Tunnetko ketään akateemista tohtoria? Onko hän mukava ja fiksu, pyrkyri, selkäänpuukottaja, mielenterveysongelmainen vai sähläri?

Tiedän kaksi, en tunne. Molemmista haistaa että ne on tohtoreita eli ne on tietyllä tavalla sivistyneitä. Toinen ei pelkää liata kösiään ja tehdä raskaitakin töitä. On kuitenkin kulturelli. Toinen on asiallinen, sellainen "joukon johtaja" ja tietää ilmeisesti kaikesta kaiken. Luonto-ihminen. Ehkä hieman itsekeskeinen jne.

Työni takia tunnen kymmeniä tohtoreita, kaikki mukavia, huomaavaisia ihmisiä.

Tunnen satoja. Nykyään on helppo tehdä kasvatustieteen, filosofian tai yhteiskuntatieteen tutkinto.  Voi olla pelkkä artikkelikokoelma. Ennen tri-tukinto oli tiedeuran huiopentuma, nykyisin vain tutkinto työelämään. Tri-tutkintja suorastaan tehtaillaan jollain aloilla. Biologian tohtoreita on paljon, koska alalla on suuri työttömyys ja ihmiset puuhastelavat edes jotakin.  Jokin naistutkimuksen, mediatutkimuksen tri tai taiteen tri ei ole kovin kummoinen neropatti. Fysiikan tai tekniikan tri on eri asia: pitää olla älykäs ja tuottaa jotain merkityksellistä uutta tietoa. Lääketieteen trit ovat oman alansa asiantuntijoita, ja tri-tutkinto tarvitaan urakehitykseen yliopistollisessa sairaalassa tai muussa sote-hallinnossa, mutta vain harva väitöskirja on kansainvälisesti arvokas tieteellisesti.  Eri alojen trit eivät poikkea mitenkään erikoisesti muusta  alemmasta akateemisesta väestöstä luonteensa perusteella. 

Tuntemani tohtori on juoppo, takana useita suhteita, niissä pettämisiä, ja monet vuodet jo kotona homehtumassa, työtön "yrittäjä" :)

Minä olen maisterina enemmän besserwisser kuin hän.

Tarkoitetaanko kysymyksellä tohtoria, joka on akateemisella alalla? Moni ei ole - minä mukaanluettuna.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen satoja. Nykyään on helppo tehdä kasvatustieteen, filosofian tai yhteiskuntatieteen tutkinto.  Voi olla pelkkä artikkelikokoelma. Ennen tri-tukinto oli tiedeuran huiopentuma, nykyisin vain tutkinto työelämään. Tri-tutkintja suorastaan tehtaillaan jollain aloilla. Biologian tohtoreita on paljon, koska alalla on suuri työttömyys ja ihmiset puuhastelavat edes jotakin.  Jokin naistutkimuksen, mediatutkimuksen tri tai taiteen tri ei ole kovin kummoinen neropatti. Fysiikan tai tekniikan tri on eri asia: pitää olla älykäs ja tuottaa jotain merkityksellistä uutta tietoa. Lääketieteen trit ovat oman alansa asiantuntijoita, ja tri-tutkinto tarvitaan urakehitykseen yliopistollisessa sairaalassa tai muussa sote-hallinnossa, mutta vain harva väitöskirja on kansainvälisesti arvokas tieteellisesti.  Eri alojen trit eivät poikkea mitenkään erikoisesti muusta  alemmasta akateemisesta väestöstä luonteensa perusteella. 

Ja sinä olet varmaan vähintään tuplatohtori kun esitit jo arviosi erialojen tohtorien "neroudesta". - Vai sorruitko vain tavanomaiseen vähättelyyn, jossa monesti on tyypillistä se, että vain formaaleja ja luonnontieteitä sekä soveltavia tieteitä ja tekniikan tieteitä pidetään "oikeina tieteinä" kun taas ihmistiteiteitä; humanisitisia ja yhhteiskunnallisia - tieteitä, puhumattakaan taiteen tuomista tieteen kentälle) ovat diipa-daapaa, josta kuka vain halukas tekaisee väitöskirjan ja saa itsellen tohtorin arvon yhdessä hujauskessa.

