloja, mutta niitä on varmasti ihan kaikkialla. Ja toisaalta kyllä ne kanssaihmisten tekemiset kiinnostaa ihan joka puolella maailmaa, koska ihminen on laumaeläin, ja vain harvat yksilöt eivät kaipaa kanssaihmistensä seuraa. Suomessa vielä ollaan kohtalaisen epäsosiaalisia, esim. monille naapurin kanssa tekemisissä oleminen on kauhistus ja keskustelun aloittaminen tuntemattoman kanssa pelottavaa, toisin kuin monessa muussa maassa.
Joten kaipaisin siis esimerkkejä siitä, mitä tämä suomalainen kyttäysmeininki ja poikkeuksellinen toisten asioista kiinnostuminen on muihin maihin verrattuna. Mielellään sellaisia kaikkien tunnistamia yhteiskunnallisia esimerkkejä, ei kertomuksia jostain yksittäisestä kyyläävästä naapurin Ritvasta.
[/quote]
Joo, mä ihmettelen tuota kyttäämismeininkiä. Olen suomen lisäksi asunut ausseissa vuoden, jenkeissä vuoden ja Ruotsissa kahteen eri otteeseen vuoden ja puoli vuotta - lähinnä töiden ja seikkailujen vuoksi.
Jos kyttäämisellä tarkoitetaan toisten asioihin puuttumista, olen sitä kokenut nimenomaan ulkomailla. Sellaista väkinäistä naapureiden muka-auttamista ja juoruilua. Suomessa olen aina saanut olla "rauhassa" ja saanut apua naapureilta tarvittaessa. Ulkomailla kytättiin nuoren naisen kulkemisia ja "seura-elämää" ja sitä tultiin myös kommentoimaan. No joo, joka maassa omat juttunsa. Ihan hyvin olen viihtynyt joka puolella, mutta arvostan suomalaisten sopivaa etäisyyttä tuntemattomien kanssa. Se tuntuu arvostukselta. Olenkin suomalainen, joten ehkä siksi se tuntuu niin turvalliselta.
[/quote]
Sama kokemus mulla. Asuin vuoden Briteissä ja neljä Ausseissa. Jenkeissä olen käynyt lomailemassa usein exän perheen luona ja se tuntu paikalta, jossa nuori itsenäinen nainen joutuu herkästi kytätyksi ja arvostelluksi. Lontoossa asuessa etäisyys, kuten muissakin suurkaupungeissa tuntui suomalaiselle tutulta.
N42
Suomessa takas jo 10 vuotta.
[/quote]
Mä luulen, että toi sosiaalinen kontrolli on löyhempää isoissa kaupungeissa maasta riippumatta. Ja tuppukylissä/ maalla sosiaalinen kontrolli on korkeampaa maasta riippumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 18:43"][quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 18:24"] Mitä ihmeen veden lämpöä? Ruotsissa on ihan samanlaiset vesijohtovedet.
[/quote]
No mitä itse olen Ruotsissa pyörinyt niin niilä tuntuu ensin tulevan koko lämminvesisäiliö polttavan kuumana, sitten on noin 2 min aikaa peseytyä ja sitten tulee pelkkää kylmää vettä. Ruotsalaisia kavereita ei meinannut saada pois suihkusta kun täällä olivat. Tosin tästä on muutama vuosi aikaa, alle 10 kuitenkin, ehkä joku suomalainen on käynyt laittamassa heillekin veden tulemaan tasalämpöisenä. Kolmesta eri ruotsalaisesta paikkakunnasta joten ei ollut ihan yksittäinen paikallinen ilmiö tai sitten yksi putkiasentaja on tehnyt pitkin Ruotsia töitä.
[/quote]
Olen asunut 6 asunnossa Etelä-Ruotsissa enkä tunnista tuota. Vesi on tullut samalla lailla kuin Suomessakin.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 10:02"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:57"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:53"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:45"]Mun on pakko kysyä tästä "suomalaisesta ja kyttäämismeiningistä" ja siitä, että "toisten asioista ollaan intohimoisen kiinnostuneita". Ja nyt toivoisin siis ihan asiallisia vastauksia. Tuolla sivulla nro 3 tästä keskusteltiin ja peukkujen perusteella yhtä mieltä tunnuttiin olevan, että semmosta se täällä on. En nimittäin itse suomalaisena ja ulkomaillakin asuneena koe, että Suomessa oltaisiin jotenkin poikkeuksellisen kiinnostuneita toisten asioista. Toki täällä on juorukelloja, mutta niitä on varmasti ihan kaikkialla. Ja toisaalta kyllä ne kanssaihmisten tekemiset kiinnostaa ihan joka puolella maailmaa, koska ihminen on laumaeläin, ja vain harvat yksilöt eivät kaipaa kanssaihmistensä seuraa. Suomessa vielä ollaan kohtalaisen epäsosiaalisia, esim. monille naapurin kanssa tekemisissä oleminen on kauhistus ja keskustelun aloittaminen tuntemattoman kanssa pelottavaa, toisin kuin monessa muussa maassa.
