Lue keskustelun säännöt.
Hoitajat vaativat mahdottomia.
22.03.2022 |
Palkkaohjelma, jossa palkkoja korotetaan seuraavan viiden vuoden aikana yhteensä 25 - 30%. Hoitajat ovat jo nyt kohtuullisen hyvätuloisia. Kokeneet hoitajat tienaavat vuorotyössä kokonaisansiot, jotka ovat 40.000 - 50.000 vuodessa. Jos tuo ohjelma toteutuisi, tienaisivat hoitajat vuonna 2027 sellaiset 55.000 jopa 70.000 euroa vuodessa.
Olisivat melkoisia palkkakuningattaria. Tuo on aivan absurdi ajatus, eikä missään suhteessa muihin palkansaajiin. Julkinen talous ei kestä tuollaisia korotuksia.
Kommentit (1465)
Vierailija kirjoitti:
Tehyltä ja Superilta on kadonnut suhteellisuudentaju kokonaan ja ovat täysin irti reaalitalouden mahdollisuuksista toteuttaa heidän vaatimuksensa.
Tämä on totta. Itse ole täysin tyytyväinen nykyiseen palkkatasooni. Erosin liitosta siksi, että tiedostan, ettei kunnilla ja sote-alueilla ole taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa liittojen ajamaa palkkaohjelmaa. En usko, että yksikään hoitaja on ansainnut viidessä vuodessa 30% palkankorotusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tehyltä ja Superilta on kadonnut suhteellisuudentaju kokonaan ja ovat täysin irti reaalitalouden mahdollisuuksista toteuttaa heidän vaatimuksensa.
Niin on. Ei mitään käsitystä valtion/kuntien budjetista, talousarviosta tai makrotalouden tunnusluvuista, vaikka monessa mediassa ja eri foorumeilla näitä väännetään rautalangasta. Ei vaan voi kun ihmetellä. No, toisaalta paahtakoot agendaansa. Kyllä työnantajapuoli ne sinne lakkoon päästää, siitä saadaan nimittäin ihan hyvät rahat säästöön, kun ei tarvitse maksaa hoitajille palkkoja, sanotaanko vaikka neljältä viikolta, voi se minun puolestani pitempääkin kestää.
SOTE-ALAN KRIISI ratkeaa Tehyn ja SuPerin mukaan viiden vuoden pelastusohjelmalla.
Ohjelma nostaisi alan peruspalkkatasoa 3,6 prosenttia vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi.
Järjestöt perustelevat pelastusohjelmaa vakavalla hoitajapulalla, jota pandemia on entisestään kiihdyttänyt.
Pula näkyy kansalaisille muun muassa terveysasemien, sairaaloiden osastojen ja vanhuspalveluyksiköiden sulkuina. Myös leikkauksia on siirretty, ja kotihoidon asiakkaat jäävät vaille perushoitoa.
"Kansalaisten perustuslain mukainen oikeus hoitoon on vaarantunut. Korona jättää valtavan hoitovelan", sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Tehy ja SuPer vaativat hallitusta sitoutumaan erilliseen pelastusohjelmaan.
OHJELMA NOSTAISI sote-henkilöstön tehtäväkohtaisia palkkoja seuraavien viiden vuoden aikana 3,6 prosenttia vuodessa sopimuskorotusten lisäksi.
Ohjelman kustannukset ovat järjestöjen mukaan vuositasolla 306–353 miljoonaa euroa, mikä sisältää kaikki työvoimakulut.
"Kustannuksia on turha kauhistella, kun tilanne on päästetty tähän pisteeseen. Suomella ei ole varaa menettää hoitajiaan."
Työmarkkinaosapuolet neuvottelisivat ohjelman itsenäiseksi virka- ja työehtosopimukseksi, jonka valtio rahoittaisi.
TEHY JA SUPER MUISTUTTAVAT, että valtio vastaa hyvinvointialueiden rahoituksesta 1.1.2023 alkaen.
Hoitajapula näkyy myös tilastoissa.
