Isoisäni kieltäytyi taistelemasta valkoisten tai punaisten riveissä.
Menetti siksi henkensä, koska kieltäytyi valitsemasta puolta taistelussa, jossa ei ollut enää kyse mistään isänmaan puolustamisesta. Siinä pohtimista niille, jotka ihmettelevät miksi joku haluaa paeta kotimaastaan sen vuoksi, että käsketään lähtiä sotimaan. Tilanne kun on juuri tuollainen: kenen riveissä sodit, kenen käskystä ja minkä puolesta?
Kommentit (155)
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 17:03"]
Onneksi nyt on rauhanaika ! Mutta ihailtavaa rohkeutta osoittivat punaiset , vaikka hävisivätkin sodan ! Heidän rohkeutensa ansiosta Suomi on myös osittain tasa-arvoinen maa elää ja työskennellä ! Ja siitä kiitos heille !
[/quote]
Taitaa kuitenkin olla muiden punaisten, kuin aseisiin tarttuneiden ansiota tämä. Rauhanomaisin keinoin pääsee parempiin tuloksiin. Eihän kansalaissodan hävinneiden ansiosta yhteiskunnallisia muutoksia taidettu tehdä. Itse en osaa mitenkään päin nähdä aatteen vuoksi tappamista kunnioitettavana tekona. Oli sitten valkoinen, punainen tai sinivihreä.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 17:24"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 16:55"][quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 16:42"] [quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 16:32"][quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 16:06"] [quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 15:59"]Mun isoisä meni metsään piiloon vuonna 1918. Oli torpan poika, uskovainen mies, joka ei voinut asettua kummankaan puolelle. Tuleva isoäitini vei hänelle ruokaa metsään, ison tilallisen ainoa lapsi. Ja jso ihmettelet ikää, niin tää oli äidin puolelta. Toinen isoisä oli jo liian vanha sotimaan, syntynyt vuonna 1872. Itse synnyb 1960-luvulla. [/quote] Minkä ikäinen isä sulla on, tai siis se vanhempi, kumman isä tuo 1872 syntynyt oli? [/quote] Isoisäni syntyi vuonna 1872, ja hänen poikansa, isäni, vuonna 1914. Äitini isä syntyi vuonna 1892. Isäni säilyi siis talvisodasta ja jatkosodasta hengissä (armeijan ja kertaukset käynyt mies), ainoana fyysisesti vahingoittumana 4 pojasta. Yksi kaatui, kaksi invalidisoi [/quote] Pappasi siis teki isäsi 42 vuotiaana ja Isäsi sinut 51 vuotiaana??? Melkoisen harvinaisia tapauksia tuohon maailman aikaan. Minun pappani oli sinun Pappaasi 47 vuotta nuorempi ja silti minä olen sinua useamman vuoden vanhempi, että näin. [/quote]Tuohon maailman aikaan nämä nimenolmaan eivät olleet harvinaisuuksia. [/quote] Nyt kyllä olet kuutamolla ja pahasti ja alan epäillä, että olet vaan trollimielellä liikkeellä. Nimenomaan entisaikaanhan lapset tehtiin heti parikymppisinä ja mieluummin vielä sen alle ja kolmikymppinen ensisynnyttäjä oli äärimmäinen harvinaisuus. Nykyäänhän nelikymppinen ensisynnyttäjä ei ole laisinkaan harvinainen ja kolmikymppinen ihan normikauraa. Ymmärräthän, että viime vuosisadan alussa syntyneiden eliniänodote oli alle 50 vuotta ja 1800 luvun puolella syntyneillä vieläkin vähemmän. Nykyäänhän se on yli 80 vuotta. 1800-luvulla syntyneet oli siis jo taattoiässä rapiat viiskymppisinä. Minä synnyin 50-luvulla ja yhdelläkään naapuruston lapsella ei ollut vanhempiinsa yli 30 vuotta ikäeroa, ei edes lähelle kolmeakymmentä vuotta.
[/quote]
Sinähän se kuutamolla olet! Ensinnäkin esimerkiksi 1900-luvun alussa avioitumisikä oli reippaasti yli 20 keskinmäärin. Jostain on naisilla jäänyt mieleen 24v., mutta voin muistaa väärin. Joka tapauksessa se oli yli 20. Harvat meni naimisiin 18-19 -vuotiaina. Ja lapsia saatiin KOKO hedelmällinen ikä. Oli täysin normaalia, että 45-vuotias synnytti kymmenen lapsensa. Esikoinen saatiin ehkä 25, viimeinen 45. Ja miehet oli usein muutaman vuoden vanhempia.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 17:45"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 13:38"]
Punaiset halusivat liittää Suomen Neuvostoliittoon. Eli vain valkoisten puolella taisteleminen olisi ollut Suomen puolesta taistelemista.
