Lue keskustelun säännöt.
Kuinka kauan olit seurustellut, ennen kuin tapasit kumppanisi perheenjäseniä?
20.03.2022 |
Onko kohtuutonta odottaa, että neljän kuukauden jälkeen esiteltäisiin jo perheelle? Olemme ihan aikuisia ja seurustelemme vakavasti.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahdeksan vuotta, yhteinen lapsi ja en ole tavannut yhtään puolisoni perheenjäsentä.
Toi kuulostaa jo siltä että sun miehellä on 2 vaimoa o___O toinen on saanut tavata perheen ja sä et
”Saanut” tavata perheen? Eivät kaikki kaipaa tai halua olla tekemisissä puolisonsa perheen kanssa, sillä kaikki sukujuhlat ja sunnuntaipäivälliset ovat yleensä vaan ahdistavaa pönötystä.
Miksi sitä perhettä pitäisi tavata vain pönötysjuhlissa? Meillä ainakin ihan rennosti mökkeillään yhdessä, kyläillään keskenämme jne. jne.
Ei kaikkia kiinnosta tämmöinenkään. Vietän aikaa mieluummin esim. omien ystävieni kanssa.
Ei kai tuossa sanottukaan, että kaikkia kiinnostaa. Kysyttiin vain, miksi pitäisi tavata nimenomaan pönötysjuhlissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahdeksan vuotta, yhteinen lapsi ja en ole tavannut yhtään puolisoni perheenjäsentä.
Toi kuulostaa jo siltä että sun miehellä on 2 vaimoa o___O toinen on saanut tavata perheen ja sä et
”Saanut” tavata perheen? Eivät kaikki kaipaa tai halua olla tekemisissä puolisonsa perheen kanssa, sillä kaikki sukujuhlat ja sunnuntaipäivälliset ovat yleensä vaan ahdistavaa pönötystä.
Mulla seurustelu kumppanit olisivat kyllä loukkaantuneet jos en olisi halunnut tavata heidän perhettään ja jos en olisi näyttänyt heitä minun perheelle ekojen kuukausien aikana. Ja olen seurustellut monta kertaa ja kaikki ovat halunneet että ekojen kuukausien aikana molemmat tapaavat toistensa perheet. Niin tuollainen kuulostaa tosi kummalliselta minulle, mutta kaipa jokainen tavallaan.
Omat vanhempani samoin kuten käytännössä koko suku on kieltäytynyt ehdottomasti tapaamasta yhtäkään seurustelukumppaniani. Eivät tulleet häihinkään mutta sehän oli itsestään selvää jo vuosien jälkeen. Ei kaikki suvut ja perheet ole normaaleita. Puolisoni suku on mutta omani ei vaan umpimielisiä lahkolaisia ja olen heidät vuosien jälkeen jo taakseni jättänyt.
-eri
Ehkä nelisen kuukautta? En rehellisesti muista. Toisaalta siinä vaiheessa olimme asuneet käytännössä yhdessä jo sen kolme kuukautta ja minulla on aina ollut läheiset välit vanhempiini, jotka asuivat muutaman kilometrin päässä, joten mies tuli mukaan, kun olin käymässä.
Miehen sukulaisia taisin tavata puolen vuoden kuluttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahdeksan vuotta, yhteinen lapsi ja en ole tavannut yhtään puolisoni perheenjäsentä.
Toi kuulostaa jo siltä että sun miehellä on 2 vaimoa o___O toinen on saanut tavata perheen ja sä et
”Saanut” tavata perheen? Eivät kaikki kaipaa tai halua olla tekemisissä puolisonsa perheen kanssa, sillä kaikki sukujuhlat ja sunnuntaipäivälliset ovat yleensä vaan ahdistavaa pönötystä.
Mulla seurustelu kumppanit olisivat kyllä loukkaantuneet jos en olisi halunnut tavata heidän perhettään ja jos en olisi näyttänyt heitä minun perheelle ekojen kuukausien aikana. Ja olen seurustellut monta kertaa ja kaikki ovat halunneet että ekojen kuukausien aikana molemmat tapaavat toistensa perheet. Niin tuollainen kuulostaa tosi kummalliselta minulle, mutta kaipa jokainen tavallaan.
Oikeastiko loukkaantuisit, jos en veisi sinua tapaamaan väkivaltaista alkoholisti-isääni, jota en itsekään ole tavannut vuosikausiin?
En loukkaantuisi, tosin pitäisin redflaginä ja luultavasti lopettaisin henkilön tapailun koska kokisin että henkilö ei pidä minua vakavana kumppanina..
Mitä hittoa sekoilet? Sekö sinusta määrittelee suhteen vakavuuden, että on käyty jokainen perheenjäsen tapaamassa riippumatta siitä, millaiset välit niihin on ja onko se edes turvallista? Kuulostaa vähintäänkin sairaalta.
Tapasin heidät jo ennen seurustelun alkua, koska asuimme pienellä paikkakunnalla. Esim. kumppanini äidin tapasin jo ennen kouluikää ja meistä on yhteiskuvakin siltä ajalta, vaikka kumppanini tapasin vasta yläasteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahdeksan vuotta, yhteinen lapsi ja en ole tavannut yhtään puolisoni perheenjäsentä.
