Lastensuojelussa työskentelevä kaveri
Hän haki töitä lastensuojelusta ja sai. Hän tekisi varmasti jotain muuta työtä, joka olisi vähemmän raskasta ja sopisi paremmin hänen persoonalllisuuteensa, mutta jostain kun työkokemusta ja rahaa on saatava, niin tämä on sitä mitä hän sai.
Hän on vapaaehtoisesti lapseton ja rasittuu lasten kanssa. Hän kertoo, että on rankkaa varsinkin olla mukana huostaanotoissa. Lasten itkua, sylissä pitämistä ja rauhoittelua, siis todella vaikeaa!
Hän suhtautuu meidän lapsiin lievästi vihamielisesti. Siis jos hän voisi valita, hän tapaisi meidätkin mieluummin ilman lapsia, mutta joutuu nyt kuitenkin sietämään myös lapsiamme. Kun lapsemme riitelevät tulee tunne, että voi ei, nyt tuo lasu tuossa ei tykkää:/
Kommentit (51)
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 11:21"]
En tarkoita, etteikö olisi hyvä toimia juuri noin kuin 10. tekee, mutta silloin kun lasu on tekemisissä kaverinsa perheen kanssa, niin ehkä kannattaisi olla vähemmän tuomitseva arjen ääniämme kohtaan?
Hän odottaa palvelua itselleen vain niinkuin lapseton osaa! Valittaa äänistä. Tahtoo valmista kahvipöytää tai ruokaa kulloisenkin tilanteensa mukaan ja aikuista seuraa. Ehdottelee aktiviteetteja iman lapsia. Poistuu jättäen aiheuttamansa kotityötkin meidän hoidettavaksi ja lapset levottomiksi, koska vanhempien huomio on mennyt hänen tarpeidensa tyydyttämiseen ja hän ei ole osannut ottaa lapsia yhtään huomioon!
Kutsumuksen omaavalla täytyisi olla myös elämänkokemusta ja perus järkevä luonne. Ei mitään taivaanrannanmaalareita lastensuojeluun!
ap
[/quote]
Pitäisikö vieraasi ruveta itsenäisesti leipomaan vai mitä tarkoitat "valmiilla kahvipöydällä".
Minusta itsestään selvää, että tarjoan kylään tulijalle jotain (tai voin olla tarjoamattakin) ja tietysti korjaan jäljet.
Ymmärrän, jos kokee sinut ystäväksesi, niin joskus haluaisi myös aikaa ilman lasten vilinää. Ei kummallista tuokaan, jos vähän vihjailee siihen suuntaan.
En totisesti tajua, että ystäväsi olisi "taivaanrannan maalari" näillä perusteilla.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 11:25"]
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 11:21"]
En tarkoita, etteikö olisi hyvä toimia juuri noin kuin 10. tekee, mutta silloin kun lasu on tekemisissä kaverinsa perheen kanssa, niin ehkä kannattaisi olla vähemmän tuomitseva arjen ääniämme kohtaan?
Hän odottaa palvelua itselleen vain niinkuin lapseton osaa! Valittaa äänistä. Tahtoo valmista kahvipöytää tai ruokaa kulloisenkin tilanteensa mukaan ja aikuista seuraa. Ehdottelee aktiviteetteja iman lapsia. Poistuu jättäen aiheuttamansa kotityötkin meidän hoidettavaksi ja lapset levottomiksi, koska vanhempien huomio on mennyt hänen tarpeidensa tyydyttämiseen ja hän ei ole osannut ottaa lapsia yhtään huomioon!
Kutsumuksen omaavalla täytyisi olla myös elämänkokemusta ja perus järkevä luonne. Ei mitään taivaanrannanmaalareita lastensuojeluun!
ap
[/quote]
Niinpä. Aika erikoista, että ehdottelee seuraa ilman lapsia, vaikka lasten etu on työssä ykkösprioriteetti. Toki äidille voi tehdä hyvää olla vain kaverin kanssa, ilman lapsia. Mutta jos kyse on äidistä, jolla on pienet lapset tai äidistä, joka on päivät töissä, on aika tärkeää huomioida lasten tarve saada pitää äiti lähellään.
