Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää etten saa töistä lomaa koulujen loma-aikaan
27.03.2022 |
Pakko purkaa tätä ärsytystä johonkin, ottaa niin aivoon työpaikan kesälomakäytännöt. Yhtä aikaa ei saa olla työkavereiden kanssa poissa, joten kesälomani alkaa toukokuussa ja loppuu kun lapsilla alkaa loma. Meillä on kiertävä lomasysteemi, onneksi ei kovin usein tapahdu näin.
Mitä lomaa se on, että herään aamulla aikaisin laittamaan lapset kouluun. Mihinkään ei voida lähteä, koska koulu.
Onko muilla tällaista, miten tästä harmituksesta pääsee eroon?
Kommentit (274)
En halua lomia koskaan hiihto, syysloma viikoille. Edellisen työpaikan mammat sai sittenhän myös päähänsä, että voin lomailla kesäloman aina toukokuussa. Saivat esimiehen mukaan vielä siihen, eli minut määrättiin kesälomalle toukokuussa. Toista vuotta kun se tapahtui, otin loparit. Haluan olla myös joskus kesällä lomalla. Kiertävä on ok, mutta ei se, että minä olen aika talvella kesälomalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lapseton, mutta minulle läheiset ihmiset eivät ole.
Kyllä, heillä on paremmin aikaa nähdä ja tehdä lasten lomaviikoilla. Ei ole lasten kuskaamisia harrastuksiin/kouluun/tarhaan jne. sekä isovanhemmat hoitavat lapsia enemmän.
Yksi työkaveri sanoi minulle kerran, että kyllä hänellä oli aikaa nähdä kavereita ennen lapsia, että miten niin minulla ei mukamas ole. Hmm.. Johtuisiko siitä, että näillä kavereilla on lapsia.
Muutenkin minun odotettiin aina joustavan lomissa ja vapaissa. Tiettyyn pisteeseen se oli ihan ok, mutta ei loputtomiin varsinkin kun vastavuoroisuutta ei löytynyt . Yksi syy, miksi myös vaihdoin työpaikkaa.Lapseton kaveripiirissä tai sisaruksena ei ole mikään mahdoton homma. Ihan jokaisella perheellisellä on mahdollista tavata tätä henkilöä lomien ulkopuolella ja ihan jokainen saa vapaapäiviä. Minun siskoni on lapseton ja pitäisin kyllä hyvin outona, jos hän viettäisi lomansa meidän perheen kanssa ja meidän rytmissämme. Kun hän on lomalla, minä järjestän aikaa niin, että menen tapaamaan häntä tai hän tulee käväisemään meillä jolloin otan vapaapäivän tai teen lyhyemmän päivän. Miksi lapseton ihminen eläisi mun lasten ehdoilla?
Ei se ole mitään "ehdoilla elämistä", jos joskus on tilanne, että haluaa vaikka mennä yhdessä lomamatkalle. Ja yrittäkää nyt tajuta, että ihmisillä on erilaisia tapoja olla läheisiä ja pitää yhteyttä. Joillekin se on WA-viesti kerran kuussa, toiset järkkää joka vuosi parin viikon yhteisen reissun ja näkee päivän pari sen lisäksi. Ja kaikkea siltä väliltä. Eikä sinun tapasi olla tekemisissä sisaruksen kanssa ole se ainoa ja oikea, vaikka olisitkin lapsiperheellinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lapseton, mutta minulle läheiset ihmiset eivät ole.
Kyllä, heillä on paremmin aikaa nähdä ja tehdä lasten lomaviikoilla. Ei ole lasten kuskaamisia harrastuksiin/kouluun/tarhaan jne. sekä isovanhemmat hoitavat lapsia enemmän.
Yksi työkaveri sanoi minulle kerran, että kyllä hänellä oli aikaa nähdä kavereita ennen lapsia, että miten niin minulla ei mukamas ole. Hmm.. Johtuisiko siitä, että näillä kavereilla on lapsia.
