Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää etten saa töistä lomaa koulujen loma-aikaan
27.03.2022 |
Pakko purkaa tätä ärsytystä johonkin, ottaa niin aivoon työpaikan kesälomakäytännöt. Yhtä aikaa ei saa olla työkavereiden kanssa poissa, joten kesälomani alkaa toukokuussa ja loppuu kun lapsilla alkaa loma. Meillä on kiertävä lomasysteemi, onneksi ei kovin usein tapahdu näin.
Mitä lomaa se on, että herään aamulla aikaisin laittamaan lapset kouluun. Mihinkään ei voida lähteä, koska koulu.
Onko muilla tällaista, miten tästä harmituksesta pääsee eroon?
Kommentit (274)
Vierailija kirjoitti:
Meidän työpaikalla on yksi tämmöinen kolmen lapsen äiti joka vaatimalla vaatii itselleen aina heinäkuun lomaa.
Meillä siis toivelistat ilmotustaululla ja voi jessus mikä poru jos joku ei perheellinen kehtaa toivoa Heinäkuulle lomaa.
Se on kyllä jännä kun päiväkoti-ikäinen voi olla hoidossa kesäkuussa ja elokuussa, mutta ei heinäkuussa. Monissa paikoissa varahoitoa on jo juhannusviikolla alkaen ja jatkuen elokuun alkuviikoille. Mutta silloin varahoito ei ole ongelma, heinäkuussa vasta.
Koululaisetkin tarvitsevat vanhempaa nimenomaan heinäkuun alusta loppuun, mutta kesäkuun alun leirien jälkeen pärjäävät hienosti ne kesäkuun kaks viimeistä viikkoa ja elokuun kaksi ekaa viikkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua jaksaa ihmetyttää näissä keskusteluissa tyypillinen "perheellisiä ei saa suosia millään tavalla / mitäs teit lapsia" -vastausten tulva. Jatkuvuus on, ihan jokaikisen valtiotieteen opin mukaan numero 1. edellytys maan tai kansan olemassaololle: miksi lasten tekemisen arvoa muille ei nähdä lainkaan, vaikka se on edellytys oikeastaan ihan kaikelle?
Jos ajatellaan hiukan pidemmälle, niin:
a) jos kukaan ei tee lapsia (vaikka siitä syystä, että lapsiperheellisyys tehdään kohtuuttoman rankaksi), mitä seurauksia tällä on esim. kansantaloudelle? Niin, isoja ja peruuttamattomia seurauksia, pidemmällä tähtäimellä tietysti se, että mitään kansakuntaa ei enää edes ole.
b) pienten lasten vanhempien elämä on usein aika rankkaa. Oma valinta, toki, mutta miksi tästä kaikkia hyödyttävästä, kaikkien kannalta välttämättömästä valinnasta pitää maksaa viulut täysin yksin? Miksi lapsiperheellisten elämää ei saisi helpottaa millään tavalla? Fakta on kuitenkin se, että on todellakin sen lapsettoman edun mukaista, että osa ihmisistä hankkii lapsia? Miksi sen, joka pääsee muutenkin helpommalla ja halvemmalla, pitää päästä tässäKIN asiassa helpommalla?
Kaikilla on omat taakkansa, en tietenkään väitä että jokaisen lapsettoman elämä on aina yhtä ruusuilla tanssimista, eikä lapsettomuus tietenkään ole aina edes valinta. Peräänkuulutan suhteellisuudentajua ja kohtuullisuutta: esim. juuri loma-asiassa pikkukoululaisen vanhemmalle, ja sille lapsellekin, voi olla valtava ongelma, jos lapsi on yksin koko kesän. Itse esim. yh:na mietin, millä ihmeellä rahoittaisin/mahdollistaisin hoidon 7 vuotiaalle koko kesäksi, kun jo tämä yksikin kuukausi tekee tiukkaa - olisi mielestäni täydellisen kohtuutonta, että joutuisin olemaan koko kesän töissä ja lapsi yksin kotona, siksi että jonkun muun nyt vain pitää päästä lomalle nyt eikä esim. kaksi viikkoa myöhemmin (ja ei, isovanhempia ei ole, enkä saa naapureidenkaan kanssa ihan koko kesäksi tehtyä "vaihtodiilejä" lasten hoidosta). Lapsettomalle kyseessä ei yleensä ole mitenkään, läheskään saman mittaluokan asia, miksi asia pitäisi siis ratkaista täysin "tasapuolisesti", kun lopputulos ei siten ole likimainkaan tasapuolinen? Toki lapsettomankin pitää saada lomailla lämpimänä aikana, mutta useimmissa työpaikoissa on mahdollista löytää ratkaisuja jotka ovat kaikille abut reiluja, eivätkä kenellekään täysin kohtuuttomia.