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Tunnen satoja. Nykyään on helppo tehdä kasvatustieteen, filosofian tai yhteiskuntatieteen tutkinto.  Voi olla pelkkä artikkelikokoelma. Ennen tri-tukinto oli tiedeuran huiopentuma, nykyisin vain tutkinto työelämään. Tri-tutkintja suorastaan tehtaillaan jollain aloilla. Biologian tohtoreita on paljon, koska alalla on suuri työttömyys ja ihmiset puuhastelavat edes jotakin.  Jokin naistutkimuksen, mediatutkimuksen tri tai taiteen tri ei ole kovin kummoinen neropatti. Fysiikan tai tekniikan tri on eri asia: pitää olla älykäs ja tuottaa jotain merkityksellistä uutta tietoa. Lääketieteen trit ovat oman alansa asiantuntijoita, ja tri-tutkinto tarvitaan urakehitykseen yliopistollisessa sairaalassa tai muussa sote-hallinnossa, mutta vain harva väitöskirja on kansainvälisesti arvokas tieteellisesti.  Eri alojen trit eivät poikkea mitenkään erikoisesti muusta  alemmasta akateemisesta väestöstä luonteensa perusteella. 

Ns. Nippuväikkäri on kyllä ihan luonnontieteissä syntynyt tapa tehdä väitöskirja. Humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä tehdään yhä myös monografioita, fysiikassa ja tekniikassa ei juuri koskaan. Johtuu mm. siitä, että se "pelkkä artikkelikokoelma" on uran etenemisen ja työn kv-näkyvyyden kannalta paljon parempi kuin perinteinen monografia.

Useitakin. Ihan tavallisia ihmisiä kaikki. Samassa kahvipöydässä jutellaan keväänmerkeistä, koronasta tai siitä mitä kukakin on viime aikoina tehnyt. (Lähi)suvussa siis ihmisiä hyvin erilaisilla koulutuksilla, on rekkakuskia, maanviljelijää, luokanopettajaa, vakaopettajaa, stem-alojen tohtoreita, taiteista väitellyt, insinöörejä, yrittäjiä…

Täytyy myöntää että jos jostain yleisestä asiasta juttu kääntyy niin että asiasta ollaan eri mieltä, kuuntelen kyllä tarkemmalla korvalla tekniikan tohtoria kuin amk-insinööriä tai ammattiautoilijaa :)

Heh, tunnen paljonkin: itseni, siskoni, puolet työkavereistani ja ystävistäni. Vaihtelevia tyyppejä niin kuin ei-tohtoritkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen satoja. Nykyään on helppo tehdä kasvatustieteen, filosofian tai yhteiskuntatieteen tutkinto.  Voi olla pelkkä artikkelikokoelma. Ennen tri-tukinto oli tiedeuran huiopentuma, nykyisin vain tutkinto työelämään. Tri-tutkintja suorastaan tehtaillaan jollain aloilla. Biologian tohtoreita on paljon, koska alalla on suuri työttömyys ja ihmiset puuhastelavat edes jotakin.  Jokin naistutkimuksen, mediatutkimuksen tri tai taiteen tri ei ole kovin kummoinen neropatti. Fysiikan tai tekniikan tri on eri asia: pitää olla älykäs ja tuottaa jotain merkityksellistä uutta tietoa. Lääketieteen trit ovat oman alansa asiantuntijoita, ja tri-tutkinto tarvitaan urakehitykseen yliopistollisessa sairaalassa tai muussa sote-hallinnossa, mutta vain harva väitöskirja on kansainvälisesti arvokas tieteellisesti.  Eri alojen trit eivät poikkea mitenkään erikoisesti muusta  alemmasta akateemisesta väestöstä luonteensa perusteella. 