Muutenkin minun odotettiin aina joustavan lomissa ja vapaissa. Tiettyyn pisteeseen se oli ihan ok, mutta ei loputtomiin varsinkin kun vastavuoroisuutta ei löytynyt . Yksi syy, miksi myös vaihdoin työpaikkaa.Lapseton kaveripiirissä tai sisaruksena ei ole mikään mahdoton homma. Ihan jokaisella perheellisellä on mahdollista tavata tätä henkilöä lomien ulkopuolella ja ihan jokainen saa vapaapäiviä. Minun siskoni on lapseton ja pitäisin kyllä hyvin outona, jos hän viettäisi lomansa meidän perheen kanssa ja meidän rytmissämme. Kun hän on lomalla, minä järjestän aikaa niin, että menen tapaamaan häntä tai hän tulee käväisemään meillä jolloin otan vapaapäivän tai teen lyhyemmän päivän. Miksi lapseton ihminen eläisi mun lasten ehdoilla?
Tämä on se ristiriita juurikin. Työkavereiden lasten vuoksi ei jousteta, mutta oman sisaren tai ystävän lapsien vuoksi sit rukataan omat lomat. Lapseton haluaa nimenomaan vapaan elämän, ei elämää, joka rytmittyy toisten lasten kautta.
Niin, kaikkein vähiten lapseton haluaa elämää joka rytmitetty työkavereiden lasten kautta. Mikä ristiriita siinä nyt on?
No se, että kyse ei olekaan siitä, että ei haluta rytmittää muiden vuoksi vaan siitä, että sitä rytmitystä ei vaan haluta tehdä sen työkaverin hyväksi.
Eli vastaavasti sinusta on ristiriitaista, että lapsia tehnyt ihminen ei halua rytmittää elämäänsä työkavereiden tarpeiden mukaan, vaikka selvästi haluaa rytmittää elämänsä muiden tarpeiden mukaan, kun on kerran on tehnyt lapsia?
Mieti nyt vähän.
Enpä katselisi tuollaista p€rsläp1 työpaikkaa, eihän tuota voi edes laskea kunnon lomaksi jos ei saa samaan aikaan lasten kanssa. Mielummin jäisin työttömäksi. Onneksi omalla työpaikalla (kunnalla) on itsestään selvää, että kaikki voivat olla halutessaan heinäkuun lomalla ja muutenkin lomia saa aina niille päiville kuin tarvetta on.
Vierailija kirjoitti:
Meidän työpaikalla on yksi tämmöinen kolmen lapsen äiti joka vaatimalla vaatii itselleen aina heinäkuun lomaa.
Meillä siis toivelistat ilmotustaululla ja voi jessus mikä poru jos joku ei perheellinen kehtaa toivoa Heinäkuulle lomaa.
Tää mua on aina ihmetyttänyt, että onko ne koulut heinäkuussa jotenkin enemmän kiinni kuin kesäkuussa. Kun aina saa kuulla, että lapsiperheellisillä pitäisi olla oikeus heinäkuun lomiin, koska koulut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulujen kesäloma tulisi siirtää touko-kesäkuulle.
Vierailija kirjoitti:
En halua lomia koskaan hiihto, syysloma viikoille. Edellisen työpaikan mammat sai sittenhän myös päähänsä, että voin lomailla kesäloman aina toukokuussa. Saivat esimiehen mukaan vielä siihen, eli minut määrättiin kesälomalle toukokuussa. Toista vuotta kun se tapahtui, otin loparit. Haluan olla myös joskus kesällä lomalla. Kiertävä on ok, mutta ei se, että minä olen aika talvella kesälomalla.
Sanoitko lopettaessasi mikä oli syynä irtisanoutumiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua jaksaa ihmetyttää näissä keskusteluissa tyypillinen "perheellisiä ei saa suosia millään tavalla / mitäs teit lapsia" -vastausten tulva. Jatkuvuus on, ihan jokaikisen valtiotieteen opin mukaan numero 1. edellytys maan tai kansan olemassaololle: miksi lasten tekemisen arvoa muille ei nähdä lainkaan, vaikka se on edellytys oikeastaan ihan kaikelle?