Sairaanhoitajat ovat työvoimapula-ammattien listalla sijalla 1. ja lähihoitajat sijalla 2.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sosiaali- ja terveyspalveluissa jäi vuonna 2020 saamatta 32 000 työntekijää.
Myös väestön ikääntyminen ja eläköityminen lisäävät koulutetun hoitohenkilöstön tarvetta.
VANHUSPALVELUIHIN arvioidaan tarvittavan 30 000 työntekijää lisää tällä vuosikymmenellä.
Kansainvälisessä vertailussa Suomi käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltoon miljardeja vähemmän rahaa kuin esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Tanska.
OECD:n mukaan Suomi käytti vuonna 2020 sosiaali- ja terveydenhuoltoon 9,6 prosenttia bruttokansantuotteestaan, kun Ruotsi käytti 11,4 %.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehyltä ja Superilta on kadonnut suhteellisuudentaju kokonaan ja ovat täysin irti reaalitalouden mahdollisuuksista toteuttaa heidän vaatimuksensa.
Niin on. Ei mitään käsitystä valtion/kuntien budjetista, talousarviosta tai makrotalouden tunnusluvuista, vaikka monessa mediassa ja eri foorumeilla näitä väännetään rautalangasta. Ei vaan voi kun ihmetellä. No, toisaalta paahtakoot agendaansa. Kyllä työnantajapuoli ne sinne lakkoon päästää, siitä saadaan nimittäin ihan hyvät rahat säästöön, kun ei tarvitse maksaa hoitajille palkkoja, sanotaanko vaikka neljältä viikolta, voi se minun puolestani pitempääkin kestää.
Se hoitovelan kuittaaminen ylityökorvauksilla teetettynä se sitten halvaksi tuleekin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”KT:n laskelman mukaan satasen korotus hoitohenkilöstön kuukausipalkkaan merkitsisi keskimäärin 3,9 prosentin palkankorotusta ja maksaisi noin 332 miljoonaa euroa vuodessa. Jos hoitajille annettaisiin 300 euron palkankorotus (11,7 prosenttia), vuotuinen hintalappu nousisi lähelle miljardia euroa.9.2.2022” YLE
Kuka tosissaan uskoo, että näillä korotuksilla, (100€ - 300€) mistä verottaja ahmaisee osansa, hoitajia tulee lisää alalle ovista ja ikkunoista? Tai auttaa uupuneita hoitajia jaksamaan paremmin. Saanen epäillä…
Syyt hoitajakatoon ovat jossakin aivan muualla, kun palkassa.
Vierailija kirjoitti:
SOTE-ALAN KRIISI ratkeaa Tehyn ja SuPerin mukaan viiden vuoden pelastusohjelmalla.
Ohjelma nostaisi alan peruspalkkatasoa 3,6 prosenttia vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi.
Järjestöt perustelevat pelastusohjelmaa vakavalla hoitajapulalla, jota pandemia on entisestään kiihdyttänyt.Pula näkyy kansalaisille muun muassa terveysasemien, sairaaloiden osastojen ja vanhuspalveluyksiköiden sulkuina. Myös leikkauksia on siirretty, ja kotihoidon asiakkaat jäävät vaille perushoitoa.
"Kansalaisten perustuslain mukainen oikeus hoitoon on vaarantunut. Korona jättää valtavan hoitovelan", sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Tehy ja SuPer vaativat hallitusta sitoutumaan erilliseen pelastusohjelmaan.
OHJELMA NOSTAISI sote-henkilöstön tehtäväkohtaisia palkkoja seuraavien viiden vuoden aikana 3,6 prosenttia vuodessa sopimuskorotusten lisäksi.
Ohjelman kustannukset ovat järjestöjen mukaan vuositasolla 306–353 miljoonaa euroa, mikä sisältää kaikki työvoimakulut.
"Kustannuksia on turha kauhistella, kun tilanne on päästetty tähän pisteeseen. Suomella ei ole varaa menettää hoitajiaan."
Työmarkkinaosapuolet neuvottelisivat ohjelman itsenäiseksi virka- ja työehtosopimukseksi, jonka valtio rahoittaisi.