[/quote]
Miten punaiset tiesivät Neuvostoliitosta, kun Neuvostoliitto perustettiin vasta monta vuotta Suomen sisällissodan jälkeen? Oliko punaisilla kristallipallo?
[/quote]
Kommentoija varmaan tarkoittaa, että punaiset taistelivat sosialistisen vallankumouksen puolesta.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 17:54"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 17:24"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 16:55"][quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 16:42"] [quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 16:32"][quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 16:06"] [quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 15:59"]Mun isoisä meni metsään piiloon vuonna 1918. Oli torpan poika, uskovainen mies, joka ei voinut asettua kummankaan puolelle. Tuleva isoäitini vei hänelle ruokaa metsään, ison tilallisen ainoa lapsi. Ja jso ihmettelet ikää, niin tää oli äidin puolelta. Toinen isoisä oli jo liian vanha sotimaan, syntynyt vuonna 1872. Itse synnyb 1960-luvulla. [/quote] Minkä ikäinen isä sulla on, tai siis se vanhempi, kumman isä tuo 1872 syntynyt oli? [/quote] Isoisäni syntyi vuonna 1872, ja hänen poikansa, isäni, vuonna 1914. Äitini isä syntyi vuonna 1892. Isäni säilyi siis talvisodasta ja jatkosodasta hengissä (armeijan ja kertaukset käynyt mies), ainoana fyysisesti vahingoittumana 4 pojasta. Yksi kaatui, kaksi invalidisoi [/quote] Pappasi siis teki isäsi 42 vuotiaana ja Isäsi sinut 51 vuotiaana??? Melkoisen harvinaisia tapauksia tuohon maailman aikaan. Minun pappani oli sinun Pappaasi 47 vuotta nuorempi ja silti minä olen sinua useamman vuoden vanhempi, että näin. [/quote]Tuohon maailman aikaan nämä nimenolmaan eivät olleet harvinaisuuksia. [/quote] Nyt kyllä olet kuutamolla ja pahasti ja alan epäillä, että olet vaan trollimielellä liikkeellä. Nimenomaan entisaikaanhan lapset tehtiin heti parikymppisinä ja mieluummin vielä sen alle ja kolmikymppinen ensisynnyttäjä oli äärimmäinen harvinaisuus. Nykyäänhän nelikymppinen ensisynnyttäjä ei ole laisinkaan harvinainen ja kolmikymppinen ihan normikauraa. Ymmärräthän, että viime vuosisadan alussa syntyneiden eliniänodote oli alle 50 vuotta ja 1800 luvun puolella syntyneillä vieläkin vähemmän. Nykyäänhän se on yli 80 vuotta. 1800-luvulla syntyneet oli siis jo taattoiässä rapiat viiskymppisinä. Minä synnyin 50-luvulla ja yhdelläkään naapuruston lapsella ei ollut vanhempiinsa yli 30 vuotta ikäeroa, ei edes lähelle kolmeakymmentä vuotta.
[/quote]
Sinähän se kuutamolla olet! Ensinnäkin esimerkiksi 1900-luvun alussa avioitumisikä oli reippaasti yli 20 keskinmäärin. Jostain on naisilla jäänyt mieleen 24v., mutta voin muistaa väärin. Joka tapauksessa se oli yli 20. Harvat meni naimisiin 18-19 -vuotiaina. Ja lapsia saatiin KOKO hedelmällinen ikä. Oli täysin normaalia, että 45-vuotias synnytti kymmenen lapsensa. Esikoinen saatiin ehkä 25, viimeinen 45. Ja miehet oli usein muutaman vuoden vanhempia.
[/quote]
Elinajanodote ehkä oli jotain 50v., mutta todellisuudessa lapsuudesta hengissä selvinneet eli hyvinkin helposti 60-80 -vuotiaiksi.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 17:55"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 17:45"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 13:38"]
Punaiset halusivat liittää Suomen Neuvostoliittoon. Eli vain valkoisten puolella taisteleminen olisi ollut Suomen puolesta taistelemista.
[/quote]
Miten punaiset tiesivät Neuvostoliitosta, kun Neuvostoliitto perustettiin vasta monta vuotta Suomen sisällissodan jälkeen? Oliko punaisilla kristallipallo?
