Tupakoinnin lopettaneet, kauanko ilman?

Tsemii sulle! Ja kaikille muille! Varmaa paras päätös, ja tota päätöstä tuskin ikinä tulee katumaan.:)

Kuudes vuosi menossa. Edelleen tekee mieli välil. Ja ole joitain poskareita vedellytkin. Mut maistuu sairaan kamalalle. Ja röökaavat ihmiset lemuaa hirvittävällr

Lopetin juhannuksena. Töissä kahvitauot olivat aluksi vaikeita ilman tupakkaa mutta muuten ollut yllättävän helppoa. Sähkötupakan ostin myös mutta en ole pahemmin käyttänyt, ei oo mun juttu. Tsemppiä sulle!!

Viikko tänään neljän vuoden polttamisen jälkeen.lopetin koko ajan tekee vähän mieli mutta ihan siedettävää tekis vaan mieli vetää keuhkot.täyteen sitä tervaa ehkä tää joskus menee ohi.. :D

Voi, kun itsekin löytäisin motivaatiota ja pystyisin lopettamaan. Nyt 4 vuotta polttanut. Voisitteko kertoa hyviä vinkkejä tupakoinnin lopettamiseen?

29 v sitten tumppasin. Ei tod. tee enää mieli.

2v 7kk. Nyt on hyvä olla, mutta ensimmäinen vuosi oli lieveilmiöineen aivan kamala. "Oikeista" viekkareista pääsin suht helpolla mutta se muu, se muu :( mulle tuli nimittäin melko rajut puhdistautumisreaktiot ja sitten se nikotiini-serotoniini-jokujuttu-masennus. Ja meinaan nyt että se tuli ankarana. Yksi kamalimmista asioista mitä olen kokenut (ottaen huomioon että mulla on myös aiemmin ollut vaikea-asteista masennusta ja olen ollut nuorempana osastolla hoidossakin sen vuoksi. Tämä lopetusmasennus oli vielä kaksi pykälää synkempi ja olin todella ihan kestämisen rajalla).

Tilaa nesteet sauhupuodista ja tupakit paul saarilta. Siis sähkötupakit ja nesteet,. ihan pankkitunnareilla voi maksella noi tuotteet,.

19 vuotta. Ensimmäiset 6 kk näin unia tupakoinnista, sitten helpotti henkinenkin riippuvuus. Älkää missään nimessä juhliko tupakoimattomutta " mä vaan tän yhden kokeilen". Siihen kaatui mun ensimmäinen nelivuotinen lopetus. Loistava fiilis ja olen niin onnellinen, että omaa teiniä ei voisi tupakointi vähempää kiinnostaa. Itse aloitin 14 vuotiaana.

Kohta neljä kuukautta oon ollut polttamatta. Lopetin "kuin seinään". Ainoastaan väkeviä pastilleja oli pahimpiin tupakantuskiin tarjolla. Pari kertaa oon tuon lopettamisen jälkeen polttanut illanistujaisissa, mutta hyi saasta miten pahalta se maistuu ja haisee. Kolmatta kertaa en enää aio kokeilla, kyllä tää nyt oli lopullisesti tässä.

Mäkin oon yrittänyt aiemmin lopettaa, mutta en ole onnistunut. Tällä kertaa vain jotenkin "naksahti päässä" ja päätin lopettaa koko typerän touhun. Ja päätön on pitänyt ja tulee pitämään.

Viisi kuukautta tulee just täyteen ilman henkostakaan tupakkaa. Olen 34 vuotias ja poltellut satunnaisesti. Odotus-ja imetysajat ollut ilman. Yleensä vähintään silloin kun olen ottanut alkoholia, on tupakka ollut mukana kuvioissa mutta nyt olen pysynyt kaidalla tiellä sen suhteen yllättävän hyvin :):

Edelleen sytytetty tupakka tuoksuu taivaalliselta eikä minusta koskaan tule tupakanvastaista valittajaa. Tiedän miten koukkukamaa se on. Tein päätöksen, että lopetan, en ole vain lakossa mutta tiedän, että yhdestäkin lipsumisesta se lähtee taas, jos antaa itselleen tuumaakaan periksi...

Minä en tosin allekirjoita noita terveysjuttuja. Totta on, että  tupakassa on miljoonaa myrkkyä ja kelleeen se ei hyväksi ole, mutta minä juoksin 10 km lenkkejä yhtälailla silloin kun poltin vajaan askin päivässä, kuin nyt savuttomanakin. 

5 vuotta olen ollut polttamatta. Sitä ennen poltin yli 20 vuoden ajan, siinä mm. kerran vuoden kestänyt lopetusyritys. Ja siis monta muutakin epäonnistunutta lopetusyritystä. Ei kannata odottaa mitään "sopivaa hetkeä" koska sitähän ei koskaan tule, aina on jotain stressiä sun muuta. Mutta ei kannata antaa periksi jos vaikka kerran repsahtaa, sit vaan jatkaa taas savutonta elämää. 

Lopetin 25 vuotta sitten.

[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 01:21"]

Voi, kun itsekin löytäisin motivaatiota ja pystyisin lopettamaan. Nyt 4 vuotta polttanut. Voisitteko kertoa hyviä vinkkejä tupakoinnin lopettamiseen?

[/quote]

Olen polttanut reilut parikymmentä vuotta ja sitten rupesin funtsimaan lopettamista. Minulla vaati ainakin viikon parin "keskittymistä" ja itsesuggestiota ennen lopettamista: pitää olla tietyssä mielentilassa, tahtotilassa kun tumppaa sen "viimeisen". Ekan kerran olin polttamatta 9kk, sitten poltin taas vuosia, lopetin kahdeksi vuodeksi ja poltin taas kuukauden pari, lyhyemmistä vuorotteluista nyt puhumattakaan.

Nyt ollut polttamatta jo vuosia ja pystyisin lopettamaan oikeastaan milloin vain haluan, jos jostain syystä aloittaisin. Lopettamisenkin oppii, kun tarpeeksi monta kertaa sen tosissaan opettelee; vaatii toki luonteenlujuutta mutta niinhän vaatii moni muukin homma. Silloin ei mikään sosiaalinen tilanne tai juurtunut tapa enää tempaa sauhuttelun pariin.

Parasta on lopettaa ilman mitään korvikkeita (silloin lyhin vieroitusaika), oikeastaan liikuntaa hieman lisää oheen, kevyempikin käy alkutaipaleella. Pahimmat hetket minulla aina ekan kuukauden aikana ja sitten pikkuhiljaa helppaakin, kun vaan pysyy päättäväisenä ja tiedostaa tupakan moninaiset haitat.

6 vuotta polttamatta, 5 ekaa niistä teki välillä kovastikin mieli (jos olisi ollut tupakkaa käden ulottuvilla niin varmasti olisin polttanut) mutta nyt on mennyt vuosi niin ettei oikeastaan muista että on edes joskus polttanut.

2½kk savuttomana. Ihanaa. Edelleenki useita päiviä viikossa että mieli tekisi, mutta järki voittaa.

Kohta 10 vuotta lopettamisesta. Muutaman kerran oon polttanut yhen kun joku tarjonnut.