TEHY JA SUPER MUISTUTTAVAT, että valtio vastaa hyvinvointialueiden rahoituksesta 1.1.2023 alkaen.
Hoitajapula näkyy myös tilastoissa.
Sairaanhoitajat ovat työvoimapula-ammattien listalla sijalla 1. ja lähihoitajat sijalla 2.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sosiaali- ja terveyspalveluissa jäi vuonna 2020 saamatta 32 000 työntekijää.
Myös väestön ikääntyminen ja eläköityminen lisäävät koulutetun hoitohenkilöstön tarvetta.
VANHUSPALVELUIHIN arvioidaan tarvittavan 30 000 työntekijää lisää tällä vuosikymmenellä.
Kansainvälisessä vertailussa Suomi käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltoon miljardeja vähemmän rahaa kuin esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Tanska.
OECD:n mukaan Suomi käytti vuonna 2020 sosiaali- ja terveydenhuoltoon 9,6 prosenttia bruttokansantuotteestaan, kun Ruotsi käytti 11,4 %.
Liittojen matematiikka on yhtä huteralla pohjalla kuin hoitajienkin.
Palkkaohjelman kokonaisvaikutus tuloihin on viiden vuoden jälkeen 25 - 35% riippuen vuosittaisista yleisistä palkankorotuksista. Tällä hetkellä inflaation ollessa korkealla tuo haarukan yläpää näyttää todennäköiseltä.
Sairaanhoitajia on 80.000 ja lähihoitajia 150.000. Mediaanipalkoilla (noin 3.200 e/kk ja 2.800 e/kk) laskettuna VM:n esittämä 3,7 miljardin euron vuosittainen kustannusvaikutus on hyvin lähellä oikeaa.
Liitot ovat siis laskelmineen täysin metsässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vastatkaa jo! Paljonko sairaanhoitajien vuositulot ovat noin suurin piirtein? Siitä on helppo laskea kuukausiansiot.
Mulla oli 36548e vuositulot sairaanhoitajana vuonna 2018 kaksivuorotyössä. En tehnyt ylitöitä, eli tuossa ei ollut ylityökorvauksia eikä hälyrahoja yhtään. Olin tyytyväinen palkkaan, mutta työolot ajoivat muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehyltä ja Superilta on kadonnut suhteellisuudentaju kokonaan ja ovat täysin irti reaalitalouden mahdollisuuksista toteuttaa heidän vaatimuksensa.
Niin on. Ei mitään käsitystä valtion/kuntien budjetista, talousarviosta tai makrotalouden tunnusluvuista, vaikka monessa mediassa ja eri foorumeilla näitä väännetään rautalangasta. Ei vaan voi kun ihmetellä. No, toisaalta paahtakoot agendaansa. Kyllä työnantajapuoli ne sinne lakkoon päästää, siitä saadaan nimittäin ihan hyvät rahat säästöön, kun ei tarvitse maksaa hoitajille palkkoja, sanotaanko vaikka neljältä viikolta, voi se minun puolestani pitempääkin kestää.
Se hoitovelan kuittaaminen ylityökorvauksilla teetettynä se sitten halvaksi tuleekin..
Hoitovelka on pelkkä tyhjä termi ja poliittista jargoniaa. Mikäli tällaista velkaa on, se on karannut jo niin pahasti käsistä, ettei ole enää merkitystä puututaanko siihen vai ei, sitä ei joka ta
pauksessa ole enää mahdollista lyhentää. Iso laiva kääntyy hitaasti ja kaikki aktiivisimmatkin toimenpiteet kestävät vähintään kuukauksia
eikä niitä oikeastaan ole vielä edes aloitettu suunnitella. Vuonna 2023 voimaan tuleva sote uudistus hidastaa ja mutkistaa asioita entisestään, joten tämä hoitovelka/hoitotakuu juna meni jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SOTE-ALAN KRIISI ratkeaa Tehyn ja SuPerin mukaan viiden vuoden pelastusohjelmalla.
Ohjelma nostaisi alan peruspalkkatasoa 3,6 prosenttia vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi.
