Miten IT-työläisellä säilyy pää ehjänä, kun asiakkaille myydään surutta asioita, joita asiantuntija ei ole koskaan tehnyt?

Ei säilykään. Valtaosa suljettujen asiakkaista on näitä osaajia...

Olen ollut tuollaisessa tilanteessa, toistaitoinen tyyppi joka osaa suunnilleen aukaista koneen ja asiakkaalle myydään huippulaadun sovellus. Oli näitä IT-alan hulluja vuosia 1999-2000, jolloin töihin pääsi koodariksi jokainen joka osaa koneen aukaista. 

No mikäs siinä. Aika monta kuukautta sain palkkaa tyhjästä. Eipä se kivaa ollut mutta ainakin sain rahaa. Yritin jotain tehdä välillä mutta ihan yhtä tyhjän kanssa tällä osaamisella. 

No, se on pelin henki. Sitten vaan tehdään mitä slidewarena myivät. Turha siinä päätä hajottaa.

Johtajien murhe on pitää päänsä kasassa. Siitä niille maksetaan suurta liksaa.

Kauppa on katalaa ja perustuu petokseen. Koodaaminen on kovien jätkien hommaa. Heikot sortuu elon tiellä.

Joo tuotahan se on tuolla IT-palvelualalla. Jos olet edes joskus nähnyt tuotteen X, se kirjataan asiakkaalle esitettävään CV:hen, ja sitten kun se projekti ollaan voitettu, pääset ehkä vasta sitten kurssille, jossa aihetta opetellaan. Paitsi että seuraava kurssitoteutus on vasta sitten, kun projekti on jo päättynyt, joten ei kun syvään päähän vaan ja opetellaan uimaan. Kyllä se hiton stressaavaa oli.

Ap tiedän tunteen. Mutta. Ei koodaamista opi koskaan kunnolla ellei joskus heitetä syvään päätyyn. Tietysti perusasiat pitää hallita ensin ja olla kykyä ja halua oppia. Voit lohduttautua sillä että suurin osa "huippuosaajista" on nytkin tai on joskus ollut aika puutteellisin taidoin liikkeellä.

Pitää vaan oppia, että vastuu on kuitenkin sillä, joka sen asiakkaalle lupasi.

Jos ei osaa tai ehdi opiskella, pitää se sanoa pomolle. Jos se pitää kuitenkin tehdä, ei ole sun syy, jos menee pieleen.

Tuo on ICT-konsulttialan ihanuuksia. Myynti-CV käydään pari kertaa vuodessa läpi esihenkilön ja myyntihenkilön kanssa ja sinne painostetaan lisäämään osaamiseksi kaikki mistä olet joskus saattanut kuulla.

Usein asiakas haastattelee myöskin tekijät ennen kauppaa ja silloin voi yrittää antaa hieman realistisemman kuvan osaamisesta, joskin sama myyjä ja esimies ovat vierellä kuuntelemassa. Onneksi asiakkaat tuntuvat tietävän mikä on pelin henki eikä heille tule yllätyksenä että en sitten oikeasti ollutkaan ikinä tehnyt vastaavia projekteja.

Tuttava pääsi eläkkeelle koodaajan hommista ja sanoi että juuri ja juuri pää kesti. Sanoi että ei olisi kestänyt enää yhtään vuotta tuota työtä...

Ja nyt pikkukakkosessa opetetaan lapsille koodaamista ja heidän pitäisi kyetä tekemään sitä koko elämänsä.

Minun pääni on toistaiseksi kestänyt mutta kovilla se on. Irtisanoudun pian ja perustan oman kukkakaupan.

Rankka vitutus. Myyjä myy asiakkaalle mission impossiblea ja clousaa diilit sekä kerää runsaat bonarit.

Sitten se paska valuu alaspäin ja management huutaa kireitä toteutusaikatauluja noille wtf-lupauksille. Just on taas tuo tilanne päällä. Ja vasta pääsi parin vuoden  mission inpossibe.projektista jota ei kukaan koskaan maailmassa ollut tehnyt. IT-alalla pitäisi olla pakollinen sellainen urakierto , että joka ikisen työntekijän pitäisi vähintään kuukausi vuodesta koodata tehtävänimikkeestä riippumatta että säilyisi jonkunlainen tatsi reaalimaailmaan excel- ja word-sankareillakin.

