Kauppojen ”parasta ennen” merkinnät yleensä pitkään säilyvissä tuotteissa ovat lyhentyneet huimasti
Olen ostanut tarvikkeita varastoon jo jonkun aikaa. Minulla on noin puolen vuoden varasto kaikkea niitä tarvikkeita, joita yleensä käytämme. Käytännössä meillä on kotona ylimääräinen huone tälle kaikelle. Kun otan huoneesta tarvikkeen, korvaan sen uudella seuraavalla kauppareissulla, näin kiero on jatkuvaa, eikä elintarvikkeet pääse vanhenemaan.
Tämä pelasti meidät viimeeksi kun koko perhe oli koronassa, käytännössä kaikkea löytyi kotoa.
Viime kuukausina olen kuitenkin herännyt siihen, kuinka esimerkiksi tomaattimurskan, tonnikalan, papujen ym säilykkeiden parasta ennen päiväys on käynyt lyhyemmäksi ja lyhyemmäksi. Esimerkiksi monessa tuotteessa, jotka vuosi sitten ostin, parasta ennen päiväys on 2024-2025. Nyt näitä on yhä vaikeampi löytää ja kaupassa myytävillä säilykkeillä on lähes kaikilla parasta ennen päiväystä korkeintaan 2023 loppuun. Siis samoilla tuotteilla joita aikaisemmin on saanut jopa vuoden tai kahden pidemmällä käyttöiällä.
Olen ostanut useista marketeista tuotteita, en vain yhdestä lähikaupasta, joten otos on melko laaja. Asumme n 100 000 ihmisen kunnassa.
Oletteko muut huomanneet samaa ja jos, niin mistä tämä mielestänne kertoo?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Kertoo siitä että noiden tuotteiden valmistajat käyvät yhä ahneemmiksi. Mitä lyhyempi päiväys, sitä enemmän niitä heitetään pois ja sitä enemmän valmistajat saavat rahaa.
Kyllä se menee ennemminkin päinvastoin. Olen elintarviketeollisuudessa töissä ja ainakin meillä tehdään jatkuvasti testausta sen suhteen että voitaisiinko tuotteiden hyllyikää pidentää. On se valmistajankin etu ettei tavara pääse vanhenemaan omiin varastoihin. Se vaan on jatkuvaa kilpajuoksua muuttuvaa lainsäädäntöä vastaan, kun täytyy reagoida muuttuviin lakeihin pakkausmateriaalien ja muun sääntelyn osalta. Vanhoja, säilyvyyden ja toimivuuden kannalta parempia materiaaleja kielletään kun tulee ilmi jotain uutta tutkimustietoa mahdollisista muista vaikutuksista tai pakkausten muovi- ja muun materiaalin määrää täytyy vähentää jotta päästään tiukempiin ympäristövaatimuksiin.
Siis perusvarasto kuuluu olla mitä poikkeus oloissa voi ehkä tarvita mitä ei aina tule kauppoihin.Joten voit itse kasvattaa kasviksia opetella säilöntää.Esimerkiksi kukkakaali porkkana on helppo pakastaa mutta sähkön puuttuessa säilöntä on parempi tapa.Onhan hienoa kasvattaa avomaan kurkku ja säilöä se eikö niin.Kurpitsa on helppo kasvattaa säilöä.Voi onkia kaloja nälkäänsä.Matoja on jokaisessa ojassa ja nurmikolla.Käytiin kylässä missä oli pakasteet täynnä itsetehtyjä ruokia mutta nyt oltiin kyllä jo ylipainoisia ja ahneita.Ruokia oli vuosien kokoelma itsetehtyjä kastikkeita ja niin harmaaksi mennyttä jo että parasta ennen päiväys varmasti 20 vuotta sitten.Ahneus on nolo tauti.
Luulisi pitkien päiväysten olevan tosiaan kilpailuvaltti, ainakin kun preppaaja niitä ostaa, eli on kohdeasiakasryhmänä.
Ei ehkä haluta tietää millaista on aasialaisissa keittiöissä pakasteet .....
Olen huomannut saman ja ostan vain niitä, joissa päiväys on pitkä. Jätän ihan suosiolla kauppaan ne vanhan erän tavarat.
Kuiva hedelmäkakku säilyy ikuisesti ja sen voi aina lähettää seuraavalle lahjaksi.
Minäkin haluaisin oman kaupan kotiin. Joskus katselin sitä jenkkiohjelmaa TLC ltä, jossa niillä hamstereilla oli varastot täynnä tavaraa, jota olivat saaneet kupongeilla käytännössä ilmaiseksi ja mietin että olisihan se kätevää. Täällä ei ole kuponkeja, joten varasto pitäisi koostaa ihan käypällä rahalla, joten sen rakentamiseen menisi pitkä aika.
Jotkut tekivät sitä hyväntekeväisyystyönä, eivätkä kaikkea itselleen hamuten. Se oli minusta suoraselkäistä ja jaloa.
Eivät ole. Lääkeaineissa tapahtuu kemiallisia muutoksia mm. hapen, kosteuden ja valon vaikutuksesta. Ne blisterit eivät suojaa kosteudelta 100%, kun mennään molekyylitasolle. Valmistaja takaa lääkkeen tehon ja turvallisuuden oikein säilytettynä päiväyksen saakka. Jos lääkkeestä saa sen jälkeen jonkin reaktion, se on omalla vastuulla. Toki käytännössä valmiste on ok jonkin aikaa hyllyiän päättymisen jälkeen, mutta minkä aikaa, sitä ei tiedä kukaan, koska sitä ei ole myyntilupaa hakiessa tutkittu.
Lisäksi on lääkkeitä, jotka saavat lain maksimihyllyiän eli 5v. mutta sitten on paljon lääkkeitä, jotka eivät koskaan sitä saa, vaan esim. 2-3 vuotta valmistuksesta. Niissä syy lyhyempään käyttöikään on nimenomaan nopeammat (kuin maksimi 5v.) kemialliset muutokset ajan kanssa.