Järjestöt perustelevat pelastusohjelmaa vakavalla hoitajapulalla, jota pandemia on entisestään kiihdyttänyt.Pula näkyy kansalaisille muun muassa terveysasemien, sairaaloiden osastojen ja vanhuspalveluyksiköiden sulkuina. Myös leikkauksia on siirretty, ja kotihoidon asiakkaat jäävät vaille perushoitoa.
"Kansalaisten perustuslain mukainen oikeus hoitoon on vaarantunut. Korona jättää valtavan hoitovelan", sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Tehy ja SuPer vaativat hallitusta sitoutumaan erilliseen pelastusohjelmaan.
OHJELMA NOSTAISI sote-henkilöstön tehtäväkohtaisia palkkoja seuraavien viiden vuoden aikana 3,6 prosenttia vuodessa sopimuskorotusten lisäksi.
Ohjelman kustannukset ovat järjestöjen mukaan vuositasolla 306–353 miljoonaa euroa, mikä sisältää kaikki työvoimakulut.
"Kustannuksia on turha kauhistella, kun tilanne on päästetty tähän pisteeseen. Suomella ei ole varaa menettää hoitajiaan."
Työmarkkinaosapuolet neuvottelisivat ohjelman itsenäiseksi virka- ja työehtosopimukseksi, jonka valtio rahoittaisi.
TEHY JA SUPER MUISTUTTAVAT, että valtio vastaa hyvinvointialueiden rahoituksesta 1.1.2023 alkaen.
Hoitajapula näkyy myös tilastoissa.
Sairaanhoitajat ovat työvoimapula-ammattien listalla sijalla 1. ja lähihoitajat sijalla 2.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sosiaali- ja terveyspalveluissa jäi vuonna 2020 saamatta 32 000 työntekijää.
Myös väestön ikääntyminen ja eläköityminen lisäävät koulutetun hoitohenkilöstön tarvetta.
VANHUSPALVELUIHIN arvioidaan tarvittavan 30 000 työntekijää lisää tällä vuosikymmenellä.
Kansainvälisessä vertailussa Suomi käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltoon miljardeja vähemmän rahaa kuin esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Tanska.
OECD:n mukaan Suomi käytti vuonna 2020 sosiaali- ja terveydenhuoltoon 9,6 prosenttia bruttokansantuotteestaan, kun Ruotsi käytti 11,4 %.
Liittojen matematiikka on yhtä huteralla pohjalla kuin hoitajienkin.
Palkkaohjelman kokonaisvaikutus tuloihin on viiden vuoden jälkeen 25 - 35% riippuen vuosittaisista yleisistä palkankorotuksista. Tällä hetkellä inflaation ollessa korkealla tuo haarukan yläpää näyttää todennäköiseltä.
Sairaanhoitajia on 80.000 ja lähihoitajia 150.000. Mediaanipalkoilla (noin 3.200 e/kk ja 2.800 e/kk) laskettuna VM:n esittämä 3,7 miljardin euron vuosittainen kustannusvaikutus on hyvin lähellä oikeaa.
Liitot ovat siis laskelmineen täysin metsässä.
Turhaan yrität kertoa faktoja ja vääntää rautalankaa. Hoitajat on tämän asian puolesta nyt niin tunteella, että aivotoiminta on pysähtynyt, eivätkä pysty järjellä ajattelemaan, saati esittämään järkeviä vaihtoehtoja kulujen kattamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamutelevisiossa todettiin, että sairaanhoitajan palkalla ei laskuja makseta. Sairaanhoitajan peruspalkka on 2375,71 €.
Esimerkkejä huonommin palkatuista kunta-alan tehtävistä:
Lähihoitajan peruspalkka on 2063,84 €. Laitoshuoltajan peruspalkka on 1854,28 €.Miten näillä palkoilla maksaa laskut, jos sh:n palkalla ei makseta?
Amiksilla kuuluukin olla huonompi palkka kuin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Miksei näiden alojen liitot tee mitään palkankorotusten eteen? Nariskaa sinne.
Kyse ei ollut tutkinnon tasosta, vaan siitä, että sh palkalla ei voi maksaa laskuja.