Voi hyvä luoja :D Suomen olemassaolo riippuu lapsiperheiden vapaudesta valita lomansa? :D
Kyllä tässä maassa tuetaan lapsiperheitä ihan riittävästi. Se tukeminen tuntuu ihan kivasti joka kuukausi minunkin veroissani.
Niinkö tuossa sanotaan? Vai sanotaanko siinä ehkä kuitenkin, että kansakunnan olemassaolo riippuu siitä, että osa ihmisistä tekee lapsia? Luetun ymmärtäminen?
Minusta ihan hyvä kysymys: miksi niiden, joilla elämä on haastavaa, arkea ei saisi helpottaa niiden kustannuksella, joilla se on helpompaa? Asia on eri, jos kyseessä on isot lapset, mutta pienten koululaisten kohdalla ongelma on ihan todellinen ja esim. yh-perheissä tosi iso. Mielestäni nyt ainakin sen 7-8 vuotiaiden yksinhuoltajan pitäisi saada lomat silloin kun tarvitsee, elämä lienee ihan tarpeeksi haastavaa muutenkin.
Olet myös erehtynyt tuossa verojutussa: Suomessa verkokertymä ei mene niin, että lapsettomat makselisivat lapsiperheiden elämää, vaan juuri päinvastoin.
Missä vaiheessa ihmisistä on tullut näin hiton itsekkäitä? Liian hyvät ajat ilmeisesti kasvattavat itsekeskeisiä ja vaativia ihmisiä. Lapsiperheet on tottuneet siihen, että elämää kannatellaan verovaroin ja kaikkea on Suomessa saatavana helposti. Tukea löytyy jos minkälaista. Eli aina joku muu hoitaa.
Tämä sama ajatusmaailma jatkuu nykyajan vanhemmilla joka puolelle. Vaaditaan että isovanhemmat hoitaa ja siirtää oman elämänsä sivuun, koska vanhemmat haluaa tehdä sitä tai tätä tai ovat niin väsyneitä. Työpaikalla vaaditaan, että kaikki hyppivät juuri meidän perheen mukaan. Ja niinkuin täälläkin nyt huomaa, niin lapsettomien suhteen näyttää olevan tarkkaan mietitty mitä lapsettomat lomillaan tekee. Ja sen suhteen onkin näköjään päätetty, että se ei ole tärkeää. Ravintoloihin pitää päästä koko perheen voimin, vaikka muut eivät haluaisi kuunnella tauotonta rääkymistä ja katsella vaipan vaihtoa ravintolapöydällä. Ja kylään kun mennään, lapset saa tehdä mitä vaan, koska meidän lapset.
Ja sitten tämä paras argumentti: me kasvatetaan uusia veronmaksajia, jotka sitten hoitaa lapsettomiakin. Ensinnäkin, teidän lapsenne ovat kuluttaneet verovaroja melkoisesti, ennenkuin heiltä saa mitään takaisin. Toisekseen, osa teidän lapsista todennäköisesti päätyy työttömiksi tai sossun tuelle, jolloin heistä ei ole kuin menoja. Ja kolmanneksi, tuskinpa hoitavat yhtään ketään. Itsekeskeisten vanhempien lapsista kasvaa itsekeskeisiä lumihiutaleita, jotka eivät edes hoida itseään, koska kyllähän yhteiskunta huolehtii...
Ja minulla on lapsia. Vaikka olisi tosi kivaa, että maailma pyörisi minun ympärilläni, niin...tadaa, ei se pyöri.
