Lue keskustelun säännöt.
Isovanhempi haluaa hankkia lapsellemme "kaikki isot jutut"
23.03.2022 |
Kyllä, ihmisillä on isompiakin ongelmia, mutta meillä on tosi rasittava tilanne. Lapsemme on isovanhempien ainoa lapsenlapsi, eikä muita lapsenlapsia ole tulossa. Yksi isovanhemmista haluaa ehdottomasti hankkia lapsellemme kaikki isot ja näkyvät jutut. Tyyliin, että on halunnut hankkia lapsellemme vaunut, ulkohaalarit ja muut. Hän ei siis kysy meiltä, että onko meillä jo nämä tavarat/millaiset haluaisimme, vaan hän hankkii omasta mielestään kivannäköiset kysymättä meiltä ja tuo ne kotiimme. Isovanhempi on esimerkiksi tuonut meille haalarit jo useammassa koossa valmiiksi nurkkiin pyörimään ja joudumme nyt pitämään noita kaapeissa odottamassa tulevia syksyjä ja talvia.
Olemmeko pikkumaisia puolisoni kanssa, kun haluaisimme itse valita ainoan lapsemme haalarit ja muut isot asiat? Lapsi on pieni vain vähän aikaa ja ei mene kauaa, kun lapsi haluaa valita nuo itse. Olisi mukava tässä vaiheessa pukea lapsi niin kuin itse parhaaksi näkee. Ei siinäkään mitään, jos isovanhempi haluaisi vaikka taloudellisesti osallistua jonkun haalarin hankintaan ja antaisi sitä varten rahaa, mutta miksi isovanhemman pitää saada itse valita nuo jutut? Hän on jo oman lapsensa aikoinaan vaatettanut, nyt on meidän vuoro.
Ja kun joku kysyy, niin on sanottu asiasta isovanhemmalle, mutta ei usko. Ei suostu ostamaan sukkia ja muuta pientä tarpeellista, koska haluaa hankkia ne isot asiat. Tietää myös, että mietimme ympäristöasioita sen verran, ettemme vain kykene heittämään isovanhemman antamia tavaroita pois ja ostamaan uusia tilalle. Me saadaan sitten päivittäin katsella noita isovanhemman ostamia tavaroita, jotka eivät ole mieluisia eivätkä sellaisia, mitä olisimme omalle lapsellemme hankkineet (osa on esim. hankalasti puettavia).
Kommentit (760)
Vierailija kirjoitti:
Murheellisena luin tämän ketjun…
Terveisin isovanhempi, joka häpee, kun ei ole rahaa antaa mitään lahjaa lapsille, eikä lapsenlapsille😢
Ei ole häpeän asia. On jotain arvokkaampaa kuin raha, mitä voi antaa, jos olosuhteet antavat periksi. Mä olen iloinen, kun vanhempani vievät lapsiani luontoretkille, kalastamaan, leipovat yhdessä, lukevat, pelaavat lautapelejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miniä sanoo, että Edvinin keväthaalari on liian pieni, voi kun olisi varaa ostaa uusi Reiman haalari.
Minä totean, että kylläpä se aurinko onkin sulattanut lumia.
MIniä sanoo, että ruuan hinta nousee huimasti, kohta ei ole varaa mihinkään.
Minä pohdin ääneen, että miten viikonlopun myrsky mahtaa vaikuttaa lumien sulamiseen.
Miniä sanoo, että joutuu varmaan ottamaan viikonlopputyön, että saavat vuokrat maksettua.
Minä ihmettelen, että miksi ne hyvät tiekarhut aikoinaan myytiinkään pois.
Vierailun päätteeksi hymyilen itselleni: selvitit taas pahat karikot!
Miniä yrittää keskustella ihan tavallista small talkia kanssasi ja sinä käperryt itseesi oman napasi ympärille.
Ihmettelen että missä se oma lapsesi on tässä omanapaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä molemmat lapsen mummoista makaa jo mullan alla. Arvatkaas ottaisinko nämä ap:n ”ongelmat” riemusta kiljuen vastaan?
Miten te viitsitte, aikuiset ihmiset? Ilmeisesti teillä ei ole ollut elämässänne riittävästi oikeita ongelmia, kuolemaa ja sairauksia, kun jaksatte tällaisen lähtökohtaisesti hyvän asian kääntää mielessänne pahaksi.
Eikö elämä ole aika raskasta tuolla asenteella?