Ns. Nippuväikkäri on kyllä ihan luonnontieteissä syntynyt tapa tehdä väitöskirja. Humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä tehdään yhä myös monografioita, fysiikassa ja tekniikassa ei juuri koskaan. Johtuu mm. siitä, että se "pelkkä artikkelikokoelma" on uran etenemisen ja työn kv-näkyvyyden kannalta paljon parempi kuin perinteinen monografia.

Ja ne nippuväikkärit tehdään useimmiten osana tutkimusryhmää - herää kysymys, kuinka paljon niistä on omaa työtä. Juuri tästä syystä luonnontieteistä väitellään selvästi nuorempana kuin humanistisista tieteistä, joissa vaaditaan enemmän itsenäistä tutkimustyötä.

Olen itse ja tunnen monia muitakin, lähinnä siis omalta alalta. Hyvin vaihtelevaa porukkaa persoonaltaan. Yleensä kuitenkin sellaisia, että tulevat toimeen erilaisten ihmisten kanssa, vaikka se vaatisikin joustoa omimmalta mukavuusalueelta. Mieleen muistuu ainoastaan pari tyyppiä, joille tämä yhteistyöosuus on ollut vaikea rasti ja siksi akateeminen tie on ollut nihkeä. Toinen heistä pyörittää tutkimusryhmää, jossa porukka vaihtuu kuin hississä, koska tämän tyypin alaisuudessa ei vaan viihdytä. Rahoitus on kunnossa ilmeisesti siksi, että tutkimusaiheet näyttävät paperilla hyviltä ja taktiikkana on tykittää paljon julkaisuja (vaikka niiden sisältö olisikin aika heppoinen). Toisella taas oli aika hörhöjä visioita, ja hän riitautui jokaisen palkkaamansa työntekijän kanssa ja joutui lopulta luopumaan työtiloistaan. Nykyään hän ilmeisesti toimii jossain pseudotiedeyrityksessä, ja sai vielä varoituksen yliopistolta käytettyään pilipalitutkimuksessaan affiliaationaan yliopiston laitosta.

Vierailija kirjoitti:

Useitakin. Ihan tavallisia ihmisiä kaikki. Samassa kahvipöydässä jutellaan keväänmerkeistä, koronasta tai siitä mitä kukakin on viime aikoina tehnyt. (Lähi)suvussa siis ihmisiä hyvin erilaisilla koulutuksilla, on rekkakuskia, maanviljelijää, luokanopettajaa, vakaopettajaa, stem-alojen tohtoreita, taiteista väitellyt, insinöörejä, yrittäjiä…

Täytyy myöntää että jos jostain yleisestä asiasta juttu kääntyy niin että asiasta ollaan eri mieltä, kuuntelen kyllä tarkemmalla korvalla tekniikan tohtoria kuin amk-insinööriä tai ammattiautoilijaa :)

Ohis. Tuo on suuri rikkaus jo voi ja saa viettää aikaansa, vaikka sitten samassa kahvipöydässä, jossa on läsnä  hyvin eritaustaisia ihmisiä. - Itse yritän myös tulla toimeen ja olla hyvin monenlaisten ihmisten kanssa tekemisissä mutta myönnän, että kuplautuminen ja sulkeutuminen omaan kuplaani saattaisi olla silti helpompaa kuin uskallan, saati osaan itse tajuta.

Sinkkumies

Useita, kaikki erilaisia, kuten ihmiset yleensäkin. Ei "tohtoreilla" ole mitään tiettyä luonteen ominaispiirrettä.

