Tunnetko ketään akateemista tohtoria? Onko hän mukava ja fiksu, pyrkyri, selkäänpuukottaja, mielenterveysongelmainen vai sähläri?

Tunnen useamman tekniikan tohtorin. Eivät eroa mitenkäään työpaikan diplomi-insinööreistä eikä heitä tohtoreiksi arvaisi jos ei tietäisi. Aivan tavallisia ihmisiä ja työntekijöitä. No, ehkä sillä erolla että he kaikki ovat hyviä ja fiksuja työntekijöitä.

Nämä hesan PUOSKARI pellet ovat sitä pahinta turhake sakkia!

Kuvittelevat olevansa jotakin ja NOLLA PÄIVÄÄ oikeita töitä. Tuskimpa edes osaavat…

Tunnen montakin. Eräskin n. 40v mies, hakee jatkuvasti seksiseuraa Tinderissä. On kyllä hyvännäköinen ja flaksi käy. Olen tarkistanut taustat ja on tohtori.

Tähänkin jonkun alemmuudentuntoisen piti tulla viettämään karonkkaansa. 

Olen akateemisesta suvusta, joten tohtoreita löytyy suvusta ja myös tuttavista, työkavereista jne. joten mukaan mahtuu kaikenlaisia ihmisiä. Eli kysymys on vähän samanlainen kuin kysyisi millaisia ovat vihreäsilmäiset ihmiset. No, monenlaisia ja laidasta laitaan. 

Nykyisin tohtorin tutkinto tehdään nuorena eikä harrasteena kuten joskus aiemmin. Eli 90-luvun puolivälistä alkaen tohtorit ovat olleet pääasiassa nuoria tutkijan työhön tähtääviä ihmisiä - vain maanpuolustuskorkeakoulussa vähän eri systeemi. 

Vierailija kirjoitti:

Tähänkin jonkun alemmuudentuntoisen piti tulla viettämään karonkkaansa. 

Olen akateemisesta suvusta, joten tohtoreita löytyy suvusta ja myös tuttavista, työkavereista jne. joten mukaan mahtuu kaikenlaisia ihmisiä. Eli kysymys on vähän samanlainen kuin kysyisi millaisia ovat vihreäsilmäiset ihmiset. No, monenlaisia ja laidasta laitaan. 

Nykyisin tohtorin tutkinto tehdään nuorena eikä harrasteena kuten joskus aiemmin. Eli 90-luvun puolivälistä alkaen tohtorit ovat olleet pääasiassa nuoria tutkijan työhön tähtääviä ihmisiä - vain maanpuolustuskorkeakoulussa vähän eri systeemi. 

LUULET kovasti olevasi erikoinen… Kyllä ROUTA porsaan kotiin tuo!!

Nykyään tohtoriksi opiskelu kertoo valitettavan usein siitä että opintojen loppusuoralla havahdutaan tajuamaan ettei tällä tutkinnolla tule ikinä saamaan duunia jolla elättäisi edes itseään saati sitten perhettä ja hankkimaan minkäänlaista asuntoa.

Korkeakoulut on muutettu tehtaiksi joista suolletaan tuhat kertaa työmarkkinoiden kysyntää vastaava määrä akateemisia varsinkin ah, niin trendikkäiltä kuulostavia pehmeiden alojen linjoilta joilla kuka tahansa seiskan oppulaskin selviää maisteriksi jos perse kestää istumista ja isin visa jatkaa vinkumistaan.

Tuomion päivää eli työttömyyskortistoon siirtymistä yritetään siirtää kunniallisella, jopa arvostetulla tavalla jatkamalla oikein tohtoriksi saakka.

Tunnen parikin tällaista vaimon entistä opiskelukaveria. Ei tarvinne vääntää rautalangasta missä tiedekunnassa opiskeli Helsingin yliopistossa.

Tunnen, serkkuni. Hän on fiksu, rauhallinen ja mukava.

Aiempi esimieheni oli tohtori. Hän oli hyvin ylpeä tittelistään. 

Toinen on perehtynyt biokemiaan, toinen lihavuustutkimukseen.

Tunnen muutaman. Ihan normaaleja ihmisiä. Yksi oli ekalta koulutukseltaan merkonomi. Sitten opiskeli ratsastuksenopettajaksi ja lopulta arkeologiksi ja väitteli päälle 50-vuotiaana. Tunnen yhden yli 70-vuotiaana väitelleen opettajan. On sittemmin opettanut yliopistossa kasvatustieteellisessä vaikka ikää on.

Tunnen useita. Kaikki egoistisia kiusaajia

Olen itse, ja en epäröi iskeä käsiäni ns. saveen. En puukota ketään selkään, olen pikemminkin tunnettu suorapuheisuudestani. Mukava ja fiksu, no tietenkin.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään tohtoriksi opiskelu kertoo valitettavan usein siitä että opintojen loppusuoralla havahdutaan tajuamaan ettei tällä tutkinnolla tule ikinä saamaan duunia jolla elättäisi edes itseään saati sitten perhettä ja hankkimaan minkäänlaista asuntoa.

Korkeakoulut on muutettu tehtaiksi joista suolletaan tuhat kertaa työmarkkinoiden kysyntää vastaava määrä akateemisia varsinkin ah, niin trendikkäiltä kuulostavia pehmeiden alojen linjoilta joilla kuka tahansa seiskan oppulaskin selviää maisteriksi jos perse kestää istumista ja isin visa jatkaa vinkumistaan.

Tuomion päivää eli työttömyyskortistoon siirtymistä yritetään siirtää kunniallisella, jopa arvostetulla tavalla jatkamalla oikein tohtoriksi saakka.