Joten kaipaisin siis esimerkkejä siitä, mitä tämä suomalainen kyttäysmeininki ja poikkeuksellinen toisten asioista kiinnostuminen on muihin maihin verrattuna. Mielellään sellaisia kaikkien tunnistamia yhteiskunnallisia esimerkkejä, ei kertomuksia jostain yksittäisestä kyyläävästä naapurin Ritvasta.
[/quote]
Joo, mä ihmettelen tuota kyttäämismeininkiä. Olen suomen lisäksi asunut ausseissa vuoden, jenkeissä vuoden ja Ruotsissa kahteen eri otteeseen vuoden ja puoli vuotta - lähinnä töiden ja seikkailujen vuoksi.
Jos kyttäämisellä tarkoitetaan toisten asioihin puuttumista, olen sitä kokenut nimenomaan ulkomailla. Sellaista väkinäistä naapureiden muka-auttamista ja juoruilua. Suomessa olen aina saanut olla "rauhassa" ja saanut apua naapureilta tarvittaessa. Ulkomailla kytättiin nuoren naisen kulkemisia ja "seura-elämää" ja sitä tultiin myös kommentoimaan. No joo, joka maassa omat juttunsa. Ihan hyvin olen viihtynyt joka puolella, mutta arvostan suomalaisten sopivaa etäisyyttä tuntemattomien kanssa. Se tuntuu arvostukselta. Olenkin suomalainen, joten ehkä siksi se tuntuu niin turvalliselta.
[/quote]
Sama kokemus mulla. Asuin vuoden Briteissä ja neljä Ausseissa. Jenkeissä olen käynyt lomailemassa usein exän perheen luona ja se tuntu paikalta, jossa nuori itsenäinen nainen joutuu herkästi kytätyksi ja arvostelluksi. Lontoossa asuessa etäisyys, kuten muissakin suurkaupungeissa tuntui suomalaiselle tutulta.
N42
Suomessa takas jo 10 vuotta.
[/quote]
Mä luulen, että toi sosiaalinen kontrolli on löyhempää isoissa kaupungeissa maasta riippumatta. Ja tuppukylissä/ maalla sosiaalinen kontrolli on korkeampaa maasta riippumatta.
[/quote]
Tämä varmasti totta. Hyvä pointti.
AP
Ruotsalaiset ihmettelee suomalaisten miesten feminiinisyyttä ja metroseksuaalisuutta. Etelä-Ruotsissa miehen on miehekkäitä ja lomalla Hrlsingissä mieheni järkyttyi hisptereistä. Tosin ei ole juurikaan ollut stokiksessa. Tämä onkin varmaan enemmän maaseutu vs. Kaupunki juttu.
Kyllä se yleisin ihmetyksen aihe on tuo aiemmin mainittu kahden iltaruuan syöminen. Ensin päivällinen ja sitten vielä iltapala - on siinä perheen ruuanlaittajalla hommaa ja miten paljon enemmän tuleekaan naposteltua tässä niin monen perheen harrastamassa systeemissä.
Lähes jokainen vaihtari, joka ko. ruokarytmin perheeseen on joutunut, ihmettelee vuodesta toiseen tätä tapaa loppuraportissaan.
Missäköhän näin? Ainakin idässä mennään.
Itä- ja etelä-eurooppalaiset ihmettelee suomalaisten naisten miesmäistä pukeutumista ja varsinkin miestenkenkiä. Samoin suomalaisten miesten väritön ja junttimainen pukeutuminen.
Alue: Aihe vapaa
Mun on pakko kysyä tästä "suomalaisesta ja kyttäämismeiningistä" ja siitä, että "toisten asioista ollaan intohimoisen kiinnostuneita". Ja nyt toivoisin siis ihan asiallisia vastauksia. Tuolla sivulla nro 3 tästä keskusteltiin ja peukkujen perusteella yhtä mieltä tunnuttiin olevan, että semmosta se täällä on. En nimittäin itse suomalaisena ja ulkomaillakin asuneena koe, että Suomessa oltaisiin jotenkin poikkeuksellisen kiinnostuneita toisten asioista. Toki täällä on juorukelloja, mutta niitä on varmasti ihan kaikkialla. Ja toisaalta kyllä ne kanssaihmisten tekemiset kiinnostaa ihan joka puolella maailmaa, koska ihminen on laumaeläin, ja vain harvat yksilöt eivät kaipaa kanssaihmistensä seuraa. Suomessa vielä ollaan kohtalaisen epäsosiaalisia, esim. monille naapurin kanssa tekemisissä oleminen on kauhistus ja keskustelun aloittaminen tuntemattoman kanssa pelottavaa, toisin kuin monessa muussa maassa.
Joten kaipaisin siis esimerkkejä siitä, mitä tämä suomalainen kyttäysmeininki ja poikkeuksellinen toisten asioista kiinnostuminen on muihin maihin verrattuna. Mielellään sellaisia kaikkien tunnistamia yhteiskunnallisia esimerkkejä, ei kertomuksia jostain yksittäisestä kyyläävästä naapurin Ritvasta.