Kyllä tuollainen "läheinen" on ihan riittävä taakka, kiitos vaan. Harvoin se asioihin puuttuminen rajoittuu niihin vaatteisiin.
Mikä asenne? Että en anna lapseni isoäidin sanella elämääni? Ei, raskaampaa oli kun vielä yritin mummun kanssa tulla toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miniä sanoo, että Edvinin keväthaalari on liian pieni, voi kun olisi varaa ostaa uusi Reiman haalari.
Minä totean, että kylläpä se aurinko onkin sulattanut lumia.
MIniä sanoo, että ruuan hinta nousee huimasti, kohta ei ole varaa mihinkään.
Minä pohdin ääneen, että miten viikonlopun myrsky mahtaa vaikuttaa lumien sulamiseen.
Miniä sanoo, että joutuu varmaan ottamaan viikonlopputyön, että saavat vuokrat maksettua.
Minä ihmettelen, että miksi ne hyvät tiekarhut aikoinaan myytiinkään pois.
Vierailun päätteeksi hymyilen itselleni: selvitit taas pahat karikot!
Miniä yrittää keskustella ihan tavallista small talkia kanssasi ja sinä käperryt itseesi oman napasi ympärille.
Ihmettelen että missä se oma lapsesi on tässä omanapaisuudessa.
Ahaa, jopa säätila on miniälle sama asia kuin oma napa! Aika laajaksi olet anopin elämässäsi tehnyt, koska jopa uutisissa on siis mielestäsi anoppitiedotusta, kun kerrotaan odotettavista sateista ja aurinkoisista päivistä.
Se oma lapsi on tietenkin töissä, että perhe saa pötyä pöytään ja miniä kynsihuollon.
Vierailija kirjoitti:
Miniä sanoo, että Edvinin keväthaalari on liian pieni, voi kun olisi varaa ostaa uusi Reiman haalari.
Minä totean, että kylläpä se aurinko onkin sulattanut lumia.
MIniä sanoo, että ruuan hinta nousee huimasti, kohta ei ole varaa mihinkään.
Minä pohdin ääneen, että miten viikonlopun myrsky mahtaa vaikuttaa lumien sulamiseen.
Miniä sanoo, että joutuu varmaan ottamaan viikonlopputyön, että saavat vuokrat maksettua.
Minä ihmettelen, että miksi ne hyvät tiekarhut aikoinaan myytiinkään pois.
Vierailun päätteeksi hymyilen itselleni: selvitit taas pahat karikot!
Kas kun se miniä vain juttelee. Ei se että hän puhuu haalareista tai ruuasta tarkoita, että SINUN ne pitäisi sinne henkesi hädässä kärrätä. Juuri tämän takia sinunlaistesi ihmisten kanssa ei voi olla tekemisissä, kun te kuulette kaiken juurikin noin ja sitten seuraavana päivänä niitä ei-toivottuja nyssäköitä on oven takana. Ja sitten pitäisi olla KIITOLLINEN.
t. narsistin tytär
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miniä sanoo, että Edvinin keväthaalari on liian pieni, voi kun olisi varaa ostaa uusi Reiman haalari.
Minä totean, että kylläpä se aurinko onkin sulattanut lumia.
MIniä sanoo, että ruuan hinta nousee huimasti, kohta ei ole varaa mihinkään.
Minä pohdin ääneen, että miten viikonlopun myrsky mahtaa vaikuttaa lumien sulamiseen.
Miniä sanoo, että joutuu varmaan ottamaan viikonlopputyön, että saavat vuokrat maksettua.
Minä ihmettelen, että miksi ne hyvät tiekarhut aikoinaan myytiinkään pois.
Vierailun päätteeksi hymyilen itselleni: selvitit taas pahat karikot!
Miniä yrittää keskustella ihan tavallista small talkia kanssasi ja sinä käperryt itseesi oman napasi ympärille.
Ihmettelen että missä se oma lapsesi on tässä omanapaisuudessa.
Tuossahan miniä kerjää rahaa ja anoppi puhuu smalltalkia. Voisihan anoppi toki todeta, että ostin itselleni kivan tuultapitävän kevättakin, suositella opettelemaan ruuanlaittoa ja ehdottaa miniälle säästämistä tuhlaamisen sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet isovanhemmat on varattomia eikä voi ostaa kuin jotain pientä lapsenlapselleen. Olisitte kiitollisia!
