Lue keskustelun säännöt.
Isovanhempi haluaa hankkia lapsellemme "kaikki isot jutut"
23.03.2022 |
Kyllä, ihmisillä on isompiakin ongelmia, mutta meillä on tosi rasittava tilanne. Lapsemme on isovanhempien ainoa lapsenlapsi, eikä muita lapsenlapsia ole tulossa. Yksi isovanhemmista haluaa ehdottomasti hankkia lapsellemme kaikki isot ja näkyvät jutut. Tyyliin, että on halunnut hankkia lapsellemme vaunut, ulkohaalarit ja muut. Hän ei siis kysy meiltä, että onko meillä jo nämä tavarat/millaiset haluaisimme, vaan hän hankkii omasta mielestään kivannäköiset kysymättä meiltä ja tuo ne kotiimme. Isovanhempi on esimerkiksi tuonut meille haalarit jo useammassa koossa valmiiksi nurkkiin pyörimään ja joudumme nyt pitämään noita kaapeissa odottamassa tulevia syksyjä ja talvia.
Olemmeko pikkumaisia puolisoni kanssa, kun haluaisimme itse valita ainoan lapsemme haalarit ja muut isot asiat? Lapsi on pieni vain vähän aikaa ja ei mene kauaa, kun lapsi haluaa valita nuo itse. Olisi mukava tässä vaiheessa pukea lapsi niin kuin itse parhaaksi näkee. Ei siinäkään mitään, jos isovanhempi haluaisi vaikka taloudellisesti osallistua jonkun haalarin hankintaan ja antaisi sitä varten rahaa, mutta miksi isovanhemman pitää saada itse valita nuo jutut? Hän on jo oman lapsensa aikoinaan vaatettanut, nyt on meidän vuoro.
Ja kun joku kysyy, niin on sanottu asiasta isovanhemmalle, mutta ei usko. Ei suostu ostamaan sukkia ja muuta pientä tarpeellista, koska haluaa hankkia ne isot asiat. Tietää myös, että mietimme ympäristöasioita sen verran, ettemme vain kykene heittämään isovanhemman antamia tavaroita pois ja ostamaan uusia tilalle. Me saadaan sitten päivittäin katsella noita isovanhemman ostamia tavaroita, jotka eivät ole mieluisia eivätkä sellaisia, mitä olisimme omalle lapsellemme hankkineet (osa on esim. hankalasti puettavia).
Kommentit (760)
Vierailija kirjoitti:
Olisin iloinen, jos olisi noin anteliaat isovanhemmat. Vastaavasti ehkä laittaisin lapsen kalleimmista hankinnoista säästyneet rahat jemmatilille, joilla sitten voisi perheenä tehdä vaikka lomareissun tai sisustaa kotia.
Toki voisit antaa vinkkiä, minkä väristä, kokoista jne. tavaraa lapsenne seuraavaksi tarvitsee.
Millä tavalla siinä säästyy rahaa? Kun saa epäsopivaa ja joutuu ostamaan itse kaiken kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ehkä liian köyhä, mutta itse en kyllä viitsisi mistään käyttötavarasta alkaa kiukuttelemaan, vaan ottaisin ilolla vastaan lahjoista itselleni koituvan säästön. Esim. jokin toppahalaari on jotain mitä muutaman kuukauden käytetään, eikä mikään loppuelämän sitoumus.
Eri asia jos anoppi tai äiti alkaisi vaikka sanella asunnon sisustusta, jota oikeasti täytyy katsella joka päivä kauemminkin.
Mutta kuten sanottua, olenkin köyhä joten lasken hyödylliset lahjat säästönä, enkä loukkaannu edes vääränvärisistä pyyhkeistä (jotka ovat tietääkseni ikuinen angstin aiheuttaja AV-palstalla).
Toppahaalaria puetaan ja riisutaan loputtomiin sen yhdenkin talven aikana. Ja lapsi on siinä päiväkodissa. Kyllä sen potää olla sopivankokoinen ja muutenkin sopiva.