Sinulle ihmettelijä, kerron ratkaisun mitä olet vuosikymmenet miettinyt. Jos vaikka puoliso sattuisi olemaan opettaja?
Pyydä lapsille lomaa koulusta viikoksi silloin, kun sinulla on lomaa. Ei se viikko kolmea viikkoa ole, mutta onpahan kuitenkin. Meillä ainakin toimii näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinulle ihmettelijä, kerron ratkaisun mitä olet vuosikymmenet miettinyt. Jos vaikka puoliso sattuisi olemaan opettaja?
No en tiedä muista, mutta me ollaan tällaisessa tilanteessa lomailtu erikseen tai puolittamalla perhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua jaksaa ihmetyttää näissä keskusteluissa tyypillinen "perheellisiä ei saa suosia millään tavalla / mitäs teit lapsia" -vastausten tulva. Jatkuvuus on, ihan jokaikisen valtiotieteen opin mukaan numero 1. edellytys maan tai kansan olemassaololle: miksi lasten tekemisen arvoa muille ei nähdä lainkaan, vaikka se on edellytys oikeastaan ihan kaikelle?
Jos ajatellaan hiukan pidemmälle, niin:
a) jos kukaan ei tee lapsia (vaikka siitä syystä, että lapsiperheellisyys tehdään kohtuuttoman rankaksi), mitä seurauksia tällä on esim. kansantaloudelle? Niin, isoja ja peruuttamattomia seurauksia, pidemmällä tähtäimellä tietysti se, että mitään kansakuntaa ei enää edes ole.
b) pienten lasten vanhempien elämä on usein aika rankkaa. Oma valinta, toki, mutta miksi tästä kaikkia hyödyttävästä, kaikkien kannalta välttämättömästä valinnasta pitää maksaa viulut täysin yksin? Miksi lapsiperheellisten elämää ei saisi helpottaa millään tavalla? Fakta on kuitenkin se, että on todellakin sen lapsettoman edun mukaista, että osa ihmisistä hankkii lapsia? Miksi sen, joka pääsee muutenkin helpommalla ja halvemmalla, pitää päästä tässäKIN asiassa helpommalla?
Kaikilla on omat taakkansa, en tietenkään väitä että jokaisen lapsettoman elämä on aina yhtä ruusuilla tanssimista, eikä lapsettomuus tietenkään ole aina edes valinta. Peräänkuulutan suhteellisuudentajua ja kohtuullisuutta: esim. juuri loma-asiassa pikkukoululaisen vanhemmalle, ja sille lapsellekin, voi olla valtava ongelma, jos lapsi on yksin koko kesän. Itse esim. yh:na mietin, millä ihmeellä rahoittaisin/mahdollistaisin hoidon 7 vuotiaalle koko kesäksi, kun jo tämä yksikin kuukausi tekee tiukkaa - olisi mielestäni täydellisen kohtuutonta, että joutuisin olemaan koko kesän töissä ja lapsi yksin kotona, siksi että jonkun muun nyt vain pitää päästä lomalle nyt eikä esim. kaksi viikkoa myöhemmin (ja ei, isovanhempia ei ole, enkä saa naapureidenkaan kanssa ihan koko kesäksi tehtyä "vaihtodiilejä" lasten hoidosta). Lapsettomalle kyseessä ei yleensä ole mitenkään, läheskään saman mittaluokan asia, miksi asia pitäisi siis ratkaista täysin "tasapuolisesti", kun lopputulos ei siten ole likimainkaan tasapuolinen? Toki lapsettomankin pitää saada lomailla lämpimänä aikana, mutta useimmissa työpaikoissa on mahdollista löytää ratkaisuja jotka ovat kaikille abut reiluja, eivätkä kenellekään täysin kohtuuttomia.
Voi hyvä luoja :D Suomen olemassaolo riippuu lapsiperheiden vapaudesta valita lomansa? :D
Kyllä tässä maassa tuetaan lapsiperheitä ihan riittävästi. Se tukeminen tuntuu ihan kivasti joka kuukausi minunkin veroissani.
Niinkö tuossa sanotaan? Vai sanotaanko siinä ehkä kuitenkin, että kansakunnan olemassaolo riippuu siitä, että osa ihmisistä tekee lapsia? Luetun ymmärtäminen?