Mistä?
Kauniista eleestä. Yrityksestä tuottaa iloa lapsille. Välittämisestä. Avun tarjoamisesta. Jokainen meistä kuitenkin tarkasteleee maailmaa omien rajoitteidensa puitteissa.
Eihän se ole mummon vika jos vaativa miniä ei osaa arvostaa edes elettä vaikka itse hankinnasta ei pitäisikään!
Mitä kaunista on siinä eleessä, kun mummu tuo kassikaupalla rikkinäistä ja tahraista riepuja lapsenlapsille? Tai väärän kokoiset kengät? Ne 5 numeroa liian pienet muovikengät, kun oli pyydetty lenkkareita? Ja kun kysyy kuittia, niin syttyy neljäs maailmansota, kun mummua taas sorsitaan eikä arvosteta.
Koittakaa ymmärtää. Tuo mummun käytös on henkistä väkivaltaa, ei mikään kaunis eli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi nuken pukeminen tietynlaiseti on niin tärkeää ja miksi pelkäätte sitä että hän päättää niistä asioista kohta itse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miniä sanoo, että Edvinin keväthaalari on liian pieni, voi kun olisi varaa ostaa uusi Reiman haalari.
Minä totean, että kylläpä se aurinko onkin sulattanut lumia.
MIniä sanoo, että ruuan hinta nousee huimasti, kohta ei ole varaa mihinkään.
Minä pohdin ääneen, että miten viikonlopun myrsky mahtaa vaikuttaa lumien sulamiseen.
Miniä sanoo, että joutuu varmaan ottamaan viikonlopputyön, että saavat vuokrat maksettua.
Minä ihmettelen, että miksi ne hyvät tiekarhut aikoinaan myytiinkään pois.
Vierailun päätteeksi hymyilen itselleni: selvitit taas pahat karikot!
Kas kun se miniä vain juttelee. Ei se että hän puhuu haalareista tai ruuasta tarkoita, että SINUN ne pitäisi sinne henkesi hädässä kärrätä. Juuri tämän takia sinunlaistesi ihmisten kanssa ei voi olla tekemisissä, kun te kuulette kaiken juurikin noin ja sitten seuraavana päivänä niitä ei-toivottuja nyssäköitä on oven takana. Ja sitten pitäisi olla KIITOLLINEN.
t. narsistin tytär
Miksi oletat, että anoppi kantaisi yhtään mitään miniälle? Hänhän yrittää puhua yleisistä asioista, miniä vetää koko ajan keskustelua omaan rahattomuuteensa. Miksi miniä ei halua keskustella säästä eli eikö hän ymmärrä, että rahattomuutensa ei kiinnosta anoppia. Ruuan hinnasta voi puhua positiiviseen sävyyn tyyliin "onneksi keräsin viime kesänä 30 litraa mustikoita" eikä niin, että kohta uhkaa nälkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa, että te kyllä olette järkyttävän kiittämättömiä! Ihan ihme tikusta tehdään asiaa ja marmatetaan "rajattomuudesta", kun saa lahjoja. Toivottavasti kukaan ei koskaan enää tuo teille mitään, ja joudutte elämässänne kohtamaan ihan oikeita ongelmia ja vaikeuksia.
Tavaraa tyrkyttävä isoäitikin näköjään on mukana keskustelussa. Miksi ihmeessä sinä et voi kysyä lapsen vanhemmilta, mitä he tarvitsevat ja haluavat? Miksi et voi maksaa sen, mitä he ovat itse valinneet? Vallankäyttöä tuo on, ei vilpitöntä auttamishalua.
Mikään ei ole ikävämpää kuin saada monen sadan euron turha tavara, kun itsellä ei riitä rahat jonkun tarpeellisen tavaran ostoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain pyytämättä leivottujen synttärikakkujen yms tuomisen loppumaan, kun nostin kaikki isovanhempien tuomat kylppärin lattialle ja käskin katsoa kahvipöytää. Kysyin, että mitä tästä puuttuu ja olenko minä tosiaan niin huono leipomaan, ettei näitä voi tarjota. Sanoin, että jos syödään nämä ensin ja nostetaan niitä kylppäri leipomuksia esiin kun omani loppuvat. No eivät loppuneet, saivat viedä kaikki takaisin ja tähän loppui kahvipöytäni omiminen.