[/quote]
Aha...että jos on töissä lasten kanssa, niin vielä vapaa-ajallakin oikein JANOAA lasten seuraa.
Ootko vähän ???? Sanonko mitä?
Hän voi vaellella teekuppi kädesssään. Unohtaa sen jonnekin ja ottaa uuden kupin. Hän kaivaa esiin kirjojani ja jättää ne selkämykselleen auki lattialle. Hän hyökkää ensimmäisenä ruokapöytään ja syö sieltä mikä eniten maistuu. Hän kysyy minulta, että minne jätti jonkun juttunsa tai voisinko lainata, kun ei muistanut ottaa mukaan omaa. Jos lämmitän lapsille tähteitä, niin hän tahtookin ne kuin olisi lapsi itsekin ja joudun taikomaan jotain ruokaa lisäksi, vaikka ajattelin selvitä helpommalla (aikuisille voileipiä). Jos pyydän häntä auttamaan esim astioiden pois laittamisessa, niin hän tarvitsee siihen ohjeita eli ei minulla ole aikaa pyytää! Jos lapseni tekee kakat housuunsa ja menen pesemään peppua, niin sillä väliin hänen teekuppinsa on kaatunut lattialla nurin, kun hän selailee kirjaa, leikki-ikäinen juoksentelee ja ja hän havahtuu, että ai että mihinkäs minä jäinkään, ai niin, olin keromassa XXXX:n teoriasta varhaislapsuuden kiintymyssuhteessa ja minä siihen, että kuppisi on nurin. Hän ai no pitäisikö se siivota? Minä ai, että miksi se oli lattialla? Hän ai, miksi lapsesi juoksi sen nurin? &%%€%&& ( tätä kiistelyä en käy vaan muistan, että lasua täytyy hoitaa meillä kotona) Sinullekin saattaisi olla apua tietyn kirjan lukemisesta. Tulen yökylään silloin ja silloin, olettehan kotona? Ettekö saisi lapsia hiljaisemmiksi, kun minulla oli raskas päivä tänään ja tahtoisin keksittyä huomisiin juttuihin?
Esimerkkinä hänen luonteestaan. Vaati mielikuvitusta muunnella tilanteita tunnistamattomiksi, mutta siis vastaavia sattuu.
ap
parempi tollanen lastensuojelussa kuin joku kakarafasisti.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 12:30"]
Hän voi vaellella teekuppi kädesssään. Unohtaa sen jonnekin ja ottaa uuden kupin. Hän kaivaa esiin kirjojani ja jättää ne selkämykselleen auki lattialle. Hän hyökkää ensimmäisenä ruokapöytään ja syö sieltä mikä eniten maistuu. Hän kysyy minulta, että minne jätti jonkun juttunsa tai voisinko lainata, kun ei muistanut ottaa mukaan omaa. Jos lämmitän lapsille tähteitä, niin hän tahtookin ne kuin olisi lapsi itsekin ja joudun taikomaan jotain ruokaa lisäksi, vaikka ajattelin selvitä helpommalla (aikuisille voileipiä). Jos pyydän häntä auttamaan esim astioiden pois laittamisessa, niin hän tarvitsee siihen ohjeita eli ei minulla ole aikaa pyytää! Jos lapseni tekee kakat housuunsa ja menen pesemään peppua, niin sillä väliin hänen teekuppinsa on kaatunut lattialla nurin, kun hän selailee kirjaa, leikki-ikäinen juoksentelee ja ja hän havahtuu, että ai että mihinkäs minä jäinkään, ai niin, olin keromassa XXXX:n teoriasta varhaislapsuuden kiintymyssuhteessa ja minä siihen, että kuppisi on nurin. Hän ai no pitäisikö se siivota? Minä ai, että miksi se oli lattialla? Hän ai, miksi lapsesi juoksi sen nurin? &%%€%&& ( tätä kiistelyä en käy vaan muistan, että lasua täytyy hoitaa meillä kotona) Sinullekin saattaisi olla apua tietyn kirjan lukemisesta. Tulen yökylään silloin ja silloin, olettehan kotona? Ettekö saisi lapsia hiljaisemmiksi, kun minulla oli raskas päivä tänään ja tahtoisin keksittyä huomisiin juttuihin?