Eikö alemmin koulutetuilla ja palkatuilla ole laskuja? Vai onko raha jotenkin erilaista, että sillä voi maksaa?
On, mutta se ei ole sairaanhoitajien ongelma. Ottakoot yhteyttä omiin liittoihinsa ja ryhtykööt lakkoon. Kyse on lisäksi koulutuksesta. Alemmalla korkeakoulututkinnolla pitää saada enemmän peruspalkkaa kuin pari vuotta ilman lukiota koulua käynyt amis. Peruspalkoissa eroa pari sataa.
Missasit vieläkin pointin.
Se pointti oli, että sh valehtelee, jos kertoo, ettei voi maksaa palkallaan laskuja.
Niinkö? Minä tunnen itseni lisäksi useita, jotka eivät pysty. Joudumme tekemään lisätöitä ja keikkaa. Mutta me varmaan sitten kaikki vakehtelemme, kun sinä niin sanot. Pakkohan sinun on olla oikeassa, pskaako me omusta tuloistamme tiedetään.
Ei taida sitten olla oikein menopuolikaan hallinnassa. Joutuuhan sitä jokainen ongelmiin, jos elää yli varojensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehyltä ja Superilta on kadonnut suhteellisuudentaju kokonaan ja ovat täysin irti reaalitalouden mahdollisuuksista toteuttaa heidän vaatimuksensa.
Tämä on totta. Itse ole täysin tyytyväinen nykyiseen palkkatasooni. Erosin liitosta siksi, että tiedostan, ettei kunnilla ja sote-alueilla ole taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa liittojen ajamaa palkkaohjelmaa. En usko, että yksikään hoitaja on ansainnut viidessä vuodessa 30% palkankorotusta.
Eli jos nyt ihme sattuisi ja palkkoihin tulisi kunnon korotus niin kieltäytyisit siitä? Koska et kuulu liittoon, et siis ole ollut mukana taistelemassa korotuksista, etkä ole omasta mielestäsi ansainnut korotusta kuten ei kukaan muukaan hoitaja?
Perusteena telkkarissa yksi sanoi, että heillä on ollut kovat paineet kaksi vuotta. No, meillä yksityispuolella on ollut kovat paineet 30 vuotta, aina kun tulee laskukausia ja lamaa, niin eikun yt:t päälle, sopeutetaan ja irtisanotaan ja joustetaan. Meidän selkänahasta otetaan julkkaripuolen palkat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tuntuu, että hoitajat haluavat lisää palkkaa, vaikka oikeasti suurin ongelma on johtaminen ja työilmapiiri. Työmäärä on suuri ja työvuorot mielivaltaisesti määritelty. Ratkaiseeko palkankorotus huonoja työoloja? Ei tietenkään. Ymmärrän, että se tuntuu olevan ainoa selvä keino yrittää saada johonkin parannusta. Työmäärä ei kuitenkaan vähene eikä vuorosuunnittelu parane, vaikka palkka nousisikin.
Tuskin kukaan hakeutuu hoitoalalle sen enempää, vaikka saisi muutaman satasen lisää, jos työolot noin surkeat. Ei raha auta työpaikan ilmapiiriongelmiin.
Olen itse valtiolla asiantuntijatehtävissä. Omassa työpaikassa isoja ongelmia johtamisessa (pelolla johtamista ym.) eikä työmäärästä ole oikeaa ymmärrystä. Uupumuksen rajoilla jatkuvasti. Töiden organisoinnissa myös ongelmia. Korona tuonut myös meille lisätehtäviä.
Rehellisesti sanottuna palkankorotus ei ratkaise työpaikkani ongelmia. Lämmittää varmasti hetken. Mutta työpaikan vaihto tuntuu omalla kohdallani ainoalta pelastusrenkaalta tästä hullunmyllystä.
Hoitoala tarvitsisi hurjan tuuletuksen johtamisen osalta ja hoitajille esimerkiksi saman mahdollisuuden kuin Ruotsissa, että voivat itse määritellä työvuoronsa.