Jos ajatellaan hiukan pidemmälle, niin:
a) jos kukaan ei tee lapsia (vaikka siitä syystä, että lapsiperheellisyys tehdään kohtuuttoman rankaksi), mitä seurauksia tällä on esim. kansantaloudelle? Niin, isoja ja peruuttamattomia seurauksia, pidemmällä tähtäimellä tietysti se, että mitään kansakuntaa ei enää edes ole.
b) pienten lasten vanhempien elämä on usein aika rankkaa. Oma valinta, toki, mutta miksi tästä kaikkia hyödyttävästä, kaikkien kannalta välttämättömästä valinnasta pitää maksaa viulut täysin yksin? Miksi lapsiperheellisten elämää ei saisi helpottaa millään tavalla? Fakta on kuitenkin se, että on todellakin sen lapsettoman edun mukaista, että osa ihmisistä hankkii lapsia? Miksi sen, joka pääsee muutenkin helpommalla ja halvemmalla, pitää päästä tässäKIN asiassa helpommalla?
Kaikilla on omat taakkansa, en tietenkään väitä että jokaisen lapsettoman elämä on aina yhtä ruusuilla tanssimista, eikä lapsettomuus tietenkään ole aina edes valinta. Peräänkuulutan suhteellisuudentajua ja kohtuullisuutta: esim. juuri loma-asiassa pikkukoululaisen vanhemmalle, ja sille lapsellekin, voi olla valtava ongelma, jos lapsi on yksin koko kesän. Itse esim. yh:na mietin, millä ihmeellä rahoittaisin/mahdollistaisin hoidon 7 vuotiaalle koko kesäksi, kun jo tämä yksikin kuukausi tekee tiukkaa - olisi mielestäni täydellisen kohtuutonta, että joutuisin olemaan koko kesän töissä ja lapsi yksin kotona, siksi että jonkun muun nyt vain pitää päästä lomalle nyt eikä esim. kaksi viikkoa myöhemmin (ja ei, isovanhempia ei ole, enkä saa naapureidenkaan kanssa ihan koko kesäksi tehtyä "vaihtodiilejä" lasten hoidosta). Lapsettomalle kyseessä ei yleensä ole mitenkään, läheskään saman mittaluokan asia, miksi asia pitäisi siis ratkaista täysin "tasapuolisesti", kun lopputulos ei siten ole likimainkaan tasapuolinen? Toki lapsettomankin pitää saada lomailla lämpimänä aikana, mutta useimmissa työpaikoissa on mahdollista löytää ratkaisuja jotka ovat kaikille abut reiluja, eivätkä kenellekään täysin kohtuuttomia.
Ai sinä peräänkuulutat suhteellisuudentajua ja kohtuullisuutta tolla vuodatuksella?! :'D
Vierailija kirjoitti:
Minua jaksaa ihmetyttää näissä keskusteluissa tyypillinen "perheellisiä ei saa suosia millään tavalla / mitäs teit lapsia" -vastausten tulva. Jatkuvuus on, ihan jokaikisen valtiotieteen opin mukaan numero 1. edellytys maan tai kansan olemassaololle: miksi lasten tekemisen arvoa muille ei nähdä lainkaan, vaikka se on edellytys oikeastaan ihan kaikelle?
Jos ajatellaan hiukan pidemmälle, niin:
a) jos kukaan ei tee lapsia (vaikka siitä syystä, että lapsiperheellisyys tehdään kohtuuttoman rankaksi), mitä seurauksia tällä on esim. kansantaloudelle? Niin, isoja ja peruuttamattomia seurauksia, pidemmällä tähtäimellä tietysti se, että mitään kansakuntaa ei enää edes ole.
b) pienten lasten vanhempien elämä on usein aika rankkaa. Oma valinta, toki, mutta miksi tästä kaikkia hyödyttävästä, kaikkien kannalta välttämättömästä valinnasta pitää maksaa viulut täysin yksin? Miksi lapsiperheellisten elämää ei saisi helpottaa millään tavalla? Fakta on kuitenkin se, että on todellakin sen lapsettoman edun mukaista, että osa ihmisistä hankkii lapsia? Miksi sen, joka pääsee muutenkin helpommalla ja halvemmalla, pitää päästä tässäKIN asiassa helpommalla?