Minusta ihan hyvä kysymys: miksi niiden, joilla elämä on haastavaa, arkea ei saisi helpottaa niiden kustannuksella, joilla se on helpompaa? Asia on eri, jos kyseessä on isot lapset, mutta pienten koululaisten kohdalla ongelma on ihan todellinen ja esim. yh-perheissä tosi iso. Mielestäni nyt ainakin sen 7-8 vuotiaiden yksinhuoltajan pitäisi saada lomat silloin kun tarvitsee, elämä lienee ihan tarpeeksi haastavaa muutenkin.
Olet myös erehtynyt tuossa verojutussa: Suomessa verkokertymä ei mene niin, että lapsettomat makselisivat lapsiperheiden elämää, vaan juuri päinvastoin.
On se varmaan rankkaa elää, kun muut ihmiset ovat niin tyhmiä ja tietämättömiä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua jaksaa ihmetyttää näissä keskusteluissa tyypillinen "perheellisiä ei saa suosia millään tavalla / mitäs teit lapsia" -vastausten tulva. Jatkuvuus on, ihan jokaikisen valtiotieteen opin mukaan numero 1. edellytys maan tai kansan olemassaololle: miksi lasten tekemisen arvoa muille ei nähdä lainkaan, vaikka se on edellytys oikeastaan ihan kaikelle?
Jos ajatellaan hiukan pidemmälle, niin:
a) jos kukaan ei tee lapsia (vaikka siitä syystä, että lapsiperheellisyys tehdään kohtuuttoman rankaksi), mitä seurauksia tällä on esim. kansantaloudelle? Niin, isoja ja peruuttamattomia seurauksia, pidemmällä tähtäimellä tietysti se, että mitään kansakuntaa ei enää edes ole.
b) pienten lasten vanhempien elämä on usein aika rankkaa. Oma valinta, toki, mutta miksi tästä kaikkia hyödyttävästä, kaikkien kannalta välttämättömästä valinnasta pitää maksaa viulut täysin yksin? Miksi lapsiperheellisten elämää ei saisi helpottaa millään tavalla? Fakta on kuitenkin se, että on todellakin sen lapsettoman edun mukaista, että osa ihmisistä hankkii lapsia? Miksi sen, joka pääsee muutenkin helpommalla ja halvemmalla, pitää päästä tässäKIN asiassa helpommalla?
Kaikilla on omat taakkansa, en tietenkään väitä että jokaisen lapsettoman elämä on aina yhtä ruusuilla tanssimista, eikä lapsettomuus tietenkään ole aina edes valinta. Peräänkuulutan suhteellisuudentajua ja kohtuullisuutta: esim. juuri loma-asiassa pikkukoululaisen vanhemmalle, ja sille lapsellekin, voi olla valtava ongelma, jos lapsi on yksin koko kesän. Itse esim. yh:na mietin, millä ihmeellä rahoittaisin/mahdollistaisin hoidon 7 vuotiaalle koko kesäksi, kun jo tämä yksikin kuukausi tekee tiukkaa - olisi mielestäni täydellisen kohtuutonta, että joutuisin olemaan koko kesän töissä ja lapsi yksin kotona, siksi että jonkun muun nyt vain pitää päästä lomalle nyt eikä esim. kaksi viikkoa myöhemmin (ja ei, isovanhempia ei ole, enkä saa naapureidenkaan kanssa ihan koko kesäksi tehtyä "vaihtodiilejä" lasten hoidosta). Lapsettomalle kyseessä ei yleensä ole mitenkään, läheskään saman mittaluokan asia, miksi asia pitäisi siis ratkaista täysin "tasapuolisesti", kun lopputulos ei siten ole likimainkaan tasapuolinen? Toki lapsettomankin pitää saada lomailla lämpimänä aikana, mutta useimmissa työpaikoissa on mahdollista löytää ratkaisuja jotka ovat kaikille abut reiluja, eivätkä kenellekään täysin kohtuuttomia.
Voidaanhan tämä ratkaista sitenkin, että niille pikkukoululaisille annetaan hoitopaikka tai hoitaja kotiin verovaroin kesäisin. Toki lapsettomatkin sen palvelun veroissaan maksavat.