Ja liian pienillä, vääränlaisilla jne ei tee yhtään mitään.
En ole koskaan lukenut täällä pyyhkeistä. Mutta sama pätee niihinkin. Miksei voi ostaa sopivaa?
Sopivankokoinen vaatteen pitää olla tietysti, sehän nyt on selvä. Tarkoitin vain sellaista tilannetta, että haalarissa on vaikkapa kuosi, jota ei olisi välttämättä itse valinnut kaupassa.
Sain joku vuosi sitten lahjaksi vaaleanpuna-harmaat kylpypyyhkeet. Kallista merkkiä vielä olivat. En olisi ostanut itse tuonvärisiä, mutta käyttöön tulivat silti.
Miksi ihmeessä sinä sellaista ajattelit, kun ei sellaisesta tässä puhuta ollenkaan?
Vai niin.
No mutta eikö aloituksessa nimenomaan sanottu, että halutaan itse valita esimerkiksi juurikin ulkonäöltään oikeanlaiset tavarat?
"hän hankkii omasta mielestään kivannäköiset kysymättä meiltä ja tuo ne kotiimme"
"Olisi mukava tässä vaiheessa pukea lapsi niin kuin itse parhaaksi näkee"
"Me saadaan sitten päivittäin katsella noita isovanhemman ostamia tavaroita, jotka eivät ole mieluisia eivätkä sellaisia, mitä olisimme omalle lapsellemme hankkineet"
Vääränkokoisista ja epäsopivista ei ollut muuta mainintaa, kuin että osa vaatteista voi olla vaikka hankalasti puettavia, ja että kaappeihin on ostettu valmiiksi liian isoja odottamaan tulevaa käyttöä. Hankalasti puettavia ei tietysti kannata väkisin käyttää hankaloittaen elämää.
Ei nuo kuvaukset välttämättä tarkoita ulkonäköä. Ap saattaa tykätä bodysta, leggareista ja tarrakengistä ja mummo ostaa paitoja, sukkahousuja ja nauhakenkiä.
No se voi olla sitten. Esimerkkinä oli kuitenkin toppahaalari, joten sen mukaan spekuloin.
Minulle nyt on ihan sama, miten ap pukee lapsensa. Puhuin vain ihan omasta puolestani, että MINULLE ei satu olemaan niin tarkkaa, miellyttävätkö käyttötavarat ja -vaatteet 100% omaa silmää vai ei. Siis esimerkiksi jokin toppahaalari on minulle selkeästi käyttövaate, jonka kanssa rymytään pihalla.
Ja kuten jo sanoinkin, olen köyhä, joten se varmasti värittää suhtautumistani lahjoihin, ja esimerkiksi hyviin kirppislöytöihin. Jos kirppikseltä löytyy jotain hyödyllistä ja hyväkuntoista, jolle on oikeasti tarvetta, sen ei tarvitse olla juuri se jonka olisi itse ostanut kaupasta, jos olisin tehnyt ostoksia täydellä hinnalla. Miksi olisikaan, kun kerran maksan siitä vain pikkurahan. Säästäminen on aina kompromissi.
Niinhän se on, että toppahaalrai on käyttövaate. Miten sitä käytetään, jos lapsi itkee, ettei voi mennä kyykkyyn, kun haalari kiristää (pitkäselkäinen lapsi). Tai lahkeet nousee polviin, kun kyykistyy (pitkäjalkainen lapsi). Mulla tuli aikanaan parikin hutiostoa ennen kuin löytyi lapsen mittasuhteisiin hyvä merkki (lapselle juurikin pitkä selkä) ja sen jälkeen olin merkkiuskollinen ja saatiin joka vuosi just hyvä. Nykyään on helpompaa, kun mennään jo takki/housut setillä.