Esimerkkinä hänen luonteestaan. Vaati mielikuvitusta muunnella tilanteita tunnistamattomiksi, mutta siis vastaavia sattuu.
ap
[/quote]Ai miten :D
Sanoo että oho onko sulla siinä kaalikeittoa, saisinko minä tuon?
Ap: tää oli Micolle ja Miialle, aikuisille olis leipää..
Kaveri: :( Voi että, näytti niin hyvältä, enkö mä nyt saa kaalisoppaa..
Ap: no ok, ota sä tää, mä alan tehdä vaikka risottoa lisäksi.
Kaveri: Jipii!
Juuri näin. Tai jos lapsi hidastelee, niin hän on yksinkertaisesti nopeampi silloin kun on ruokaa tarjolla! Kaikessa muussa hän onkin hitaampi. En voi ymmärtää, että miten hän ottaa niin luontevasti valmista vastaan.
ap
Mitenkä ihmeessä tuo ammatti nyt sitten liittyy siihen, että ap selkeästi inhoaa kaveriaan noin yleisellä tasolla?
Miksi edes muuten olette kavereita? Meilläpäin ainakin ystävyyssuhteet muodostuvat siten, että pidetään toistensa seurasta.
Hänellä oli ennen vähän toinen ammatti. En ole uskaltanut laittaa välejä poikkikaan. Toivon, että tämä vaihe menisi ohitse. Hän on siinä aivan oikeassa, että heti kun vain tilanteet sallivat (imetän ja lapsi ei rauhoitu ilman minua, mikä hänen mielestään on kohtuutonta ja ei hän ymmärrä hormoonihuuruistanikaan mitään) tapaan häntä mieluummin muualla kuin kotonani.
Enköhän ole jo saanut purettua tuntojani teille.
ap
Taisit tämän koko postauksen vaan tehdä siksi että pääset haukkumaan "ystävääsi" ja itse hurskastelemaan kuinka hyvä ihminen olet kun omista lapsistasi pidät.
Minusta on ihan ok jos oma ystäväni haluaa nähdä vain minua. On se ihan tervettä viettää aikaa vain aikuisten seurassa eikä koko ajan lasta raahata kainalossa. Jos sinua oikeasti sitten häiritsee se että ystäväsi (joka on myös ilmaissut ettei jaksa viettää aikaa lasten kanssa) ei halua viettää aikaa lastesi kanssa niin hyväksy se tai hanki toisenlainen ystävä. Et sinä toista voi puristaa omaan muottiisi.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 12:56"]
Hänellä oli ennen vähän toinen ammatti. En ole uskaltanut laittaa välejä poikkikaan. Toivon, että tämä vaihe menisi ohitse. Hän on siinä aivan oikeassa, että heti kun vain tilanteet sallivat (imetän ja lapsi ei rauhoitu ilman minua, mikä hänen mielestään on kohtuutonta ja ei hän ymmärrä hormoonihuuruistanikaan mitään) tapaan häntä mieluummin muualla kuin kotonani.
Enköhän ole jo saanut purettua tuntojani teille.
ap
[/quote]
Mutta hänen ammattinsa nyt ei liity asiaan mitenkään.
Ja laita välit poikki jos henkilö liikaa vituttaa. Problem solved.