Keijo- Kondultti taas kertomassa toisen alan ihmisille, että minä tiedän kun minä tiedän, kun minä minä minä että mitä pitää tehdä ja mitä ei, vaikka ei ole päivääkään ko alan töitä tehnyt. Vttu miten naurettavaa🤣😂😅
Itse asiassa Kaija eikä Keijo. Mutta se on sivuseikka. Minusta hoitajien suhteen on unohtunut myös se, että eiväthän kaikki hoitajat yhtä vaativaa työtä tee. Kuten eivät muutkaan ammattiryhmät. Esimerkiksi teho-osastolla ja leikkaussalissa toimivat hoitajat tekevät todella vaativaa työtä. Heille varmasti korotus paikallaan.
Mitä vaativaa leikkaussali hoitaja tekee tai teho-osaston? Aivan samanlaisia sairaalapiikoja kuin muutkin.
Ketjusta huomaa, että isolla osalla ei ole hajuakaan hoitajien työstä. Ihme haukkumista ja halventamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tässä hoitajien palkka- ja alan vetovoimakeskustelussa on muutamia olennaisia asioita, joita hoitajat itse ei osaa ottaa huomioon valittaessaan vuosikymmenestä toiseen palkkauksesta:
- palkka on hyvä, vastaa koulutustasoa. Palkka on myös tiedossa alalle hakeutuessa, ja siihen on tehty huomattaviakin korotuksia muun kunta-alan jäädessä vaille korotuksia (esim. 2007 Sari Sairaanhoitaja)
- alan johtamisessa ja työilmapiirissä on eniten vikaa. Työvuorosuunnittelussa ei ole mitään järkeä, osastoilla vallitsee tiukka nokkimiskulttuuri. Lääkärit nokittelevat sairaanhoitajia, sairaanhoitajat laitoshuoltajia, kollegat nuorempiaan jne.
- jatkuva, vuosikymmeniä jatkunut valitus työstä ja palkasta aiheuttaa sen, ettei alalle haluta hakeutua. Tässä Tehy ja Super sekä hoitajat itse ampuvat itseään nilkkaan. Tähän kun lisätään vielä tuo, että alalle opiskeleva harjoittelija tai vastavalmistunut tulee töihin, ja törmää tuohon valitus- ja nokkimiskulttuuriin, hakeutuu hän viimeistään tässä vaiheessa muualle. Itse en missään nimessä haluaisi hoitoalalle, eikä syynä ole palkka, vaan mielikuva, joka minulle on syntynyt tuosta valittamis- ja nokkimiskulttuurista, kun olen kuunnellut lähipiirin juttuja.
- hoitajat haluavat palkkavertailuissa ja -valituksissa ilmoittaa aina käteen jäävän palkan eli nettopalkan, tai pelkästään peruspalkan ilman lisiä. Sitten vaaditaan korotusta palkkaan ymmärtämättä että progressiivinen verotus syö kyllä hyvin palkankorotuksen. En nyt jaksa alkaa laskea veroprosenttilaskurilla esimerkkejä, koska pitäisi laskea lomarahoja ym. myös, joten otan esimerkiksi oman palkkakehitykseni. Aiemmin palkkani amk-tradenomin tutkinnolla oli bruttona 2300e, josta käteen jäi 1900e. Sain vaativampia tehtäviä (jotka edellyttivät opintoja työn ohessa) ja palkka nousi 2700e, käteen jäi 2100e. Palkka siis nousi 400 euroa, mutta käteen jäi 200 euroa enemmän. Opiskelin työn ohessa yamk-tutkinnon, sain vaativampia tehtäviä ja palkkani on nyt 3300e, käteen jää 2300e. Palkkani on siis noussut kaikkiaan 1000 euroa tehtävien muututtua huomattavasti aiempaa vaativammiksi, mutta käteen jää 400 euroa enemmän kuin aiemmin. Välillä mietin, mitä järkeä tässä on.
Tässä muutama vastaus sulle ex-hoitajalta.
Ei, minulla ei ollut hajuakaan alan palkkatasosta tai siitä kuinka paljon käteen jää tai kuinka paljon edes pitäisi jäädä kunnolliseen elämään, kun 9. luokalla ollessani opo ohjeisti hakemaan lähihoitajaksi.