Ja tosiaan, apu, josta sovitaan etukäteen kelpaa, mutta allergiat on pakko huomioida ja kyllä, tosiaan se pienikin pähkinän muru haittaa.
Rumasti tehty sinulta, aikuiselta ihmiseltä. Oliko ne leipomukset pakko viedä kylppärin lattialle? Halventavaa ja nöyryyttävää touhua.
Halventavaa ja nöyryyttävää on mennä toisen huolella valmisteltuihin juhliin omin eväin varustautuneena.
Jossain muualla taas pidetään äärimmäisen moukkamaisena mennä juhliin tuomatta mitään.
Mutta Suomessa ei. Eikä noissa toisissakaan maissa taatusti katsota hyvällä sitä, että tuo synttärijuhliin, joissa senkin maan tapojen mukaisesti tarjotaan synttärikakkua, oman täytekakun mukana.
Sinne viedään pullia tai sipsejä tai jotain muuta geneeristä mitä ei ole pakko tarjota juuri niiden juhlien aikana.
Nämä leipomusten tuojat olivat omat rajattomat vanhempani. Omaavat tässäkin ketjussa joidenkin kommenteissa esiintyviä marttyyrin piirteitä. (Juttua riittäisi paljonkin mitä ovat meille tuoneet ja minä sitä mukaa myynyt)
Vieraissa oli pahasti allergisia lapsia, sukulaisia, joiden allergiat ovat vanhempieni tiedossa. Se korvapuustin päällä oleva pähkinärouhe ihan oikeasti oli vaarallinen. Ja kys. ihmiset tietävät, että tykkään leipoa. Kylppäri oli ainut paikka, johon nuo sai oven taakse piiloon.No eihän niiden allergisten lasten olisi tarvinnut just niitä korvapuusteja syödä, mutta muut, joilla allergiaa ei ole, olisivat voineet. Kyllä sun sanat "kahvipöydän omiminen" kertoi, mistä oikeastaan on kyse ja se ei taida olla leipomuksien laatu.
Musta juuri lähiomaisten ja hyvien ystävien on ihan ok tuoda jotain, jos ovat innostuneet juhlista ja haluavat näin osallistua. En jaksa suuttua ja möksähdellä moisesta.
Jos mulle on tulossa vieraaksi pähkinöille hengenvaarallisesti allerginen lapsi, niin pöydässä ei ole yhtään tuotetta, jossa olisi muruakaan pähkinää. Eri asia sitten vaikka jos joku on keliaakikko, niin silloin voi olla esim. kahdet leivät tarjolla, joista vain toinen on gluteeniton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Murheellisena luin tämän ketjun…
Terveisin isovanhempi, joka häpee, kun ei ole rahaa antaa mitään lahjaa lapsille, eikä lapsenlapsille😢
Ikävää, että juuri sinä pidät rahaa niin tärkeänä. Sinä voit opettaa lapsillesi ja lapsenlapsillesi sellaisia taitoja, joissa sinä olet hyvä. Osaatko leipoa 'maailman parasta pullaa', osaatko kutoa sukat, tunnetko kasveja, lintuja ja tähtiä? Anna lapsillesi elämyksiä, joita he muistavat vielä vanhanakin. Vie poimimaan kukkia ja tehkää niistä seppele ( en suosittele voikukkia), tunnistakaa lintuja ja tähtiä, laskekaa mäkeä, pelatkaa yhdessä. Peliä ei tarvitse ostaa kaupasta vaan esimerkiksi ristinollaa ja laivanupotusta voi pelata, kun on kynä ja paperia.
En ymmärrä miksi pitäisi olla kiitollinen turhasta tavarasta. Pitäisikö olla kiitollinen, että taas saa lähteä roudaamaan kamaa kierrätyskeskukseen? Jos lahjaa ei ole annettu vilpittömästi, vaan lahjanantaja ostelee mitä ITSE haluaa, ei siinä ole mitään kiitollisuuden aihetta. Tällöin lahjanantaja ajattelee vaan itseään, ei pyri auttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miniä sanoo, että Edvinin keväthaalari on liian pieni, voi kun olisi varaa ostaa uusi Reiman haalari.
Minä totean, että kylläpä se aurinko onkin sulattanut lumia.
MIniä sanoo, että ruuan hinta nousee huimasti, kohta ei ole varaa mihinkään.
Minä pohdin ääneen, että miten viikonlopun myrsky mahtaa vaikuttaa lumien sulamiseen.