Itse en ole akateeminen, joten en ole mielestäni puolueellinen.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen satoja. Nykyään on helppo tehdä kasvatustieteen, filosofian tai yhteiskuntatieteen tutkinto.  Voi olla pelkkä artikkelikokoelma. Ennen tri-tukinto oli tiedeuran huiopentuma, nykyisin vain tutkinto työelämään. Tri-tutkintja suorastaan tehtaillaan jollain aloilla. Biologian tohtoreita on paljon, koska alalla on suuri työttömyys ja ihmiset puuhastelavat edes jotakin.  Jokin naistutkimuksen, mediatutkimuksen tri tai taiteen tri ei ole kovin kummoinen neropatti. Fysiikan tai tekniikan tri on eri asia: pitää olla älykäs ja tuottaa jotain merkityksellistä uutta tietoa. Lääketieteen trit ovat oman alansa asiantuntijoita, ja tri-tutkinto tarvitaan urakehitykseen yliopistollisessa sairaalassa tai muussa sote-hallinnossa, mutta vain harva väitöskirja on kansainvälisesti arvokas tieteellisesti.  Eri alojen trit eivät poikkea mitenkään erikoisesti muusta  alemmasta akateemisesta väestöstä luonteensa perusteella. 

Tässä on kyllä aikalailla kiteytettynä nykytilanne tohtoritutkintojen suhteen. Turha kenenkään loukkaantua. Olen itse ollut kymmenien väitöstilaisuuksien, väitöskirjojen ja tohtoreiden kanssa tekemisissä työni puolesta, eri vuosikymmenillä ja voisin vaikka kirjoittaa kirjan tuosta proseduurista ja tutkinnon merkityksestä eri aikakausina. Tohtoreita on laidasta laitaan, aivan niinkuin muitakin ihmisiä, varsinkin nykyään.     

Olen itse tohtori, kuten kymmenet kolleganikin. Ihan tavallisia ihmisiä ollaan tavallisine perheineen ja arkihaasteineen. Samanlainen kirjo meissä tohtoreissa on kuin muissakin ihmisissä, joilla ei ole tohtorin tutkintoa. Ei tarvitse olla huippuälykäs tohtorin tutkinnon suorittamiseen, mutta sinnikäs ja pitkäjänteinen kylläkin. Kaikki tuntemani tohtorit ovat oman alansa hyviä asiantuntijoita, mutta se ei tee yhtään pätevämmäksi oman alan ulkopuolisille asioille. Ehkä meissä yhteistä on se, että ymmärretään miten monitahoisia asiat ovat. Itse olen tutkinut saman aihepiirin asioita 20 vuotta ja mitä enemmän alani asioista tiedän, ymmärrän koko ajan paremmin miten vähän lopulta tiedänkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useitakin. Ihan tavallisia ihmisiä kaikki. Samassa kahvipöydässä jutellaan keväänmerkeistä, koronasta tai siitä mitä kukakin on viime aikoina tehnyt. (Lähi)suvussa siis ihmisiä hyvin erilaisilla koulutuksilla, on rekkakuskia, maanviljelijää, luokanopettajaa, vakaopettajaa, stem-alojen tohtoreita, taiteista väitellyt, insinöörejä, yrittäjiä…

Täytyy myöntää että jos jostain yleisestä asiasta juttu kääntyy niin että asiasta ollaan eri mieltä, kuuntelen kyllä tarkemmalla korvalla tekniikan tohtoria kuin amk-insinööriä tai ammattiautoilijaa :)

Ohis. Tuo on suuri rikkaus jo voi ja saa viettää aikaansa, vaikka sitten samassa kahvipöydässä, jossa on läsnä  hyvin eritaustaisia ihmisiä. - Itse yritän myös tulla toimeen ja olla hyvin monenlaisten ihmisten kanssa tekemisissä mutta myönnän, että kuplautuminen ja sulkeutuminen omaan kuplaani saattaisi olla silti helpompaa kuin uskallan, saati osaan itse tajuta.

