Mitä halusitte pienenä, mutta ette ikinä saaneet?
Kommentit (1151)
Kunnollisen, rakastavan isän, jota ei olisi tarvinnut pelätä.
Raittiin lapsuuden. Ja vanhemmat ois voinu kehua edes joskus mutta virheistä kyllä sai huutoa.
Halusin pienenä että mua huomioitaisiin ja kuunneltaisiin..en saanut.
Kärkipiikittömät, ei-valkoiset luistimet. Isä aina kritisoi siitä, etten osaa luistella vaan potkin kärjillä, mutta toisaalta kieltäytyi myös ostamasta luistimia, joissa ei ollut piikkejä kärjissä.
Oikeastaan koko lapsuutta leimasi se, että tein väärin kaiken mutta ei annettu neuvoa ja opastusta eikä välineitäkään tehdä mitään oikein. Ehkä onnistuin jossakin, koska aina en saanut haukkuja. Joskus oli vain hiljaista.
Mä niiiiiiin halusin puumajan. Ja eläimiä.
Elukoita ei allergiani takia hommattu, hankin niitä sitten omaan kotiin muutettuani. Puumajakin kelpais edelleen ..
Rakkautta ja ymmärtämystä.
Sai vain tiuskintaa, latistamista ja moitteita, vaikka olis seisonut päällään. Kokeista tulleet kympit ja ysitkään eivät auttaneet yhtään.
Kuulostaa hassulta, mutta salaa toivoin monia sellaisia siivous ja kunnossapitotarvikkeita, mitä näin toisten kodeissa. en ääneen sanonut kun ne oli aikuisten asioita. Meillä ei sellasia ollut, ei mitään elämää helpottavia kätevyyksiä. Ihan esimerkiksi kuivauslasta märkätiloissa. Aina kun pääsi kylässä saunaan vetelin innoissani vesiä lastalla kaikkien jälestä. Ja sama pihalla. Jos jossain oli pihaharja, niin harjasin innolla hiekkoja ulkorappusista tai terassilta. Tai semmoinen hakku/piikki, jolla hakattiin jäitä oven edestä. Rappuralliinkin pyyhin aina jalat jos jossain semmosen näin. Joku vietti oli tuommosiin.
Syntymäpäivä kakkua ja olen toivonut sitä näihin vuosiin asti muttei kukaan ole koskaan sitä tehnyt ei edes vanhoina päivinä, no enää en edes odota.
Vierailija kirjoitti:
Rakkautta ja ymmärtämystä.
Sai vain tiuskintaa, latistamista ja moitteita, vaikka olis seisonut päällään. Kokeista tulleet kympit ja ysitkään eivät auttaneet yhtään.
Ihan sama juttu! Rakkauden ja hyväksynnän sijaan oli hylkäämistä, alistamista, pelkoa ja haukkumista tärkeillä nimillä sekä loputonta raatamista
Olisin halunnut normaalin lapsuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkautta ja ymmärtämystä.
Sai vain tiuskintaa, latistamista ja moitteita, vaikka olis seisonut päällään. Kokeista tulleet kympit ja ysitkään eivät auttaneet yhtään.
Ihan sama juttu! Rakkauden ja hyväksynnän sijaan oli hylkäämistä, alistamista, pelkoa ja haukkumista tärkeillä nimillä sekä loputonta raatamista
Olisin halunnut normaalin lapsuuden.
😂Törkeillä nimillä😂Puhelin, tuo tollo kapine.
Tasapuolista kohtelua sisarusteni suhteen vanhemmiltani. Syy kohteluun selvisi parikymppisenä ja syy siihen millaista kohtelua sain ei johtunut minusta vaan isoäidin valheesta jo ennen syntymääni.
"Synnyttävän" kissapehmon, oli sellainen jonka mahassa oli poikasia ja sen mahan sai auki. Taisi olla koiranakin ja hevosena saatavana jos en ihan väärin nyt muista mutta minä halusin nimenomaan kissan. En saanut koska kuulemma olen liian vanha leikkimään pehmoleluilla, olin 9v.
Kaalimaan Kakaraa en koskaan saanut. Vielä liki 40 vuotta myöhemmin tunnen pistoksen.
Totta puhuen oli hyvä lapsuus. Tavarasta oli pulaa, mutta rakkaudesta ei koskaan. Mulla oli melko nuoret vanhemmat, jotka kävi mun kanssa uimassa ja pulkkamäessä, pelasivat lautapelejä ja kävivät metsäretkillä voileivät leivinpaperissa.
Mä olisin halunnut sellaisen pienen pienen punaisen leikkitraktorin, mutta sain vain typeriä nukkeja. Onneksi pääsin sitten vähän isompana ajamaan oikeaa traktoria.
Olisin halunnut, että tehdään perheenä jotain yhdessä. Pelattu edes korttia tai jotain. Isän kanssa pelasin ja äidin kanssa kävin esimerkiksi jumpassa, mutta yhdessä perheenä ei tehty ikinä mitään.
Olisin halunnut vain ponin, shetlanninponin. Olin valmis itse hakemaan sen Englannista, hintana pidin 100 puntaa aivan riittävänä. Luin silloin Laura-kirjoja. XD Jostain syystä en ponia saanut. :(
Pienoisrautatie ja kaasupistooli, isona sain kyllä monia erilaisia aseita, mutta en koskaan pienoisrautatietä, jota vieläkin himoitsen.
Pikkusisarusta. Monta vuotta toivoin, että vanhemmat olisivat hankkineet sellaisen, mutta eivät hankkineet. Minulla on yhteensä 9 vanhempaa sisarusta ja ehkä minä en olisi halunnut olla perheen nuorin lapsi. Siksi halusin pikkusisarusta, että hän olisi ollut nuorin.
Barbien auton olisin halunnut 80-luvulla. En saanut. Pitäisiköhän nyt ostaa sellainen, barbeja löytyisi kyytiinkin :D