Mä teen niin, että kun lomani osuu ikävästi "huonommille" kuukausille, niin anon lapsille viikon, pari lomaa koulusta ja pidetään kesäloma etukäteen. Yleensä suunnataan jonnekin lämpöiseen.
Hoidon suunnittelu noille kouluikäisille on ollut haastavaa, mut onneksi naapurin likka halusi kesätienestiä joten pestasin hänet taas hommaan. Asioilla on tapana järjestyä, kun ottaa härkää sarvista ja järjestää ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin mutta miksi meillä on verovaroin kustannettu ammattikunta joka lomailee useita kuukausia vuodessa? Kukaan ei osaa tätä perustella?
Vierailija kirjoitti:
Onko pakko pitää kaikki lomat putkeen? Olisi fiksumpaa, että toukokuun lomalaiset saisivat edes viikon heinäkuussa, ja heinäkuun lomailijat pitäisivät viikon toukokuussa tms.
Tai jos haluaa ja mahdollista, niin pilkkoisi vieläkin pienempiin osiin.
Lomaa tulee antaa isommissa jaksoissa, jotta työntekijät ehtivät palautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua taas ärsyttää, kun korkeakouluopettajana en saa muulloin lomia kuin koulujen loma-aikaan. Omat lapset on jo aikuisia, ja haluaisin päästä välillä matkalle halpaan aikaan.
Mua ärsyttää, että olen sairaseläkkeellä eli periaatteessa lomalla(pois töistä), mutta jaksaminen ja taloudellinen tilanne ei anna periksi tehdä mitään. Lapsia en pysty saamaan. Kaikilla meillä on omat harmituksemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kukaan ei kyseenalaista sitä, miten vähän lomaa työntekijöillä on, ja miten vähän työnantaja joustaa lomien vuoksi? Jos lomaa olisi enemmän, ei olisi mikään ongelma pilkkoa sitä, ja toisaalta jos työnantaja olisi valmis joustamaan, olisi helpompi junailla loma-aikoja niin, että kaikki saisivat toivomansa lomat. Työnantaja voisi palkata enemmän lomasijaisia ja pyrkiä oikeasti mahdollistamaan sen, että työntekijät pääsisivät lomalle haluamanaan ajankohtana - vaikka kaikki heinäkuussa, jos se olisi toiveena. Tai että lomaa voisikin olla 4 viikon sijaan 6 tai jopa 8 - osa vaikka palkattomia.
Omituista, miten ihmiset ottavat annettuna vähäisen lomamäärän ja myös huonot loma-ajat.
Meidän työpaikalla on tapana, että tulevat kesälomat vietetään toukokuun 2. päivästä alkaen ja päättyen syyskuun 30. päivän välisenä aikana. Lomatoivomuksia voi esittää, ja työnantaja sitten tekee päätöksen milloin kukin on lomalla.
Yhdellä työntekijällä on tapana heti tammikuussa alkaa puhumaan loma-ajoista, ja samalla vaatii itselleen mieleisen loma-ajan. Aina se ei onnistu, mutta vaikka onnistuukin, niin muutama päivä ennen lomaa hän haluaakin muuttaa oman lomansa alkamispäivää myöhemmäksi, ja jonkun pitäisi sitten vastaavasti siirtää oma lomansa heti alkavaksi.
Tämä on hyvä esimerkki asioista, jotka kannattaa huomioida jo ammattia ja myöhemmin työpaikkaa valitessa.
En tiedä mitä AP tekee työkseen mutta kehottaisin silti etsimään uuden työpaikan.
On se vaan niin mahdottoman ikävää, kun kaikki eivät saa yhtaikaa pitää lomaansa. Eikä edes joka vuosi lasten lomien aikaan tai 4 viiikkoa juhannuksesta eteenpäin! Mutta meillähän onkin vasemmistohallitus!
Minä otin aikoinaan lopputilin samasta syystä. Ei oltu nälässä, miehen palkalla pärjättiin.
Meilläkin on kiertävä loma (pakotettu, ei kysytty) ja mulla piti olla tänä vuonna heinäkuu, mutta p askat.
Onko loma palkallista?