[/quote]
Kommentoija varmaan tarkoittaa, että punaiset taistelivat sosialistisen vallankumouksen puolesta.
[/quote]
Saattaa olla. Kommentoija voisi kuitenkin sanoa, mitä tarkoittaa. Tuollaiset kommentit vain osoittavat täydellistä tietämättömyyttä. Sosialistista vallankumousta punaiset kyllä tahtoivat. Minkäänlaisesta liittymisestä itäiseen naapuriin taas ei juuri puhetta ollut, vaikka sellainen olisi hyvinkin saattanut myöhemmän Neuvostoliiton toimesta pakolla tapahtua.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 17:24"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 16:55"][quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 16:42"] [quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 16:32"][quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 16:06"] [quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 15:59"]Mun isoisä meni metsään piiloon vuonna 1918. Oli torpan poika, uskovainen mies, joka ei voinut asettua kummankaan puolelle. Tuleva isoäitini vei hänelle ruokaa metsään, ison tilallisen ainoa lapsi. Ja jso ihmettelet ikää, niin tää oli äidin puolelta. Toinen isoisä oli jo liian vanha sotimaan, syntynyt vuonna 1872. Itse synnyb 1960-luvulla. [/quote] Minkä ikäinen isä sulla on, tai siis se vanhempi, kumman isä tuo 1872 syntynyt oli? [/quote] Isoisäni syntyi vuonna 1872, ja hänen poikansa, isäni, vuonna 1914. Äitini isä syntyi vuonna 1892. Isäni säilyi siis talvisodasta ja jatkosodasta hengissä (armeijan ja kertaukset käynyt mies), ainoana fyysisesti vahingoittumana 4 pojasta. Yksi kaatui, kaksi invalidisoi [/quote] Pappasi siis teki isäsi 42 vuotiaana ja Isäsi sinut 51 vuotiaana??? Melkoisen harvinaisia tapauksia tuohon maailman aikaan. Minun pappani oli sinun Pappaasi 47 vuotta nuorempi ja silti minä olen sinua useamman vuoden vanhempi, että näin. [/quote]Tuohon maailman aikaan nämä nimenolmaan eivät olleet harvinaisuuksia. [/quote] Nyt kyllä olet kuutamolla ja pahasti ja alan epäillä, että olet vaan trollimielellä liikkeellä. Nimenomaan entisaikaanhan lapset tehtiin heti parikymppisinä ja mieluummin vielä sen alle ja kolmikymppinen ensisynnyttäjä oli äärimmäinen harvinaisuus. Nykyäänhän nelikymppinen ensisynnyttäjä ei ole laisinkaan harvinainen ja kolmikymppinen ihan normikauraa. Ymmärräthän, että viime vuosisadan alussa syntyneiden eliniänodote oli alle 50 vuotta ja 1800 luvun puolella syntyneillä vieläkin vähemmän. Nykyäänhän se on yli 80 vuotta. 1800-luvulla syntyneet oli siis jo taattoiässä rapiat viiskymppisinä. Minä synnyin 50-luvulla ja yhdelläkään naapuruston lapsella ei ollut vanhempiinsa yli 30 vuotta ikäeroa, ei edes lähelle kolmeakymmentä vuotta.
[/quote]
Silloin 50-luvulla alkoi paremman elintason ansiosta ollakin yhä useammalle mahdollista tehdä lapset nuorina. Jos luet sitä tässäkin ketjussa mainittua Pohjantähteä, niin huomaat että Jussi ja Alma olivat jo hyvinkin kolmekymppisiä ennen kuin oli mahdollisuus edes haaveilla lapsista.
Mitä eliniänodotteeseen tulee, niin vanhaksi kyllä elettiin entisaikaankin, vaikka toki raskas fyysinen työ vaati veronsa. Oletko koskaan kuullut lapsikuolleisuudesta?
Valkoiset ottivat asevelvollisuuden käyttöön sisällissodan aikana. Heidän puolellaan soti siis väkeä, joka ei muuten olisi sotaan lähtenyt. Lisäksi vapaaehtoisille oli kerrottu, että soditaan venäläisiä vastaan. Moni heistäkään ei olisi ryhtynyt vapaaehtoiseksi, jos olisivat tienneet että se on sisällissota. Punaisilla ei ollut asevelvollisuutta, mutta varmaankin jotain muuta sosiaalista painetta työpaikoilla jne.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 17:54"]
Sinähän se kuutamolla olet! Ensinnäkin esimerkiksi 1900-luvun alussa avioitumisikä oli reippaasti yli 20 keskinmäärin. Jostain on naisilla jäänyt mieleen 24v., mutta voin muistaa väärin. Joka tapauksessa se oli yli 20. Harvat meni naimisiin 18-19 -vuotiaina. Ja lapsia saatiin KOKO hedelmällinen ikä. Oli täysin normaalia, että 45-vuotias synnytti kymmenen lapsensa. Esikoinen saatiin ehkä 25, viimeinen 45. Ja miehet oli usein muutaman vuoden vanhempia.