Kaikki hoitajat eivät tee 3-vuorotyötä, joten voit unohtaa tuon lisistä vouhkaamisen. Lisäksi 3-vuorotyö ja yövuorot on todettu tutkimuksin terveydelle haitallisiksi, joten sille joka niitä suostuu ja pystyy tekemään, tuleekin maksaa siitä hyvästä ja kunnolla.
Itse tein 2-vuorotyötä (aamu+ilta), ja käteeni jäi ikälisistä huolimatta ja ilta-ja vkonloppuvuoroista huolimatta, verojen jälkeen n. 1600 euroa palkkaa. En ole kirkollisverovelvollinen ja veroprosentti oli tarkkaan laskettu.
Tuosta voit ihan itse ruveta laskemaan kuinka paljon jää käteen sellaiselle henkilölle joka ei saa ikälisiä, jolla on korkeampi verotus (itse olen helsinkiläinen), joka ei tee vuorotyötä ja/tai on kirkollisverovelvollinen. Heikoimmillaan käteen jää 1100-1400 euroa. Palkasta maksat vuokran, sähkön, työmatkat, mahdolliset lainat/ lääkkeet/ lääkärikäynnit/ veden, puhelin-/nettikulut, jne. Onko kannattavaa? Itselleni selvisi irtisanoutumiseni jälkeen että olisin ollut tulot miinus menot lopputuloksen kanssa oikeutettu toimeentulotukeen! Onko mitään järkeä polttaa itseään loppuun raskaassa työssä jos käteen jäävä summa oikeuttaa hakemaan toimeentulotukea?!Fakta on se että ilman hoitajia täällä rupeaa väkeä kuolemaan reippaaseen tahtiin, ja jokaikinen meistä tulee tarvitsemaan monesti elämänsä aikana hoitajia. Suoraan sanottuna Suomessa on paljon p*skantärkeitä töitä joista maksetaan paljon suurempaa summaa kuin näistä elintärkeistä ammateista.
Mitä ihmeen apua on terveydenhuollollisen kriisin aikana (esim) tietokoneosaajista, eduskunnan jäsenistä tai pankinjohtajista? Kiitos, mieluummin valitsen hoitajan.Kaksi huomiota:
1. Et ole itse perehtynyt eri aloihin ja niiden palkkaukseen. Peruskoululainen yleensä näitä jo hahmottaa.
2. Et ole itse perehtynyt toimeentulotuen tai asumislisän saamisen edellytyksiin.Nämä huomiot kertoo jo jotain siitä, miksi joku voi päätyä tilanteeseen, ettei tule palkallaan toimeen tai rahat loppuu.
Jep, en kokenut 9-luokalla tarpeelliseksi tutustua eri alojen palkkauksiin ja tehdä laskelmia asumiskustannuksista. Jotenkin sitä vaan oli muuta mietittävää 14-vuotiaana. Jännää etten tänä päivänäkään ole ikinä tavannut yläasteikäistä, joka olisi noita vertailuja tehnyt vaikka suvussa ollut ja on paljon teinareita. Sinulla mahtaa olla aika porvarillinen kasvatus, jos tuossa iässä itse olit opetellut eri alojen palkkatilastoja 😳
Eikä tullut mieleen että työssäkävijän tulisi hakea toimeentulotukea. Ajatuskin on absurdi. Miksi ihmeessä kukaan kävisi töissä jos lopputulos rahallisesti on sama tai jopa heikompi kuin kotonaan oleskelevalla?
Itse en epäröinyt alavalintaani, mutta lukiossa poikaystäväni perheessä yritettiin kääntää pääni. Papereideni perusteella lääkis tai TKK olisi ehkä ennemmin ollut oikea paikka jatko-opinnoille, mutta kun halusin hoitajaksi.
