Miksei työttömät mene hoitoalalle?
Otsikossa kysymys.
Sama humanisteille ja kaikille muille tuleville työttömille, miksi ette lähteneet hoitoalalle?
Töitä on aina varmasti jokaiselle alalla.
Muut alat eivät nykyään työllistä, lähihoitajat ja sairaanhoitajat revitään koulunpenkiltä töihin.
Kommentit (141)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska pääsääntöisesti inhoan ihmisiä. Voisin työllistyä ruumishuoneelle, leikkaussaliin tai jonnekin koomapotilaiden osastolle, että potilaat olisivat hiljaa eikä tarvitsisi kuunnella marinaa, kätinää ja valitusta.
Hoivakoti olisi sitten sinulle sopiva työpaikka. Asukkaat ovat siinä kunnossa, että eivät enää kykene marisemaan, kätisemään tai valittamaan, käännellen hoidetaan kuin elottomia paketteja.
Kyllä siellä on kätinää, narinaa, kirkumista, henkilökohtaisuuksiin menevää ilkeilyä ja välillä huitomista, ei toki kaikilta asukkailta. Työtahti on kiivas, itse en vieläkään alle vuoden työkokemuksella kykene ihan samaan kuin 10-20 vuotta alalla olleet, olen hidas hoitaja vaikkakin huolellinen: koen painetta asiasta joka päivä, niin itseni kuin muiden hoitajien taholta.
Täällä toinen hidas ja huolellinen, alalla 17 vuotta. Hoitotyön ei pitäisikään olla juoksukilpailua, ei ainakaan meillä muistisairaiden kanssa. Tärkeintä, mitä heille voimme antaa, on aika. Liukuhihnatyö kuuluu erilaisiin laitoksiin.
Vai joutaa ne humanistit hoitajiksi kun ovat kuitenkin tulevia työttömiä? Pässi.
JOS olisin työtön alkaisin hoitajaksi aivan viimeiseksi. Juuri kun saat yhden henkilön terveenä ulos tulee toinen vielä sairaampi. Masentavaa.
Ei, jätän hoitamisen niille, jotka tuntevat siihen vetoa. Itse olen saanut aina todella hyvää hoitoa kun olen sitä tarvinnut, kaikki kunnia hoitajille.
Lähärikoulutus kestää 2 vuotta ja koulutus on todella helppo.
Joo, aikuinen työttömäksi jäänyt perheellinen toki hoitaakin perheensä menot pyhällä hengellä ja pikavipeillä sen kahden vuoden ajan jonka koulutus kestää.
Ja mikä on lopputulos? Ammatti jonka palkalla ei elätä kissaakaan.
Nämä palstalle pesiytyneet vajaqit edustavat sannamarinadien äänestäjäkuntaa joka kuvittelee että suomen hintaisessa maassa ollaan "töissä" kun joutuu joka aamu heräämään kuudelta aamuöla ja palaa kotiin kuudelta illalla.
Työn määritelmään ei enää mitenkään liity palkka jolla kykenee elättämään itsensä ja perheensä ilman taikaseinästä nostettuja tulonsiirtoja.
Ei kiinnosta mennä töihin kun saman rahan saa ilmatteeksi
Koska pyörryttää jo pelkkä ajatuskin jostaan haavoista.
Siksi toisekseen, jos tuolla logiikalla ajattelee, että kaikkien pitää ruveta hoitoalalle, ni mitäs sitten kun on joku 4 miljoonaa hoitoalalla työskentelevää? Luuletko että riittää työtä kaikille, jos kaikilla on sama ammatti?
On myos harhaa, että humanisteista tulee työttömiä. Monilla koulutuksilla on todella hyvät työllistymisnäkymät, koska maailmassa tarvitaan muitakin kuin lääkäreitä, hoitajia ja insinöörejä.
T. Ei työtön humanisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska pääsääntöisesti inhoan ihmisiä. Voisin työllistyä ruumishuoneelle, leikkaussaliin tai jonnekin koomapotilaiden osastolle, että potilaat olisivat hiljaa eikä tarvitsisi kuunnella marinaa, kätinää ja valitusta.
Hoivakoti olisi sitten sinulle sopiva työpaikka. Asukkaat ovat siinä kunnossa, että eivät enää kykene marisemaan, kätisemään tai valittamaan, käännellen hoidetaan kuin elottomia paketteja.
Siellä kätisee ja v*ttuilee sitten omaiset.
No tämä. Sieltä kun joku Mamma Läheinen, kaikkivoipa ja -tietävä, tulee lässyttämään ja marmattamaan turhaa paskaa heidän Mirja-Irmelin hoidosta, tiputtaisin mummon mamman syliin ja sanoisin että vie mennessäs ja hoida itse paremmin.
Tällaisen hoitajanko haluaisitte äidillenne, isällenne, lapsellenne, itsellenne?
Minua kiinnostaa, venyykö näköhermo. Jos kaivaa silmän ulos päästä ja pitää sitä kämmenellä, näkeekö potilas sillä normaalisti, vai pelkästään putkinäöllå. Olen aina halunnut kokeilla tätä, hoitajana siihen olisi tilaisuus. Varmaan kannattaa pyrkiä sairaanhoitajaksi, matematiikka tai tekniikka ei ole minulle ongelma, on ennestään hyviä arvosanoja näissä oppiaineissa.