Tunnen parikin tällaista vaimon entistä opiskelukaveria. Ei tarvinne vääntää rautalangasta missä tiedekunnassa opiskeli Helsingin yliopistossa.

Ehkä vähän prosoiva kirjoitus mutta kenelle on uusi tieto se, että Suomessa korkeakoulutus ja yliopistokoulutus on pitkälti inflatoitu. - Eli jos vaikkapa odotat ja toivot saavasi maisterina tai mahd. tohtorina parempaa palkkaa kuin se ammattikoulusta valmistunut (naapurisi), niin saatat pettyä ja pahasti.

Mutta toisaalta yhtää palkkaa ja rahaa väheksymättä sanosin, että "korkeampaan koulutukseen" pyrkiessä on päällimäisenä myös ihan muita syitä kuin vain se, että sitä tekisin yksinomaisesti vain rahat kuvat silmissä. 

Silti voidaan toki kysyä, että onko nykyisessä (korkeakoulutus)  -kiimassa mitään järkeä. Asia on hankala sikäli, että emme elä, enkä itse ole edes persu, joka haikailisi ajassa taaksepäin 1950 lukua edeltäneiiin aikoihin viime vuosisadoille. Toisin sanoen nykyisin on syytä olla "vähän" enempi koulutusta kuin ennen. Mutta on ihmisten pettämistä, jos liian moni joutuu tyytymään koolutus (=osaamispotentiaaliaan) huomattavasti soveltamattomampiin paikkoihin, jolloin on aika laiha lohtu kuulla, että mitäs lähti opiskelemaan väärää alaa. Tai kuulla muistutteluja siitä, miten kaikki työ on arvokasta, että onkos tuo koulutusesi mennyt kusen lailla päähän.

Kun omassa  perheessä on kaikki hyvin sijoittuneet   työelämään, ei siitä uskalla kovin  julkisesti  somessa kertoa.   Kautta ranatain oli  uitenkin  huhu  levinnyt  kuinka eräs perheenjäsen oli  saanut  hyvän toivotun työpaikan ja oli  uskoutunut ystävälleen  jopa palkastaan.   Sain heti kohta  viikolla  lähipiiriltä ilkeän veetuilevan  puhelinsoiton kateellselta  sukulaiselta, jota en ole  tavannut  moneen vuoteen. En ymmärrä   mitä  se nin nyppii jos   yritteliäs  korkeasti koulutettu   on hyvässä  toive työpaiassaan,. Kateus on  karmivaa.

Enoni, veljeni, aviomieheni, kälyni... ja jotain muita kaukaisempia sukulaisia. Hyvin erilaisia ovat. Ei se tohtoruus heitä määritä. Tosin kukaan ei ole tyhmä eikä heikkolahjainen XD

No, en tiedä voiko akateemiseksi sanoa, kun on kauppakorkeakoulusta väitellyt. Olen lukenut väikkärinsä ja aika liirumlaarumia suoraan sanottuna.

Ihmisenä katala muille naisille. Miehiä mielistelee. Mt-ongelmia. Toimii liike-elämässä.

Tunnen hyvin kaksi naispuolista tohtoria. Kumpikin eri alalta. Molemmat katsovat ympäröivää maailmaa pienestä reiästä. Ymmärrys ja mielenkiinto oman alan ulkopuoliseen maailmaan on vähäistä. 

Omien toimintamallien muuttaminen tuntuu ylivoimaisen vaikealta.

 En palkkaisi kumpaakaan omaan yritykseeni. 

Fiksu ja huomaavainen ihminen.

Tunnen kolme.

80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa syntyneitä naisia.

Mukavia, empaattisia, sosiaalisia, järkeviä ja fiksuja jokainen.

Kavereina erityisen hyviä.

Teologian tohtori, täysi mulkku ihmisenä. Ja mikä teeskentelijä!

Molemmat serkkuni, useimmat entiseltä työpaikaltani (HY), naapureissa heitä ainakin kymmenkunta (Suomen korkein tohtoritiheys alueella, juuri tästä HS:n uutinen) ja noin isoon joukkoon tietysti mahtuu monenlaista ihmistä. Ei siis ole mitään yhtä piirrettä paitsi varmaan se, että on kiinnostunut tieteen tekemisestä. 

Vierailija kirjoitti:

Tunnen satoja. Nykyään on helppo tehdä kasvatustieteen, filosofian tai yhteiskuntatieteen tutkinto.  Voi olla pelkkä artikkelikokoelma. Ennen tri-tukinto oli tiedeuran huiopentuma, nykyisin vain tutkinto työelämään. Tri-tutkintja suorastaan tehtaillaan jollain aloilla. Biologian tohtoreita on paljon, koska alalla on suuri työttömyys ja ihmiset puuhastelavat edes jotakin.  Jokin naistutkimuksen, mediatutkimuksen tri tai taiteen tri ei ole kovin kummoinen neropatti. Fysiikan tai tekniikan tri on eri asia: pitää olla älykäs ja tuottaa jotain merkityksellistä uutta tietoa. Lääketieteen trit ovat oman alansa asiantuntijoita, ja tri-tutkinto tarvitaan urakehitykseen yliopistollisessa sairaalassa tai muussa sote-hallinnossa, mutta vain harva väitöskirja on kansainvälisesti arvokas tieteellisesti.  Eri alojen trit eivät poikkea mitenkään erikoisesti muusta  alemmasta akateemisesta väestöstä luonteensa perusteella. 

Et ole tainnut olla missään tekemisissä väikkäreiden kanssa, kun et tiedä, että matemaattis-luonnontieteellisissä oppiaineissa tehdään eniten artikkeliväikkäreitä eli sieltä tapa on yleistynyt humanistisiin aineisiin. Esimerkiksi filosofiassa on vielä harvinaisa.