Ei muuten ollut itsestäänselvää ylioppilaana päästä opiskelemaan sairaanhoitajaksi laudatureista ja ysin keskiarvosta huolimatta - pisteeni eivät riittäneet yhteishaussa kutsuun pääsykokeisiin, koska laitoin ykkösvaihtoehdokseni kätilöopinnot. Onneksi erillishaussa tärppäsi ja sain lopulta valita kahdesta eri koulusta.
Vierailija kirjoitti:
Ketjusta huomaa, että isolla osalla ei ole hajuakaan hoitajien työstä. Ihme haukkumista ja halventamista.
Hoitajilla ei ole hajuakaan muiden alojen palkkatasosta ja stressaavuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamutelevisiossa todettiin, että sairaanhoitajan palkalla ei laskuja makseta. Sairaanhoitajan peruspalkka on 2375,71 €.
Esimerkkejä huonommin palkatuista kunta-alan tehtävistä:
Lähihoitajan peruspalkka on 2063,84 €. Laitoshuoltajan peruspalkka on 1854,28 €.Miten näillä palkoilla maksaa laskut, jos sh:n palkalla ei makseta?
Amiksilla kuuluukin olla huonompi palkka kuin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Miksei näiden alojen liitot tee mitään palkankorotusten eteen? Nariskaa sinne.
Kyse ei ollut tutkinnon tasosta, vaan siitä, että sh palkalla ei voi maksaa laskuja.
Eikö alemmin koulutetuilla ja palkatuilla ole laskuja? Vai onko raha jotenkin erilaista, että sillä voi maksaa?
On, mutta se ei ole sairaanhoitajien ongelma. Ottakoot yhteyttä omiin liittoihinsa ja ryhtykööt lakkoon. Kyse on lisäksi koulutuksesta. Alemmalla korkeakoulututkinnolla pitää saada enemmän peruspalkkaa kuin pari vuotta ilman lukiota koulua käynyt amis. Peruspalkoissa eroa pari sataa.
Missasit vieläkin pointin.
Se pointti oli, että sh valehtelee, jos kertoo, ettei voi maksaa palkallaan laskuja.
Niinkö? Minä tunnen itseni lisäksi useita, jotka eivät pysty. Joudumme tekemään lisätöitä ja keikkaa. Mutta me varmaan sitten kaikki vakehtelemme, kun sinä niin sanot. Pakkohan sinun on olla oikeassa, pskaako me omusta tuloistamme tiedetään.
Samassa tilanteessa sh ei voi 2800€ tuloilla maksaa laskuja, mutta lh 2200€ voi. Miten ihmeessä?
Minusta laskujen maksukyky ei ole hoitajien palkankorotusten pointti, vaan miten saada ala houkuteltavaksi ja moni vaihtaisi alaa hoitotyöhön ja opiskelemaan alaa.
Ja kun huomioi hoitajien korkean keski-iän ja hoitajien ja hoidettavien ikärakenteen, pian ollaan tilanteessa, ettei niitä hoitaja ole ja terv.hoito romahtaa ja jo nyt tilanne on joissakin paikoissa hälyttävä.
Liukastuin ja ranteeni murtui, joka vaati leikkausta, lääkärin mukaan mahdollisimman pian. Pötkettelin sairaalan käytävällä 2vrk ja odotin leikkaukseen pääsyä nälkäisenä ja kivuisani, jossakin vaiheessa kerrottiin leikkaussalin olevan vapaa ja odotettiin milloin joku hoitaja vapautuu muista työtehtävistä, kun kirurgi tarvitsee leikkaukseen avustavia hoitajia ja pääsisin leikkaukseen.
Ja palkka on se joka vetäisi alalle ja ylimääräiset vapaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjusta huomaa, että isolla osalla ei ole hajuakaan hoitajien työstä. Ihme haukkumista ja halventamista.
Hoitajilla ei ole hajuakaan muiden alojen palkkatasosta ja stressaavuudesta.
Miksi pitäisi olla? Täytyykö tätä whataboutismia harrastaa tässäkin asiassa? jokainen ajakoon omaa agendaansa.
Tehyltä ja Superilta on kadonnut suhteellisuudentaju kokonaan ja ovat täysin irti reaalitalouden mahdollisuuksista toteuttaa heidän vaatimuksensa.