Hoitoala:
Paska palkka
Liian vähän hoitajia -> liikaa töitä per hoitaja
Kuka vittu jaksaa sietää jotain mielenvikaista mummoa/vaaria joka kaivaa perseeseestään paskapökäleitä ja heittää hoitajaa niillä kun se astuu ovesta sisään. Seinät, lattia, sänky, kattokin paskassa ja kusiroiskeita pitkin? Sitä pitäisi siivota päivästä toiseen ja vanhus röhöttää vieressä miettien seuraavaa piruuttaan?
Ei kiitos.
Ei hoitoala tietenkään kaikille sovi mutta oma kokemukseni on tämä: sinkulle erinomainen ala, töitä löytyy mistäpäin Suomea tahansa. Voi asua Helsingissä jos onnistuu junailemaan itselleen kaupungin vuokra-asunnon tai sitten ottaa lainan pieneen omistusasuntoon. Yksityisten kiskurivuokria ei kannata maksaa. Tai sitten voi muuttaa vaikka Lappiin tai vaikkapa jollekin pienemmälle paikkakunnalle josta on jo sitten varaa ostaa talokin lähihoitajan palkalla.
Eli itse pidän ihanteellisena sitä että töitä löytyy ja voi vaihtaa paikkakuntaa jos haluaa vaihtelua elämäänsä. Perheellisellä onkin sitten vähän toinen juttu mutta jos on puoliso jakamassa kuluja niin mikäs siinä. Vuorotyö tietysti syö aikaa perhe-elämältä, sinkkuna tai lapsettomassa parisuhteessa elävällä ei ole niin tarkkaa työvuorojen suhteen. Toki makuasia sekin.
No kun just (6 vuotta sitten) lähdin pois. Taisin polttaa siltani niin onnistuneesti ettei tarvitse palata ikinä.
En halua työskennellä ihmisten parissa, en halua olla lähikontaktissa vieraiden kanssa, enkä sovellu fyysisesti raskaaseen työhön. Hoitoala on niiden töiden joukossa, joihin kaikkein viimeiseksi menisin.
Hoitoalalle ei noin vaan mennä. Itse hain kahdesti hoitoalan opintoihin mutta en päässyt, en saanut riittävästi pisteitä soveltuvuusosiosta. Ilman tutkintoa ei hoitotyöhön ole asiaa.
Hassuja nämä miksei "mene"-aloitukset. Ihan kuin se olisi niin helppoa vain mennä joka paikkaan ja alkaa johonkin. Ei tosielämä ole salkkarit missä jokainen voi vain alkaa johonkin työhön. Pitää soveltua siihen ja olla koulutus..
Siksi että luin täältä palstalta, että "ei kannata kouluttautua hoitajaksi, jos ei tuleva palkkataso innosta". Ajattelin noudattaa neuvoa.
Itse tein nuorena niin että paiskin puoli vuotta hoitoalan töitä Helsingissä ja talvet vietin Thaimaassa chillailemassa. Keikkatöitä on niin paljon tarjolla että tuollainen elämä toimii kuin unelma.
Koska eivät ota selkävikaisia. Se on niin yksinkertaista. Sinne on kuule ihan soveltuvuuskokeet, ja siellä on selitettävä kaikki vaivat. Ja jos valehtelee itsensä terveeksi siinä toivossa että pääsee alalle, niin kiinnihän siitä jää siinä vaiheessa kun se selkä paukahtaa.
Nykypäivänä lähihoitajan koulutus on kaikille sama, eli on kyettävä nostamaan vanhuksia ja lapsia, on kyettävä tekemään työtä kumarassa asennossa. Itse kykenisin vaikkapa mielenterveystyöhön tai riippuvuuspuolelle, mutta ei kun ei. Minulle on ihan suoraan sanottu että siitä lähdetään että kaikki kykenevät käymään saman koulutuksen läpi.
Tällaiset aloitukset kertovat aloittajan omasta typeryydestä eikä mistään muusta.
Ei sairaanhoitajiksi tai lähihoitajiksi voi ottaa narkomaaneja, alkoholisteja, mielisairaita, monisairaita, suomen kieltä osaamattomia tai ilman alan koulutusta olevia.
Suomessa on valitettavasti pari sataa tuhatta kansalaista joita ei voi työllistää yllä mainittujen syiden takia ja suurin osa tuskin edes haluaisi tehdä työtä. Ainoa toivo saada lisää työvoimaa on ulkomaalaiset kuten nyt maahan tulevat ukrainalaiset. Mutta se vaatii kielitaitoa ja koulutusta.
En usko hetkeäkään, että pääsisin edes koulutukseen. Mikä on aivan loistava asia, sillä vihaan ihmisiä ja hoitaisin heitä niin huonosti, että saisin potkut parissa viikossa joka paikasta.
En tod koskisi vieraisiin ihmisiin. En halaa perhettäni saati ystäviä.
Ja olen teoriaihminen, lukion päättötodistukseni keskiarvo oli yli 9. Mulla ei ole varaa irtisanoutua eikä mua potkittu pois koeaikanakaan (kyllästyin myös totaalisesti rahattomuuteen ja työttömyyteen), joten tässä sitä ollaan, ei niin hyvänä työntekijänä epämukavuusalueella.