Miniä sanoo, että joutuu varmaan ottamaan viikonlopputyön, että saavat vuokrat maksettua.
Minä ihmettelen, että miksi ne hyvät tiekarhut aikoinaan myytiinkään pois.
Vierailun päätteeksi hymyilen itselleni: selvitit taas pahat karikot!
Kas kun se miniä vain juttelee. Ei se että hän puhuu haalareista tai ruuasta tarkoita, että SINUN ne pitäisi sinne henkesi hädässä kärrätä. Juuri tämän takia sinunlaistesi ihmisten kanssa ei voi olla tekemisissä, kun te kuulette kaiken juurikin noin ja sitten seuraavana päivänä niitä ei-toivottuja nyssäköitä on oven takana. Ja sitten pitäisi olla KIITOLLINEN.
t. narsistin tytär
Miksi oletat, että anoppi kantaisi yhtään mitään miniälle? Hänhän yrittää puhua yleisistä asioista, miniä vetää koko ajan keskustelua omaan rahattomuuteensa. Miksi miniä ei halua keskustella säästä eli eikö hän ymmärrä, että rahattomuutensa ei kiinnosta anoppia. Ruuan hinnasta voi puhua positiiviseen sävyyn tyyliin "onneksi keräsin viime kesänä 30 litraa mustikoita" eikä niin, että kohta uhkaa nälkä.
Siitä että anoppi kuulee nuo puheet kuin miniä olisi jotain vailla anopilta. Ei ole.
Miksei saa ihan normaalisti ja tavallisesti keskustella lasten vaatteista (ajankohtaista) tai viimeaikaisista uutisista ruuan hinnan noususta (ajankohtaista)?
Miksi sinä kuvittelet, että minä olisi rahaton, jos hän keskustelee haalareista ja ruuan kallistumisesta? Sittenhän kaikki Suomen vanhemmat on rahattomia, jos sen noin voi päätellä?
Ja sitten kun keskustelee säästä, narsisti kääntää senkin vaatimukseksi itseään kohtaan. Kaiken kun saa käännettyä tuolla lailla, jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ehkä liian köyhä, mutta itse en kyllä viitsisi mistään käyttötavarasta alkaa kiukuttelemaan, vaan ottaisin ilolla vastaan lahjoista itselleni koituvan säästön. Esim. jokin toppahalaari on jotain mitä muutaman kuukauden käytetään, eikä mikään loppuelämän sitoumus.
Eri asia jos anoppi tai äiti alkaisi vaikka sanella asunnon sisustusta, jota oikeasti täytyy katsella joka päivä kauemminkin.
Mutta kuten sanottua, olenkin köyhä joten lasken hyödylliset lahjat säästönä, enkä loukkaannu edes vääränvärisistä pyyhkeistä (jotka ovat tietääkseni ikuinen angstin aiheuttaja AV-palstalla).
Toppahaalaria puetaan ja riisutaan loputtomiin sen yhdenkin talven aikana. Ja lapsi on siinä päiväkodissa. Kyllä sen potää olla sopivankokoinen ja muutenkin sopiva.
Ja liian pienillä, vääränlaisilla jne ei tee yhtään mitään.
En ole koskaan lukenut täällä pyyhkeistä. Mutta sama pätee niihinkin. Miksei voi ostaa sopivaa?
Sopivankokoinen vaatteen pitää olla tietysti, sehän nyt on selvä. Tarkoitin vain sellaista tilannetta, että haalarissa on vaikkapa kuosi, jota ei olisi välttämättä itse valinnut kaupassa.
Sain joku vuosi sitten lahjaksi vaaleanpuna-harmaat kylpypyyhkeet. Kallista merkkiä vielä olivat. En olisi ostanut itse tuonvärisiä, mutta käyttöön tulivat silti.
Miksi ihmeessä sinä sellaista ajattelit, kun ei sellaisesta tässä puhuta ollenkaan?
Vai niin.
No mutta eikö aloituksessa nimenomaan sanottu, että halutaan itse valita esimerkiksi juurikin ulkonäöltään oikeanlaiset tavarat?