VAIKKA se toppahaalari on "käyttövaate jolla rymytään pihalla" niin se on yleensä se sama haalari joka puetaan joka päivä muutenkin päälle, sillä mennään kauppaan, tapahtumiin, kaupungille. Se on käytössä AINA kun mennään ulos. Kun et voi itse sietää vaikka keltaista ja vihreää väriä ja lapsesi on saanut haalarin jossa on isoja keltaisia ja vihreitä kukkia, niin kyllä se vaan ottaa aivoon tuijotella niitä kuoseja päivästä toiseen.
Mulla oli ensimmäisen lapsen kanssa sellainen tilanne ettei todellakaan valitettu siitä mitä sai ilmaiseksi ja kaikki meni käyttöön, mutta mua kismitti joka ikinen päivä pukea lapsi mun äidille mieluisiin vaatteisiin, kun meillä oli täysin eri tyyli. Olin silti äärimmäisen kiitollinen että hän toi niitä vaatteita. Nyt 10 vuotta myöhemmin seuraavan lapsen kanssa kun on oma taloudellinen tilanne parempi, niin en halua tyytyä siihen että puen lapseni vaatteisiin jotka eivät miellytä minun silmää, vaikka kuinka anopin tai minun äidin tuomat vaatteet ovat käytännöllisiä ja "ei pitäisi valittaa kun saa ilmaiseksi hyvää tavaraa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miniä sanoo, että Edvinin keväthaalari on liian pieni, voi kun olisi varaa ostaa uusi Reiman haalari.
Minä totean, että kylläpä se aurinko onkin sulattanut lumia.
MIniä sanoo, että ruuan hinta nousee huimasti, kohta ei ole varaa mihinkään.
Minä pohdin ääneen, että miten viikonlopun myrsky mahtaa vaikuttaa lumien sulamiseen.
Miniä sanoo, että joutuu varmaan ottamaan viikonlopputyön, että saavat vuokrat maksettua.
Minä ihmettelen, että miksi ne hyvät tiekarhut aikoinaan myytiinkään pois.
Vierailun päätteeksi hymyilen itselleni: selvitit taas pahat karikot!
Kas kun se miniä vain juttelee. Ei se että hän puhuu haalareista tai ruuasta tarkoita, että SINUN ne pitäisi sinne henkesi hädässä kärrätä. Juuri tämän takia sinunlaistesi ihmisten kanssa ei voi olla tekemisissä, kun te kuulette kaiken juurikin noin ja sitten seuraavana päivänä niitä ei-toivottuja nyssäköitä on oven takana. Ja sitten pitäisi olla KIITOLLINEN.
t. narsistin tytär
Juuri näin. Minä juttelin mummolle, että kaksivuotiaalle on tulossa satutanssissa esitys ja että sinne pitää ommella tanssipuku, pohdiskelin siinä ääneen, että minkähän värisiä ne eri viidakon eläimet on ja että onko meillä tekokarvaa jne. Siis juttelin, ihan niin kuin juttelen muillekin omia kuulumisiamme.
Seuraavana aamuna oven kahvassa roikkui sitten mummon tekele ja todella ikävänsävyinen kirje miten hänen pitää nyt päästä sinne näytökseen, kun puvunkin teki.
Normaali ihminen kysyy, voiko auttaa jotenkin, tarjoaa vaikka kaavoja, joilla itse on ommellut oravahaalarin tms. Tai sanoo, että siellä ja siellä kirpparilla oli muuten myynnissä kiva leijonanaamari.
Rajaton narsisti kaappaa koko hankkeen itselleen, tekee kaiken oman päänsä mukaan salaa ja haluaa "yllättää" ja odottaa "kiitollisuutta".
Tämä on se ratkaiseva ero ja siksi juuri ap:kin kokee sen saamansa "avun" epämiellyttäväksi, kun se on tallovaa, runnovaa ja kilpailevaa ja ihan ulkopuolisen tarpeista lähtevää.
Tuo jatkuva vaatimus siitä, että kaikesta pitäisi olla kiitollinen. Vaikka mummo tois pölypussin ja hieroisi sisällön sohvaan, niin siitäkin pitäisi kiitellä.