[/quote]Minun molemmat mummoni ovat syntyneet 1913. He olivat molemmat viimeisillään raskaana 17-vuotiaana naimisiin mennessään. Saivat 6-7 lasta, nuorin lapsi syntyi molemmille myöhään 50-luvulla.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 17:12"][quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 17:00"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 16:52"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 11:41"]Menetti siksi henkensä, koska kieltäytyi valitsemasta puolta taistelussa, jossa ei ollut enää kyse mistään isänmaan puolustamisesta. Siinä pohtimista niille, jotka ihmettelevät miksi joku haluaa paeta kotimaastaan sen vuoksi, että käsketään lähtiä sotimaan. Tilanne kun on juuri tuollainen: kenen riveissä sodit, kenen käskystä ja minkä puolesta? [/quote] Suomen armeijan kutsunnat koskivat 21-40 v. hyvämaineisia miehiä, sikäli aloitus hieman ontuu. Voiko Suomen armeijalle sanoa ei?? Sitähän minäkin.
[/quote]
Siis tä? Värväsikö Suomen armeija miehiä kansalaissotaan?
Eikö kansalaissota ollut kuitenkin hieman epävirallisempaa meininkiä? Oma isoisäni ei kuulunut punasiin eikä valkoisiin, vaikka kummaltakin puolelta oli painostuttu liittymään. Enkä siis ole aloittaja.
[/quote]
Ei ollut varsinaista Suomen armeijaa. Suojeluskunnat olivat vapaaehtoisia maanpuolustusjoukkoja, jotka olivat uskollisia hallitukselle. Ota huomioon, että Suomi oli julistautunut itsenäiseksi pari kuukautta aiemmin, ja venäläistä sotaväkeä oli edelleen maassa.
[/quote]
Senaatti otti suojeluskunnan joukot omaksi armeijakseen helmikuussa 1918 ja tuolloin oli kutsunnat nimenomaisesti 21-40 vuotiaille. Taisteluja käytiin koko ajan Viipurin suunnalla ja sitä ei oikein voi kutsua sisällissodaksi, vaan vapaussodaksi.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 18:01"]
Punaisilla ei ollut asevelvollisuutta, mutta varmaankin jotain muuta sosiaalista painetta työpaikoilla jne.
[/quote]
Punaisilla oli pakko-ottoja. Samoin valkoisilla, joskin hallituksen määräämiä pakko-ottoja on tapana nimittää asevelvollisuudeksi.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 17:37"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 17:26"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 17:23"]
Juuri tuosta, että kaikki suvut eivät lisäännyt tasatahtia, seuraa erikoisuuksia. Mulla ja äidilläni esimerkiksi on yhteiset serkut, mitä monien on hankala käsittää.
[/quote]No kerropas, miten tämä on mahdollista?
[/quote]
Mitä tarkoitat? Luulin jo selittäneeni sen tyhjentävästi edellisessä kommentissa. Ks. alla lainaus aiemmasta kommentistani.
---
Johtuu siitä, että veljeksistä vanhempi on nainut siskoksista nuoremman ja puolestaan tämä nuorempi veli on mennyt naimisiin tämän vanhemman veljensä vaimon siskon tyttären eli äitini kanssa. Eli veljekset ovat naineet toisen siskoksista sekä toisen siskoksen tyttären. Toinen siskoistahan on toisen siskon tyttären täti.
---
[/quote]
Voin vielä yrittää tarkentaa.
Isäni veljen eli setäni kautta hänen lapsensa ovat serkkujani.
Setäni vaimo on äitini täti, mitä kautta heidän lapsensa ovat äitini serkkuja.
Eli setäni ja isotätini yhteiset lapset ovat yhtäaikaa sekä minun että äitini serkkuja.
Ja em. kuviossa ei ole mitään sukurutsaa.