"hän hankkii omasta mielestään kivannäköiset kysymättä meiltä ja tuo ne kotiimme"
"Olisi mukava tässä vaiheessa pukea lapsi niin kuin itse parhaaksi näkee"
"Me saadaan sitten päivittäin katsella noita isovanhemman ostamia tavaroita, jotka eivät ole mieluisia eivätkä sellaisia, mitä olisimme omalle lapsellemme hankkineet"
Vääränkokoisista ja epäsopivista ei ollut muuta mainintaa, kuin että osa vaatteista voi olla vaikka hankalasti puettavia, ja että kaappeihin on ostettu valmiiksi liian isoja odottamaan tulevaa käyttöä. Hankalasti puettavia ei tietysti kannata väkisin käyttää hankaloittaen elämää.
Ei nuo kuvaukset välttämättä tarkoita ulkonäköä. Ap saattaa tykätä bodysta, leggareista ja tarrakengistä ja mummo ostaa paitoja, sukkahousuja ja nauhakenkiä.
No se voi olla sitten. Esimerkkinä oli kuitenkin toppahaalari, joten sen mukaan spekuloin.
Minulle nyt on ihan sama, miten ap pukee lapsensa. Puhuin vain ihan omasta puolestani, että MINULLE ei satu olemaan niin tarkkaa, miellyttävätkö käyttötavarat ja -vaatteet 100% omaa silmää vai ei. Siis esimerkiksi jokin toppahaalari on minulle selkeästi käyttövaate, jonka kanssa rymytään pihalla.
Ja kuten jo sanoinkin, olen köyhä, joten se varmasti värittää suhtautumistani lahjoihin, ja esimerkiksi hyviin kirppislöytöihin. Jos kirppikseltä löytyy jotain hyödyllistä ja hyväkuntoista, jolle on oikeasti tarvetta, sen ei tarvitse olla juuri se jonka olisi itse ostanut kaupasta, jos olisin tehnyt ostoksia täydellä hinnalla. Miksi olisikaan, kun kerran maksan siitä vain pikkurahan. Säästäminen on aina kompromissi.
Niinhän se on, että toppahaalrai on käyttövaate. Miten sitä käytetään, jos lapsi itkee, ettei voi mennä kyykkyyn, kun haalari kiristää (pitkäselkäinen lapsi). Tai lahkeet nousee polviin, kun kyykistyy (pitkäjalkainen lapsi). Mulla tuli aikanaan parikin hutiostoa ennen kuin löytyi lapsen mittasuhteisiin hyvä merkki (lapselle juurikin pitkä selkä) ja sen jälkeen olin merkkiuskollinen ja saatiin joka vuosi just hyvä. Nykyään on helpompaa, kun mennään jo takki/housut setillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miniä sanoo, että Edvinin keväthaalari on liian pieni, voi kun olisi varaa ostaa uusi Reiman haalari.
Minä totean, että kylläpä se aurinko onkin sulattanut lumia.
MIniä sanoo, että ruuan hinta nousee huimasti, kohta ei ole varaa mihinkään.
Minä pohdin ääneen, että miten viikonlopun myrsky mahtaa vaikuttaa lumien sulamiseen.
Miniä sanoo, että joutuu varmaan ottamaan viikonlopputyön, että saavat vuokrat maksettua.
Minä ihmettelen, että miksi ne hyvät tiekarhut aikoinaan myytiinkään pois.
Vierailun päätteeksi hymyilen itselleni: selvitit taas pahat karikot!
Kas kun se miniä vain juttelee. Ei se että hän puhuu haalareista tai ruuasta tarkoita, että SINUN ne pitäisi sinne henkesi hädässä kärrätä. Juuri tämän takia sinunlaistesi ihmisten kanssa ei voi olla tekemisissä, kun te kuulette kaiken juurikin noin ja sitten seuraavana päivänä niitä ei-toivottuja nyssäköitä on oven takana. Ja sitten pitäisi olla KIITOLLINEN.
t. narsistin tytär
Juuri näin. Minä juttelin mummolle, että kaksivuotiaalle on tulossa satutanssissa esitys ja että sinne pitää ommella tanssipuku, pohdiskelin siinä ääneen, että minkähän värisiä ne eri viidakon eläimet on ja että onko meillä tekokarvaa jne. Siis juttelin, ihan niin kuin juttelen muillekin omia kuulumisiamme.
Seuraavana aamuna oven kahvassa roikkui sitten mummon tekele ja todella ikävänsävyinen kirje miten hänen pitää nyt päästä sinne näytökseen, kun puvunkin teki.