Olen myös miettinyt tätä kiitollisuuden velvoitetta, mistä satojen vuosien takaa se periytyy? Sen jotenkin ymmärtää vaikka 100 vuotta sitten, agraariyhteiskunnassa ei ollut tavaraa paljoa ja sitten sodatkin veivät osansa, joten tavara oikeasti periytyi sukupolvelta toiselle.
Nykyään, kun on jo kymmeniä vuosia hukuttu tavaraan niin sillä ei ole samanlaista merkitystä. Minullekin on yritetty tuupata vaikka mitä hirvityksiä ja sitten olen kiittämätön, kun en huoli.
Omilla vanhemmillani on myös ennakkoajatus, että olisin ollut vauvojen äitinä vähävarainen, jonka olisi pitänyt olla kaikesta kiitollinen. Olin kuitenkin jo kolmikymppinen, hyvässä työssä, josta tienasin hyvin ja meillä oli omakotitalokin jo hankittuna.
Meillä oli sama ongelma. Ei rahaa liikaa ollut, mutta ihan mukavasti pärjättiin.
Se tavaramäärä oli infernaalinen. Sen sijaan tätä olisi tuonut muovipussillisen kulahtaneita potkuhousuja ja bodyja, niin olisi tuonut yhden kunnollisen. Tai jos on ihan pakko ostaa jotain, niin olisi tuonut paketillisen vaippoja.
Ja sitten vielä käytiin tarkastuskäynneillä, että varmasti on kaikki käytössä. Siitä sai kuulla, jos ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Olisin iloinen, jos olisi noin anteliaat isovanhemmat. Vastaavasti ehkä laittaisin lapsen kalleimmista hankinnoista säästyneet rahat jemmatilille, joilla sitten voisi perheenä tehdä vaikka lomareissun tai sisustaa kotia.
Toki voisit antaa vinkkiä, minkä väristä, kokoista jne. tavaraa lapsenne seuraavaksi tarvitsee.
Miksei ne anteliaat isovanhemmat voi ostaa mieluista tai antaa rahaa mieluisiin tai antaa rahaa lomamatkaan?
Miksi tähän on kehitetty tällainen omituinen himmeli vallankäyttöä ja salasäästöjä?
Tällä palstalla on kummallista isovanhempi-vihaa.
Miksi täällä on aina näitä isovanhempia haukkuvia ketjuja.
Mikseivät saa osallistua perheyhteisöön. Pitäisi arvostaa, että antavat vaunuja ym.
Omat lapseni ovat teinejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin iloinen, jos olisi noin anteliaat isovanhemmat. Vastaavasti ehkä laittaisin lapsen kalleimmista hankinnoista säästyneet rahat jemmatilille, joilla sitten voisi perheenä tehdä vaikka lomareissun tai sisustaa kotia.
Toki voisit antaa vinkkiä, minkä väristä, kokoista jne. tavaraa lapsenne seuraavaksi tarvitsee.
"Emma tarvitsee toppahousut, vaaleanpunainen toppatakki löytyy jo."
-Tuovat uuden toppatakin seeprakuviossa joka on oikean kokoinen ensi kesällä.
Näin se vähän yleensä menee. "No kun tuo löytyi juuri sopivasti alesta ja oli niin Emman näköinen, oli pakko ostaa!" Kiitollisia voi olla, mutta kun harvemmin kuunnellaan toiveita vaan sieltä roudetaan tavaraa joille ei tule käyttöä tai muuten vaan väärää väriä, kokoa ja ei vaan vastaa tarpeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun saisikin hyvällä omallatunnolla olla ostamatta, tai oikeammin sanottuna, voi kun kerjuu loppuisi. Jatkuvasti on miniällä kerjuu menossa. Lapsi tarvitsee siitä ja tätä, ja tuokin olisi kiva. Jos emme ota mitään kantaa niin alkaa puhe kimpan tekemisestä. Ostetaanko se ja se tavara kimpassa, kukin laittaa jonkun summan ja he loput. Poikaamme näyttää vaimonsa käytös nolottavan.