Sinkkumies

Olen samaa mieltä tästä, ja joskus itsekin vastannut johonkin asiaan samoin. Myös siinä yhteydessä asiaa ei ymmärretty.

Vaikken itse omaa akateemista taustaa ja myönnän, etten ole perehtynyt mihinkään tieteen alaan niin paljon, että minulla olisi asiantuntijuutta. Silti koen rikkautena olla mukana keskusteluissa, joissa on eri taustaisia ihmisiä, joilla on kyky keskustella asioista avoimesti ja antaa keskusteluun erilaisia näkökulmia. Mitä enemmän nostettaisiin vapaaseen ja avoimeen keskusteluun erilaisia näkökulmia eri ilmiöistä, kuplia ei syntyisi.

Kävin mielenkiinnosta vähän opiskelemassa yhteiskuntatieteitä niin sitä kautta törmäsin termiin yhteiskunnan polarisoituminen, joka mielestäni huolestuttava ilmiö. Tähän liitettynä somen tuomat kerronnalliset päivitykset, joiden taustalla olevia lähteitä ei tarkisteta ennen tiedon levittämistä on toinen, mikä ilmiöön vaikuttaa. Aihe on itsestäni ajankohtaisena mielenkiintoinen, mutta tosiaan.. Mulla ei ole akateemista koulutusta. Kunhan seurailen asioita ja opiskelen kurssimuotoisesti ymmärtääkseni erilaisten ilmiöiden olemassaoloa :)

Ihan mukava,aika sosiaalisesti kömpelö.

Itse olen fiksu, mukava ja mielenterveysongelmainen (sosiaalisten tilanteiden pelko) tohtori. Pari työkaveria on fiksuja ja mukavia sähläri-tohtoreita. Selkäänpuukottaja-tohtoria en tunne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen satoja. Nykyään on helppo tehdä kasvatustieteen, filosofian tai yhteiskuntatieteen tutkinto.  Voi olla pelkkä artikkelikokoelma. Ennen tri-tukinto oli tiedeuran huiopentuma, nykyisin vain tutkinto työelämään. Tri-tutkintja suorastaan tehtaillaan jollain aloilla. Biologian tohtoreita on paljon, koska alalla on suuri työttömyys ja ihmiset puuhastelavat edes jotakin.  Jokin naistutkimuksen, mediatutkimuksen tri tai taiteen tri ei ole kovin kummoinen neropatti. Fysiikan tai tekniikan tri on eri asia: pitää olla älykäs ja tuottaa jotain merkityksellistä uutta tietoa. Lääketieteen trit ovat oman alansa asiantuntijoita, ja tri-tutkinto tarvitaan urakehitykseen yliopistollisessa sairaalassa tai muussa sote-hallinnossa, mutta vain harva väitöskirja on kansainvälisesti arvokas tieteellisesti.  Eri alojen trit eivät poikkea mitenkään erikoisesti muusta  alemmasta akateemisesta väestöstä luonteensa perusteella. 

Ns. Nippuväikkäri on kyllä ihan luonnontieteissä syntynyt tapa tehdä väitöskirja. Humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä tehdään yhä myös monografioita, fysiikassa ja tekniikassa ei juuri koskaan. Johtuu mm. siitä, että se "pelkkä artikkelikokoelma" on uran etenemisen ja työn kv-näkyvyyden kannalta paljon parempi kuin perinteinen monografia.

Ja ne nippuväikkärit tehdään useimmiten osana tutkimusryhmää - herää kysymys, kuinka paljon niistä on omaa työtä. Juuri tästä syystä luonnontieteistä väitellään selvästi nuorempana kuin humanistisista tieteistä, joissa vaaditaan enemmän itsenäistä tutkimustyötä.

Kyllä se on se väitöskirjatekijä, joka on suurimman työn tehnyt. Miksi jollekin annettaisiin suurin kunnia, vaikka ei mitään olisi tehnyt? Kenen ajattelit työn tehneen?