Vierailija kirjoitti:
Tapasin toisen miniäni parikymmentä vuotta sitten. Jo ensi tapaamisellaan hän ilmoitti, etteivät tuomiset tai lahjat ole tervetulleita. Kunnioitan mielelläni hänen toivettaan. Jälkeenpäin olen joskus miettinyt, onko kukaan tullut kertoneeksi, että annan lahjoina joko osakkeita tai rahastosijoituksia.
Kerrotko vielä, että miten noita ostetaan lahjaksi? Sullako on pääsy lahjottavien arvo-osuustileille?
Keskustelua narsistin kanssa:
- Jutustelet että nyt on yliopistolla tiukka koesuma, että kiirettä on, narsisti alkaa paasata miten alunperinkin oli sitä mieltä, ettei sinusta siihen ole, tyhmä ala ja narsistin tytär ei ainakaan ole koskaan milloinkaan ollut opiskellessaan kiireinen
- Jutustelet että onpa kaunis kevätsää, narsisti alkaa katsella ikkunoita ja paasata, että kyllä nyt jo pitää ikkunat olla pestynä ja seuraavana päivänä tunkee pesemänä niitä, kun sinulla on vieraita
- Jutustelet, että lähikauppaan oli tullut uudelta tuottajalta leipiä, jotka näytti hyviltä - narsisti alkaa selittää, miten hän aina nuorena äitinä leipoi kaiken leivän itse ja ei kyllä leipään saa tuhlata ja sitten postilaatikostasi löytyy se narsistin pyhä leipäresepti, minkä jälkeen viisi vuotta kuulustellaan, onko sitä tehty jo ja miksei hän saa maistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miniä sanoo, että Edvinin keväthaalari on liian pieni, voi kun olisi varaa ostaa uusi Reiman haalari.
Minä totean, että kylläpä se aurinko onkin sulattanut lumia.
MIniä sanoo, että ruuan hinta nousee huimasti, kohta ei ole varaa mihinkään.
Minä pohdin ääneen, että miten viikonlopun myrsky mahtaa vaikuttaa lumien sulamiseen.
Miniä sanoo, että joutuu varmaan ottamaan viikonlopputyön, että saavat vuokrat maksettua.
Minä ihmettelen, että miksi ne hyvät tiekarhut aikoinaan myytiinkään pois.
Vierailun päätteeksi hymyilen itselleni: selvitit taas pahat karikot!
Kas kun se miniä vain juttelee. Ei se että hän puhuu haalareista tai ruuasta tarkoita, että SINUN ne pitäisi sinne henkesi hädässä kärrätä. Juuri tämän takia sinunlaistesi ihmisten kanssa ei voi olla tekemisissä, kun te kuulette kaiken juurikin noin ja sitten seuraavana päivänä niitä ei-toivottuja nyssäköitä on oven takana. Ja sitten pitäisi olla KIITOLLINEN.
t. narsistin tytär
Miksi oletat, että anoppi kantaisi yhtään mitään miniälle? Hänhän yrittää puhua yleisistä asioista, miniä vetää koko ajan keskustelua omaan rahattomuuteensa. Miksi miniä ei halua keskustella säästä eli eikö hän ymmärrä, että rahattomuutensa ei kiinnosta anoppia. Ruuan hinnasta voi puhua positiiviseen sävyyn tyyliin "onneksi keräsin viime kesänä 30 litraa mustikoita" eikä niin, että kohta uhkaa nälkä.
No ei se 30 litraa mustikoita ei kovin pitkälle auta, jos kotoa ei muuta syömistä löydy. Hinnat ovat kaupoissa nousseet, ei siitä keskustelu ole kerjäämistä. Paitsi v-mäisen anopin mielestä.
Miniä sanoo, että Edvinin keväthaalari on liian pieni, voi kun olisi varaa ostaa uusi Reiman haalari.
Minä totean, että kylläpä se aurinko onkin sulattanut lumia.
MIniä sanoo, että ruuan hinta nousee huimasti, kohta ei ole varaa mihinkään.
Minä pohdin ääneen, että miten viikonlopun myrsky mahtaa vaikuttaa lumien sulamiseen.
Miniä sanoo, että joutuu varmaan ottamaan viikonlopputyön, että saavat vuokrat maksettua.
Minä ihmettelen, että miksi ne hyvät tiekarhut aikoinaan myytiinkään pois.
Vierailun päätteeksi hymyilen itselleni: selvitit taas pahat karikot!