Minusta riittää kun viemme synttäri- ja nimpparilahjat ja useamman joululahjan ja satunnaisesti jotain pientä, mutta miniälle se ei tunnu riittävän.
Meillä on kaksi lasta, joista vain toisella on lapsi, ei tunnu kivalta kun miniä on ahneena vaatimassa heille etuja yli äyräiden.
Olemme päättäneet, ettemme suosi”lapsellista” perhettä, mutta kiusallisia ovat tapaamiset kun toiveita on miniällä niin paljon.
Odotamme lievää kauhua tuntien kuinka paljon hoitoapua odottaa miniä kunhan lapsi tuosta varttuu. Joskus hän kertoilee kuinka joku tuttu on jäänyt eläkkeelle jotta voi hoitaa lapsenlasta. Juu, minä en jää, enkä eläkkeellä ala täyspäiväiseksi hoitajaksi.
Sanokaas miten tämmöisestä pitää miniälle sanoa (kerjäämisestä) niin ettei mene välit?Sanot omalle pojallesi, tietysti.
Miksi ihmeessä pojalle sanotaan jos miniä käyttäytyy rajattomasti? En nyt ymmärrä, onko miniät lähtökohtaisesti tyhmiä? Eikö niille voi sanoa, aikuisia ne kai on, vaikka ei uskoisi kun näitä valituksia lukee.
Eli odotatteko te miniät, että miehenne holhoaa teitä?
Ja kun mies ei jaksa niin tuloksena on tämmöisiä rääväsuuita kun tämän ketjun itsekkäät omanapaämmät on?
Hävettää lukea onanikäisten rääsyämistä.
Ohis
Moi mummo! Jäikö iltapäiväkahvit ryystämättä tassilta kun noin hermot kireällä?
- Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Murheellisena luin tämän ketjun…
Terveisin isovanhempi, joka häpee, kun ei ole rahaa antaa mitään lahjaa lapsille, eikä lapsenlapsille😢
Eihän tässä.ketjussa haluttu mitään. Anna aikaa, läheisyyttä ja halauksia. Ovat ihan ilmaisia.
T. Yksi, joka ei suostu toimimaan tavaratunkiona
Juuri tämä!! Aikaa, yhdessä touhuamista, pieniä retkiä - eväsretket, yhdessä leipomiset, askartelut, juttelut, lautapelien pelaaminen, mahdollisuuksien mukaan uimahallit, museot....
Kiitos aivan liian aikaisin edesmenneelle anopille näistä ❤️.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä siinä oikein menetät jos otat mummon hankinnat iloisesti vastaan, kiität ja jatkat elämääsi? Onko se sun rahaasi mitä siinä on ”tuhlattu”?
Jos ne mummon hankinnat ei pesunkaan jälkeen ole mielestäsi käyttökelpoisia tai yllä sun korkeisiin standardeihisi, pakkaat ne sitten vaan pussiin ja kiikutat vaatekeräykseen jos et tunne ketään kuka ne haluaisi. Tai käytät matonkuteina tai tilkkuina käsitöissä. Win-win.
Voisit vaikka lähettää me mulle, lupaan maksaa postimaksun!
Menetän aikaa siihen kun pitää kiikuttaa ne sinne keräykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla on kummallista isovanhempi-vihaa.
Miksi täällä on aina näitä isovanhempia haukkuvia ketjuja.
Mikseivät saa osallistua perheyhteisöön. Pitäisi arvostaa, että antavat vaunuja ym.
Omat lapseni ovat teinejä.
Jos ei halua niitä vaunuja, niitä ei tarvitse ottaa vastaan. Antajan tulee kunnioittaa tätä. Ei toisin päin.
Minä olisin saanut äidiltäni lahjaksi auton, koska he olivat vaihtamassa uudempaan.