Tein kyllä aina kaiken mitä pitikin. Joskus kun oli joku uusi asia mikä piti oppia, valvoin koneella aamuyöhön niin kauan kuin sain jutun jollekin tolalle. Ei meillä ylitöitä tehty. 

Ei ollut minun alani varsinaisesti, vaikka aika kauan jaksoinkin. Nyt on kiva, kun saa unohtaa työt kun sulkee työkoneen puoli neljän aikaan. Teen tosin vieläkin iltahommia ajoittain että sais paremman tilin mutta siis siitä maksetaan, on ihan eri juttu

Asiakkaat myös itse vaativat käyttämään jotain viimeisintä muotisanaa, vaikka sen käyttö ei oikeastaan tosielämässä tuo mitään lisäarvoa. Saman asian tekisi huomattavasti pienemmällä vaivalla jollain vanhalla tekniikalla. Esimerkkinä tiedonsiirto järjestelmästä toiseen jollakin protokollalla.

Parasta sitten on, kun omien sovelluksien sisällä käytetään sitä ikivanhaa kivikautista tekniikkaa, ja ulkopuolisen sovelluksen kanssa on tämä hieno muotisana käytössä. Kaikki on h e l v e t i n tyytyväisiä. ;)

Pää kestää paremmin, kun heittää moraalin romukoppaan. Olen tekemässä vain rahaa itselleni.

Meillä oli yhteen aikaan myyntimies, joka olis kaupannut ihan mitä tahansa kelle tahansa, oli niin hyvä myyjä. Mutta ei hajuakaan tietotekniikasta. Projektipäälliköillä oli kova vahtiminen, ettei myynyt mitä sattuu :)  

Varmaankin suhtutumalla elämään niin, kuin se olisi vain hemmetin pitkä ja hemmetin huono LSD-trippi. Mitä sitten, jos asiakkaalle myydään sontaa?

Tää aloitus sai nauramaan. Se vaan on pelin henki, että joutuu opetella eikä uuden projektin kanssa välttämättä ensin tiedä alkuunkaan mitä pitäisi tehdä. Onneksi kokeneemmilla työkavereilla on…ainakin yleensä 😁

T. Koodariharjoittelija

Vierailija kirjoitti:

Tää aloitus sai nauramaan. Se vaan on pelin henki, että joutuu opetella eikä uuden projektin kanssa välttämättä ensin tiedä alkuunkaan mitä pitäisi tehdä. Onneksi kokeneemmilla työkavereilla on…ainakin yleensä 😁

T. Koodariharjoittelija

Niin siis: Onneksi kokeneemmilla työkavereilla on jonkinlainen käsitys…ainakin yleensä 😁

Tulin projektiin koulunpenkiltä paikkaamaan projektipäällikköä joka oli saanut tarpeekseen. Projektimapin ensimmäisellä sivulla luki, että ei markkinoinnin tietoon eikä muille lörpöttelijöille.

Hyvin kestää, asiakaskuntana on julkinen (kunnat, kaupungit) ja vieläpä sotesektori, saa myydä ihan mitä vaan raakiletta ja hyvin menee kaupaksi, lisäksi kehitystyöstä ja ylläpidosta laskutetaan erikseen.

Tunnenko huonoa omaa tuntoa, kyllä ja en mutta sen voin sanoa että julkisen sektorin osto- ja hankita on ihan onnetonta osaamista tai sitä ei siis ole ollenkaan. Keskustella jonkun sosiaalityön tekijän kanssa ohjelmointiongelmista, on naurussa pitelemistä niissä palavereissa.

Vierailija kirjoitti:

Tulin projektiin koulunpenkiltä paikkaamaan projektipäällikköä joka oli saanut tarpeekseen. Projektimapin ensimmäisellä sivulla luki, että ei markkinoinnin tietoon eikä muille lörpöttelijöille.

Sen verran vielä, että siinä projektissa oli koko ajan talvisota käynnissä. Tavaraa toimitettiin asiakkaalle vaikkei se ollut vielä lähelläkään spekseissä (v tun myyjät) ja sieltä tulleet palautteet tuli tietenkin minun pöydälleni. Puolitoista vuotta kestin mutta sitten vaihdoin toiselle osastolle.