Kaikilla on omat taakkansa, en tietenkään väitä että jokaisen lapsettoman elämä on aina yhtä ruusuilla tanssimista, eikä lapsettomuus tietenkään ole aina edes valinta. Peräänkuulutan suhteellisuudentajua ja kohtuullisuutta: esim. juuri loma-asiassa pikkukoululaisen vanhemmalle, ja sille lapsellekin, voi olla valtava ongelma, jos lapsi on yksin koko kesän. Itse esim. yh:na mietin, millä ihmeellä rahoittaisin/mahdollistaisin hoidon 7 vuotiaalle koko kesäksi, kun jo tämä yksikin kuukausi tekee tiukkaa - olisi mielestäni täydellisen kohtuutonta, että joutuisin olemaan koko kesän töissä ja lapsi yksin kotona, siksi että jonkun muun nyt vain pitää päästä lomalle nyt eikä esim. kaksi viikkoa myöhemmin (ja ei, isovanhempia ei ole, enkä saa naapureidenkaan kanssa ihan koko kesäksi tehtyä "vaihtodiilejä" lasten hoidosta). Lapsettomalle kyseessä ei yleensä ole mitenkään, läheskään saman mittaluokan asia, miksi asia pitäisi siis ratkaista täysin "tasapuolisesti", kun lopputulos ei siten ole likimainkaan tasapuolinen? Toki lapsettomankin pitää saada lomailla lämpimänä aikana, mutta useimmissa työpaikoissa on mahdollista löytää ratkaisuja jotka ovat kaikille abut reiluja, eivätkä kenellekään täysin kohtuuttomia.
Suomessa, jossa tilastollisesti maailman paras järjestelmä raskauden ja vanhemmuuden tukemiseen, ei tueta lapsiperheitä "millään tavalla", koska kaikki lapsiperheelliset eivät saa pitää lomaa haluamaansa aikaan. Tästä seuraa se, että kukaan ei enää hanki lapsia, ja Suomi valtiona ja kansakuntana tuhoutuu.
Siinä meille suhteellisuudentajua lapsia hankkineelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voi sinnuu. En edes viitsinyt lukea avautumisiasi, kun eihän nämä sun lomaongelmasi meille kuulu. Lapsesi on nyt yksi sitten kotona päivät, kun olet työssä. Toivottavasti siellä ei juosta sillä aikaa sakset kädessä tai oven taakse ilmesty kidnappaajaa. (PompotipompotiPampampampom...kohtalokasta rummutusta)
Ryhdy työttömäksi. Se on ainut järkevä ratkaisu nykyään. Ei ahneille riistokapitalisteille (eli yritysten omistajille) kannata uhrata omaa erittäin arvokasta vapaa-aikaa.
Terveisin. 10 vuotta työttömänä ollut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toi on tosi ikävää.
Mun ystävällä on sama. Lomat touko-syyskuu.Talvilomat alkaa lokakuussa. Ystävälläni on 5 v välein kesäloma syyskuussa ja talviloma marraskuun alussa.
Meillä kerrotaan heti rekryssä koululaisten vanhemmat saavat loman koululaisten kesäloma-aikana ja alakoululaisten vanhemmilla etuoikeus viikolle 8.
Alapeukkuja tullut hirveesti
Meillä valtaosa pitää kesälomat kesä-elokuussa. Muutama syyskuussa, omasta mielestään.
Koululaiset ovat kuitenkin 10 viikkoa lomalla
En oikein ymmärrä miksi työpaikan ei onnistuis saada kaikille lomaa 3 vko kesällä (kesä/heinä/elo). Jos olis vaikka 20 henkeä ja aina pitäisi olla paikalla 5 niin en ymmärrä mikä on ongelma? Olen aivan samaa mieltä ettei toukokuu ole kesäloman ajankohta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä myös tämä. Viiden vuoden aikana on ilmeisesti kolmena vuotena pidettävä valtaosa kesälomasta kun lapsi on koulussa. Järjestelmä on sama kaikille ja näin ollen näennäisesti tasapuolinen. Jokainen aikuinen saa neljä viikkoa kesälomaa töistä.