Tein tämän aloituksen, kun näin tuon toisen ketjun lasusta. No yritän toimia lasu-kaverini kanssa niin ettei häneltä aivan korvat hajoa meillä ja että saa masuunsa ruokaa. Voisi tulla lastensuojelusyyte, jos en osaisi taikoa lisää ruokaa tarvittaessa?
ap
Heh... vaikuttaa hauskalta ja boheemilta tyypiltä. Sopii mun tuttavapiiriin ihan ystäväksi asti.
Mielenkiintoinen kohta tämä "rynnistää ruokapyötään ottamaan sitä, mikä eniten maittaa". Pitäisikö sieltä ottaa sitten sitä, mikä vähiten maittaa?
Millainen hän on jos menet hänen luokseen kylään? Onko siellä hirmuisesti kirjoja sikin sokin? Ystäväsi avaa oven ja asettautuu teekuppeineen lattialle tutkimaan kirjojaan?
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 13:04"]
Tein tämän aloituksen, kun näin tuon toisen ketjun lasusta. No yritän toimia lasu-kaverini kanssa niin ettei häneltä aivan korvat hajoa meillä ja että saa masuunsa ruokaa. Voisi tulla lastensuojelusyyte, jos en osaisi taikoa lisää ruokaa tarvittaessa?
ap
[/quote]
Vainoharhat nyt ainakin ovat aina vakava asia...
Pitäisi ottaa niin, että ensiksi lapset, sitten imettävät äidit ja vasta viimeisenä lasu;) Mutta hei, oikeasti niin, että pääruoka jaetaan ja jos on suurempi nälkä ei syödä toisten annoksiin kuuluvia kanafileitä, vaan täytetään vatsa salaatilla ja voileivillä! Ei tämä ole mikään seisova pöytä, josta otetaan mitä mieli tekee, vaan huomioidaan myös muut ruokailijat. Oikeasti meillä ei ole taikaovea, josta valmis ruoka tulee, vaan minä näen vaivaa sen eteen oli tilanne miten kaoottinen tahansa ja lasu nurkassa tarkkailemassa ja lukemassa.
ap
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 10:15"]
Hän haki töitä lastensuojelusta ja sai. Hän tekisi varmasti jotain muuta työtä, joka olisi vähemmän raskasta ja sopisi paremmin hänen persoonalllisuuteensa, mutta jostain kun työkokemusta ja rahaa on saatava, niin tämä on sitä mitä hän sai.
Hän on vapaaehtoisesti lapseton ja rasittuu lasten kanssa. Hän kertoo, että on rankkaa varsinkin olla mukana huostaanotoissa. Lasten itkua, sylissä pitämistä ja rauhoittelua, siis todella vaikeaa!
Hän suhtautuu meidän lapsiin lievästi vihamielisesti. Siis jos hän voisi valita, hän tapaisi meidätkin mieluummin ilman lapsia, mutta joutuu nyt kuitenkin sietämään myös lapsiamme. Kun lapsemme riitelevät tulee tunne, että voi ei, nyt tuo lasu tuossa ei tykkää:/
[/quote]
Valitettavasti heidänlaisisiaan on lastensuojelussa paljon töissä. Myös nuoria lapsettomia naisia tai sitte yli 50 lapsettomia naisia jotka mielestään tietävät kaiken lapsista ja ovat ammattikasvattajia kun ovat työssä lastensuojelussa.
Olen itse tehnyt lastensuojelulaitoksissa työtä nyt n. 20 vuotta eri puolilla pk-seutua. Saatuani omat lapset en halua enää olla missään tekemissä tuon työn kanssa ja vaihdan kokonaan alaa pois sos.alalta. Ei vaan moraali ja arvot kestä ristitiidatta nykyisenlaisen lastensuojelutyön todellisuutta, ja se aiheuttaa liian paljon stressiä itselle. Mielestäni vanhempien ja omaisten kunnioitus puuttuu usein täysin, ja yksittäisellä työntekijällä, on pätevä tai ei, on liina paljon valtaa. Jos virheitä sattuu, ne peitellään. Jos ei ole samaa moeltä johdon kanssa, kehotetaan vaihtamaan työpaikkaa.