Minun appeni syntyi 1928, hänen vanhin veljensä oli syntynyt 1900. Äitinsä oli silloin noin 50-vuotias, en tiedä hänen tarkkaa syntymävuottaan.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 18:03"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 18:01"]
Punaisilla ei ollut asevelvollisuutta, mutta varmaankin jotain muuta sosiaalista painetta työpaikoilla jne.
[/quote]
Punaisilla oli pakko-ottoja. Samoin valkoisilla, joskin hallituksen määräämiä pakko-ottoja on tapana nimittää asevelvollisuudeksi.[/quote]
Punaisten pakko-ottojen osuus kokonaisvahvuudesta jäi hyvin pieneksi, ja se otettiin käyttöön vasta vaiheessa, jossa organisoitu sodankäynti oli jo romahtamassa.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 18:05"]
Voin vielä yrittää tarkentaa.
Isäni veljen eli setäni kautta hänen lapsensa ovat serkkujani.
Setäni vaimo on äitini täti, mitä kautta heidän lapsensa ovat äitini serkkuja.
Eli setäni ja isotätini yhteiset lapset ovat yhtäaikaa sekä minun että äitini serkkuja.
Ja em. kuviossa ei ole mitään sukurutsaa.
[/quote]En pysynyt perässä, mutta kaikki on toki mahdollista Kauniissa ja Rohkeissa.
Minun pappani syntyi 1700 luvulla ja olen itse 19 vuotias.
Minun mummoni isä oli niin ikään puolueeton, ei halunnut osallistua "hulluuteen". Sosiaalinen tausta oli kyllä punainen, mutta tuli toimeen kaikkien kanssa. Paljon oli hänen kaltaisiaan kuulemma silloinkin ollut ja molemmilla puolilla. Selvisi sitten sisällissodasta ja jatkoi maltillisella linjalla kuolemaansa 60-luvun alkuun saakka. Hautajaisissa oli sitten ollut paljon väkeä saattamassa, aina pitäjän mahtimiehistä ja porvaristosta työläisiin ja vasemmistoon saakka. Olen aina ollut tästä jotenkin ylpeä, vaikka mies kuoli jo kauan ennen syntymääni.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 18:16"]
Minun mummoni isä oli niin ikään puolueeton, ei halunnut osallistua "hulluuteen". Sosiaalinen tausta oli kyllä punainen, mutta tuli toimeen kaikkien kanssa. Paljon oli hänen kaltaisiaan kuulemma silloinkin ollut ja molemmilla puolilla. Selvisi sitten sisällissodasta ja jatkoi maltillisella linjalla kuolemaansa 60-luvun alkuun saakka. Hautajaisissa oli sitten ollut paljon väkeä saattamassa, aina pitäjän mahtimiehistä ja porvaristosta työläisiin ja vasemmistoon saakka. Olen aina ollut tästä jotenkin ylpeä, vaikka mies kuoli jo kauan ennen syntymääni.
[/quote]
Kannattaakin olla ylpeä. Hänen kaltaisiaan saamme kiittää siitä, että maamme yhtenäistyi ja kehittyi. Ääripäistä oli sisällissodan jälkeenkin pelkkää haittaa.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 13:19"]Höpötystä tuommoiset aatteellisuudet uhan edessä. Isoisäni (syntynyt 1910) isoveli oli kansalaissodan aikaan 18-19 -vuotias ja kiihkeä punainen. Isoisä muisti, kuinka tämä Matti-veli uhkasi ampua kaikki lahtarit jne. Mutta, mutta... sitten tuli valkoiset ja totesi, että Matti on asevelvollisuusikäinen ja Matti lähtee valkoiseen armeijaan mukaan. Ja jos ei lähde, niin tuolla on kuoppa. Matin aate kuoli siihen ja lähti vartioimaan jotain junaa valkoinen nauha kädessä. Helpolla pääsi kansalaissotansa ja se siitä. Ei kannata nuoren ihmisen liikaa kiihkoilla, tekee, mitä käsketään ja koittaa pysyä hengissä.
[/quote]
Miten 1910 syntynyt voi olla 18-vuotias vuonna 1918?
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 18:32"]Miten 1910 syntynyt voi olla 18-vuotias vuonna 1918?
[/quote]
Isoveljestähän tuossa puhuttiin.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 13:38"]
Punaiset halusivat liittää Suomen Neuvostoliittoon. Eli vain valkoisten puolella taisteleminen olisi ollut Suomen puolesta taistelemista.
[/quote]
Miten punaiset tiesivät Neuvostoliitosta, kun Neuvostoliitto perustettiin vasta monta vuotta Suomen sisällissodan jälkeen? Oliko punaisilla kristallipallo?