Hän taisi unohtaa, että minulla ei ole ajokorttia. En siksi tarvitse omaa autoa, kun en voi sitä käyttääkään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi nuken pukeminen tietynlaiseti on niin tärkeää ja miksi pelkäätte sitä että hän päättää niistä asioista kohta itse?
Tämä. Kyseistä ongelmaa ei ole leikkinuken kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla on kummallista isovanhempi-vihaa.
Miksi täällä on aina näitä isovanhempia haukkuvia ketjuja.
Mikseivät saa osallistua perheyhteisöön. Pitäisi arvostaa, että antavat vaunuja ym.
Omat lapseni ovat teinejä.
Yhteisöön pääsee osallistumaan ne, jotka kunnioittaa yhteisön jäseniä. Kunnioittaa yhteisön jäsenten toiveita ja kunnioittaa sitä, jos heille sanotaan ei jossain asiassa. Ei mihinkään yhteisöön haluta osallistumaan sellaisia ihmisiä, jotka kävelee sen yhteisön muiden jäsenten yli, sivuuttaa muiden toiveet jne.
Eiks sama aloitus ole ollut sanasta sanaan samana foorumilla ennenkin? Joku copy pastaa samaa tekstiä uudelleen?
Oikeasti jos jollakin olisi ongelma, että isovanhempi haluaa maksaa lapsenlapselle laadukkaat tarvikkeet, senkus ottaa isovanhemman kaupoille mukaan rahapussinsa kanssa maksamaan ne tarvikkeet, jotka vanhemmat valitsevat.
Isovanhemman toiveissa on varmasti että tarvikkeet on niin hyviä, että niitä voi käyttää myös pikkusisaruksilla. Monilla pikkusisaruksilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiks sama aloitus ole ollut sanasta sanaan samana foorumilla ennenkin? Joku copy pastaa samaa tekstiä uudelleen?
Oikeasti jos jollakin olisi ongelma, että isovanhempi haluaa maksaa lapsenlapselle laadukkaat tarvikkeet, senkus ottaa isovanhemman kaupoille mukaan rahapussinsa kanssa maksamaan ne tarvikkeet, jotka vanhemmat valitsevat.
Isovanhemman toiveissa on varmasti että tarvikkeet on niin hyviä, että niitä voi käyttää myös pikkusisaruksilla. Monilla pikkusisaruksilla.
Et sitten edelleenkään ymmärrä että tämä ei onnistu, kun ongelma on nämä jotka kantaa mieleistään roinaa kysymättä mitä tarvitaan tai mikä sopii. Siksi tästä jauhetaankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks sama aloitus ole ollut sanasta sanaan samana foorumilla ennenkin? Joku copy pastaa samaa tekstiä uudelleen?
Oikeasti jos jollakin olisi ongelma, että isovanhempi haluaa maksaa lapsenlapselle laadukkaat tarvikkeet, senkus ottaa isovanhemman kaupoille mukaan rahapussinsa kanssa maksamaan ne tarvikkeet, jotka vanhemmat valitsevat.
Isovanhemman toiveissa on varmasti että tarvikkeet on niin hyviä, että niitä voi käyttää myös pikkusisaruksilla. Monilla pikkusisaruksilla.
Et sitten edelleenkään ymmärrä että tämä ei onnistu, kun ongelma on nämä jotka kantaa mieleistään roinaa kysymättä mitä tarvitaan tai mikä sopii. Siksi tästä jauhetaankin.
Myöskään lapsenlapsien määrä ei ole sellainen asia, mikä millään tasolla kuuluisi isovanhemman päätettäväksi. Joten ihan turha ostaa tavaraa sillä toiveella, että monta pikkusisarustakin vielä niitä käyttäisi. Vaikka isoäidillä itsellään olisi 7 lasta, nykyään monet hankkivat vain 1-2 lasta.