Ei, en halua enää tehdä tuota työtä, välitän lapsista liikaa, ja toivoisin oikeasti voivani auttaa. Nyt tuntuu että ei yksittäise työntekijän auttamisenhalulla ole mitään arvoa kun alalla on niin paljon sinne luonteeltaan täysin epäsopivia henkilöitä joilla valta kihahtaa päähän. Parhaat työtnekijät ovat olleet omissa työkavereissani niitä pitkän linjan vanhoja työntekijöitä, jotka ovat olleet alalla 30 vuotta ja perustaneet siinä välissä oman perheen. Ainoita järjen ääniä yli-innokkaiden 20 v korkeakoulutettujan keskellä. Harmi vaan, että nuo vanhat ketut ovat jääneet tai ovat jäämässä eläkkeelle.
Lastensuojelustyössä jos missä, täytyisi muistaa se että mikään ei ole mustavalkoista.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 13:06"]
Heh... vaikuttaa hauskalta ja boheemilta tyypiltä. Sopii mun tuttavapiiriin ihan ystäväksi asti.
Mielenkiintoinen kohta tämä "rynnistää ruokapyötään ottamaan sitä, mikä eniten maittaa". Pitäisikö sieltä ottaa sitten sitä, mikä vähiten maittaa?
[/quote]
"Minä Leila otan tätä paskimmalta näyttävää ruokaa, niin ottakaa te vaan lapsen kanssa niitä paremman näköisiä".
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 12:50"]
Juuri näin. Tai jos lapsi hidastelee, niin hän on yksinkertaisesti nopeampi silloin kun on ruokaa tarjolla! Kaikessa muussa hän onkin hitaampi. En voi ymmärtää, että miten hän ottaa niin luontevasti valmista vastaan.
ap
[/quote]No etkö voi avata suutasi ja sanoa että ne ruoat on lapsille ja aikuisille vain voileipää. Sit kyräilet ja pelkäät lastensuojeluilmoitusta. Kyllä kuulostat nololta.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 13:12"]
Pitäisi ottaa niin, että ensiksi lapset, sitten imettävät äidit ja vasta viimeisenä lasu;) Mutta hei, oikeasti niin, että pääruoka jaetaan ja jos on suurempi nälkä ei syödä toisten annoksiin kuuluvia kanafileitä, vaan täytetään vatsa salaatilla ja voileivillä! Ei tämä ole mikään seisova pöytä, josta otetaan mitä mieli tekee, vaan huomioidaan myös muut ruokailijat. Oikeasti meillä ei ole taikaovea, josta valmis ruoka tulee, vaan minä näen vaivaa sen eteen oli tilanne miten kaoottinen tahansa ja lasu nurkassa tarkkailemassa ja lukemassa.
ap
[/quote]Jos oot tehnyt liian vähän ruokaa, sano että "nyt on valitettavasti vain 1 file per nenä, että kaikille riittää". Lakkaa nyt puhumasta kaveristasi lasuna, oot aivan kauhea.
Ja yleensä on kyllä niin, että vieraat ensin, tietenkään ei ole pakko tämän mukaan toimia, mutta suun saa avata silloinkin...
Ja miksi ap muuten edes on tämän kaveri, kerta kaikki hänessä ärsyttää ja kiukuttaa?
Jos joku minun kavereistani kokisi suurta ketutusta siitä, etten vierailullani tiskaa heidän tiskejään ja käytä vierailuaikaani lasten viihdyttämiseen, niin sopisi siitä kertoa niin tietäisin sitten vastedes jättää vierailut väliin. Enkä oikein tiedä, että haluaisinko tuollaisen ihmisen kanssa treffata noin muutenkaan.
Muista ap, ne lapset on pikkuisia vain hetken. Voi tulla yksinäistä vuosien päästä, kun lapset itsenäistyvät ja sinulle jää aina vain enemmän aikaa, mutta kavereita ei olekaan jäänyt ainuttakaan tätä kiukutteluasi katselemaan.