Mutta suurimmat häviäjät ovat lapset. Kolmena vuotena heillä ei ole kesälomaa, vaan joutuvat kymmenen viikon ajan heräämään aikaisin ja lähtemään kouluun, missä heille on ohjelmaa kesäkoulun ja leirien muodossa. Tämä on tilanne meidän perheessä. Ja kyllä, järjestely tuli yllätyksenä. Aion irtisanoutua ennen seuraavaa kertaa, kun joudun pitämään lomat kouluvuoden aikana.
Olen itse lapseton ja pidän todella mielelleäni lomia toukuussa. Parhaat kelit koko vuodesta ja puutarhanhoidon aktiivisin kausi 🌱.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lapseton, mutta minulle läheiset ihmiset eivät ole.
Kyllä, heillä on paremmin aikaa nähdä ja tehdä lasten lomaviikoilla. Ei ole lasten kuskaamisia harrastuksiin/kouluun/tarhaan jne. sekä isovanhemmat hoitavat lapsia enemmän.
Yksi työkaveri sanoi minulle kerran, että kyllä hänellä oli aikaa nähdä kavereita ennen lapsia, että miten niin minulla ei mukamas ole. Hmm.. Johtuisiko siitä, että näillä kavereilla on lapsia.
Muutenkin minun odotettiin aina joustavan lomissa ja vapaissa. Tiettyyn pisteeseen se oli ihan ok, mutta ei loputtomiin varsinkin kun vastavuoroisuutta ei löytynyt . Yksi syy, miksi myös vaihdoin työpaikkaa.Lapseton kaveripiirissä tai sisaruksena ei ole mikään mahdoton homma. Ihan jokaisella perheellisellä on mahdollista tavata tätä henkilöä lomien ulkopuolella ja ihan jokainen saa vapaapäiviä. Minun siskoni on lapseton ja pitäisin kyllä hyvin outona, jos hän viettäisi lomansa meidän perheen kanssa ja meidän rytmissämme. Kun hän on lomalla, minä järjestän aikaa niin, että menen tapaamaan häntä tai hän tulee käväisemään meillä jolloin otan vapaapäivän tai teen lyhyemmän päivän. Miksi lapseton ihminen eläisi mun lasten ehdoilla?
Tämä on se ristiriita juurikin. Työkavereiden lasten vuoksi ei jousteta, mutta oman sisaren tai ystävän lapsien vuoksi sit rukataan omat lomat. Lapseton haluaa nimenomaan vapaan elämän, ei elämää, joka rytmittyy toisten lasten kautta.
Niin, kaikkein vähiten lapseton haluaa elämää joka rytmitetty työkavereiden lasten kautta. Mikä ristiriita siinä nyt on?
No se, että kyse ei olekaan siitä, että ei haluta rytmittää muiden vuoksi vaan siitä, että sitä rytmitystä ei vaan haluta tehdä sen työkaverin hyväksi.
Eli vastaavasti sinusta on ristiriitaista, että lapsia tehnyt ihminen ei halua rytmittää elämäänsä työkavereiden tarpeiden mukaan, vaikka selvästi haluaa rytmittää elämänsä muiden tarpeiden mukaan, kun on kerran on tehnyt lapsia?
Mieti nyt vähän.
Sanooko se perheellinen ettei halua (tai itseasiassa joudu) rytmittää elämäänsä muiden mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän työpaikalla on yksi tämmöinen kolmen lapsen äiti joka vaatimalla vaatii itselleen aina heinäkuun lomaa.
Meillä siis toivelistat ilmotustaululla ja voi jessus mikä poru jos joku ei perheellinen kehtaa toivoa Heinäkuulle lomaa.
Tää mua on aina ihmetyttänyt, että onko ne koulut heinäkuussa jotenkin enemmän kiinni kuin kesäkuussa. Kun aina saa kuulla, että lapsiperheellisillä pitäisi olla oikeus heinäkuun lomiin, koska koulut.
Itseasiassa kyllä. Kesä- ja elokuussa lapsille on muuta kesätoimintaa, heinäkuussa ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lapseton, mutta minulle läheiset ihmiset eivät ole.