Vierailija kirjoitti:
Eiks sama aloitus ole ollut sanasta sanaan samana foorumilla ennenkin? Joku copy pastaa samaa tekstiä uudelleen?
Oikeasti jos jollakin olisi ongelma, että isovanhempi haluaa maksaa lapsenlapselle laadukkaat tarvikkeet, senkus ottaa isovanhemman kaupoille mukaan rahapussinsa kanssa maksamaan ne tarvikkeet, jotka vanhemmat valitsevat.
Isovanhemman toiveissa on varmasti että tarvikkeet on niin hyviä, että niitä voi käyttää myös pikkusisaruksilla. Monilla pikkusisaruksilla.
Luitko ketjua?
Täällä nimenomaan kerrotaan että isovanhemmat ei osta kunnollista, sopivaa tai edes tarpeellista.
Sukulaisten lapsiluvut eivät ole asia joka kuuluu muille.
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla on kummallista isovanhempi-vihaa.
Miksi täällä on aina näitä isovanhempia haukkuvia ketjuja.
Mikseivät saa osallistua perheyhteisöön. Pitäisi arvostaa, että antavat vaunuja ym.
Omat lapseni ovat teinejä.
Me jyrä-isovanhempien kynsiin jääneet tarvitsemme vertaistukea.
Kuten tästäkin ketjusta käy ilmi, vain saman kokenut voi ymmärtää. "Sano vain ei" -kommentit paljastavat, että kirjoittajalla ei ole hajuakaan tästä ongelmasta.
Iso on pientä ja pieni on isoa. Ensimmäinen on viimeinen ja viimeinen on ensimmäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks sama aloitus ole ollut sanasta sanaan samana foorumilla ennenkin? Joku copy pastaa samaa tekstiä uudelleen?
Oikeasti jos jollakin olisi ongelma, että isovanhempi haluaa maksaa lapsenlapselle laadukkaat tarvikkeet, senkus ottaa isovanhemman kaupoille mukaan rahapussinsa kanssa maksamaan ne tarvikkeet, jotka vanhemmat valitsevat.
Isovanhemman toiveissa on varmasti että tarvikkeet on niin hyviä, että niitä voi käyttää myös pikkusisaruksilla. Monilla pikkusisaruksilla.
Et sitten edelleenkään ymmärrä että tämä ei onnistu, kun ongelma on nämä jotka kantaa mieleistään roinaa kysymättä mitä tarvitaan tai mikä sopii. Siksi tästä jauhetaankin.
Myöskään lapsenlapsien määrä ei ole sellainen asia, mikä millään tasolla kuuluisi isovanhemman päätettäväksi. Joten ihan turha ostaa tavaraa sillä toiveella, että monta pikkusisarustakin vielä niitä käyttäisi. Vaikka isoäidillä itsellään olisi 7 lasta, nykyään monet hankkivat vain 1-2 lasta.
On muuten varsin loukkaavaa, kun mummu alkaa sättimään, kun on saanut kuulla, että lapsen perheeseen tulee toinen lapsi. Ei kuulemma pärjätä esikoisen kanssa, joten toinen lapsi on hulluutta, ja muutenkin turha. Onhan esikoinen kuin kopio isästään, joten miksi tehdä lisää lapsia?
Suomennan: pärjätä = ei annettu mummulle suurinta hoitovastuuta esikoisesta, ihan itse päätettiin jopa lapsen nimi!
Meilläkin tästä on riehuttu vuosia. Ei mene jakeluun. Syyttää että valehtelen kun sanon, että saimme vain liput tasan omalle perheelle, isä, äiti ja pikkusisko. Mummon mielestä hän on "omaa perhettä" ja "Pirkko Kuusamossakin pääsee".
Meni kuppi lopullisesti nurin, kun alkoi soitella itse ja kerjätä sitä kutsua. Koska eihän se voi pitää paikkaansa, että mummo ei ole omaa perhettä. Ja tosiaan meilläkin olisi pitänyt jättää perheenjäseniä pois, että hän pääsee.