Kyllä, heillä on paremmin aikaa nähdä ja tehdä lasten lomaviikoilla. Ei ole lasten kuskaamisia harrastuksiin/kouluun/tarhaan jne. sekä isovanhemmat hoitavat lapsia enemmän.
Yksi työkaveri sanoi minulle kerran, että kyllä hänellä oli aikaa nähdä kavereita ennen lapsia, että miten niin minulla ei mukamas ole. Hmm.. Johtuisiko siitä, että näillä kavereilla on lapsia.
Muutenkin minun odotettiin aina joustavan lomissa ja vapaissa. Tiettyyn pisteeseen se oli ihan ok, mutta ei loputtomiin varsinkin kun vastavuoroisuutta ei löytynyt . Yksi syy, miksi myös vaihdoin työpaikkaa.Lapseton kaveripiirissä tai sisaruksena ei ole mikään mahdoton homma. Ihan jokaisella perheellisellä on mahdollista tavata tätä henkilöä lomien ulkopuolella ja ihan jokainen saa vapaapäiviä. Minun siskoni on lapseton ja pitäisin kyllä hyvin outona, jos hän viettäisi lomansa meidän perheen kanssa ja meidän rytmissämme. Kun hän on lomalla, minä järjestän aikaa niin, että menen tapaamaan häntä tai hän tulee käväisemään meillä jolloin otan vapaapäivän tai teen lyhyemmän päivän. Miksi lapseton ihminen eläisi mun lasten ehdoilla?
Ei se ole mitään "ehdoilla elämistä", jos joskus on tilanne, että haluaa vaikka mennä yhdessä lomamatkalle. Ja yrittäkää nyt tajuta, että ihmisillä on erilaisia tapoja olla läheisiä ja pitää yhteyttä. Joillekin se on WA-viesti kerran kuussa, toiset järkkää joka vuosi parin viikon yhteisen reissun ja näkee päivän pari sen lisäksi. Ja kaikkea siltä väliltä. Eikä sinun tapasi olla tekemisissä sisaruksen kanssa ole se ainoa ja oikea, vaikka olisitkin lapsiperheellinen ihminen.
Joskus ja joskus, ihan varmasti niin. Tässä nyt iskettiin perheelliset yhteen muottiin, miksi ei myös lapsettomia?
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös tämä. Viiden vuoden aikana on ilmeisesti kolmena vuotena pidettävä valtaosa kesälomasta kun lapsi on koulussa. Järjestelmä on sama kaikille ja näin ollen näennäisesti tasapuolinen. Jokainen aikuinen saa neljä viikkoa kesälomaa töistä.
Mutta suurimmat häviäjät ovat lapset. Kolmena vuotena heillä ei ole kesälomaa, vaan joutuvat kymmenen viikon ajan heräämään aikaisin ja lähtemään kouluun, missä heille on ohjelmaa kesäkoulun ja leirien muodossa. Tämä on tilanne meidän perheessä. Ja kyllä, järjestely tuli yllätyksenä. Aion irtisanoutua ennen seuraavaa kertaa, kun joudun pitämään lomat kouluvuoden aikana.
Eli lomat pidetään useimmiten toukokuussa ja syyskussa? Tuo on aika harvinaista kyllä, ja veikkaan että aika moni irtisanoutuu jo ennen sinua, elämäntilanteesta riippumatta.
No siis juuri näin. Vaikea ymmärtää miten on mahdollista, mutta näköjään jotkut kuvittelee, että se oma pikkulapsiaika lomatarpeineen on, jos nyt ei maailman, niin ainakin oman työpaikan ainoa.
Samat tyypit on varmaan näitä, jotka viesti toisensa jälkeen ällistelee, että "Miten voi joku lapseton haluta lomaa just hiihtolomaviikolla, en minä ainakaan lapsettomana ikinä viettänyt lomaa kenenkään kanssa, jolle sopii vain kyseinen viikko, joten ei varmasti kenelläkään muullakaan maailmassa voi olla tällaista tilannetta."
Ja sitten vielä sanotaan, että lasten saaminen tekee ihmisestä vähemmän itsekkään!