Toi kuulostaa jo siltä että sun miehellä on 2 vaimoa o___O toinen on saanut tavata perheen ja sä et
”Saanut” tavata perheen? Eivät kaikki kaipaa tai halua olla tekemisissä puolisonsa perheen kanssa, sillä kaikki sukujuhlat ja sunnuntaipäivälliset ovat yleensä vaan ahdistavaa pönötystä.
Mulla seurustelu kumppanit olisivat kyllä loukkaantuneet jos en olisi halunnut tavata heidän perhettään ja jos en olisi näyttänyt heitä minun perheelle ekojen kuukausien aikana. Ja olen seurustellut monta kertaa ja kaikki ovat halunneet että ekojen kuukausien aikana molemmat tapaavat toistensa perheet. Niin tuollainen kuulostaa tosi kummalliselta minulle, mutta kaipa jokainen tavallaan.
Oikeastiko loukkaantuisit, jos en veisi sinua tapaamaan väkivaltaista alkoholisti-isääni, jota en itsekään ole tavannut vuosikausiin?
En loukkaantuisi, tosin pitäisin redflaginä ja luultavasti lopettaisin henkilön tapailun koska kokisin että henkilö ei pidä minua vakavana kumppanina. Sanoin että kaikki seurustelu kumppanini kyllä olisivat loukkaantuneet jos emme olisi tavanneet parissa kuukaudessa toistemme perheitä. Mutta pidin sitä positiivisena merkkinä, koska koin että he ottavat seurustelu suhteemme vakavissaan ja kokevat minut esittelyn arvoiseksi.
Ja itsellänikin on alkoholisti isä, mutta hän ei todellakaan ole ainoa perheenjäseneni. Ja serkuiltani/adoptioveljiltäni on kuollut molemmat vanhemmat auto-onnettomuudessa, joten he esittelevät seurustelu kumppaneilleen äitini, minut ja siskoni.
Lopettaisit suhteen, koska sinua ei vietäisi tapaamaan väkivaltaista isää, johon kumppani on itsekin katkaissut välinsä????? Kaikkea sitä kuulee, kun tarpeeksi kauan täällä roikkuu....
Kymmenen vuotta ennen seurustelua.
Miehen sisko on lapsuuden paras ystävä, jonka olen tuntenut tarhasta, mutta siinä 10v iässä aloin käydä kylässä, jolloin tapasin vanhemmat ja veljen, eli nykyisen puolisoni. Kuitenkin vasta 20-vuotiaana alettiin seurustella. Tästä meni vielä 10 vuotta eteenpäin ennen kuin molempien vanhemmat tapasivat toisensa... Tiesivät kyllä ulkonäöltä, koska asuvat 100m päässä toisistaan, mutta miehen vanhempia ei kiinnostanut tavata.
Nykyään näkevät useammin ja juttelevatkin keskenään, koska minulla ja miehellä on yhteisiä lapsia, niin suvut vähän niin kuin yhdistyivät siinä ja ei enää onnistu vältteleminen miehen(kään) vanhemmilta :D Ja ei, en tiedä mikä oli ongelma, koska kysyivät aina kuulumisia jne, mutta eivät vain "virallisesti" koskaan tavanneet ennen kuin miehen kanssa vietettiin muistaakseni jommankumman kolmekymppisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahdeksan vuotta, yhteinen lapsi ja en ole tavannut yhtään puolisoni perheenjäsentä.
Toi kuulostaa jo siltä että sun miehellä on 2 vaimoa o___O toinen on saanut tavata perheen ja sä et
”Saanut” tavata perheen? Eivät kaikki kaipaa tai halua olla tekemisissä puolisonsa perheen kanssa, sillä kaikki sukujuhlat ja sunnuntaipäivälliset ovat yleensä vaan ahdistavaa pönötystä.
Mulla seurustelu kumppanit olisivat kyllä loukkaantuneet jos en olisi halunnut tavata heidän perhettään ja jos en olisi näyttänyt heitä minun perheelle ekojen kuukausien aikana. Ja olen seurustellut monta kertaa ja kaikki ovat halunneet että ekojen kuukausien aikana molemmat tapaavat toistensa perheet. Niin tuollainen kuulostaa tosi kummalliselta minulle, mutta kaipa jokainen tavallaan.
Oikeastiko loukkaantuisit, jos en veisi sinua tapaamaan väkivaltaista alkoholisti-isääni, jota en itsekään ole tavannut vuosikausiin?
En loukkaantuisi, tosin pitäisin redflaginä ja luultavasti lopettaisin henkilön tapailun koska kokisin että henkilö ei pidä minua vakavana kumppanina. Sanoin että kaikki seurustelu kumppanini kyllä olisivat loukkaantuneet jos emme olisi tavanneet parissa kuukaudessa toistemme perheitä. Mutta pidin sitä positiivisena merkkinä, koska koin että he ottavat seurustelu suhteemme vakavissaan ja kokevat minut esittelyn arvoiseksi.
Ja itsellänikin on alkoholisti isä, mutta hän ei todellakaan ole ainoa perheenjäseneni. Ja serkuiltani/adoptioveljiltäni on kuollut molemmat vanhemmat auto-onnettomuudessa, joten he esittelevät seurustelu kumppaneilleen äitini, minut ja siskoni.
Ei kyse ole siitä, että toinen ei pitäisi vakavasti otettavana kumppanina, vaan joissain perheissä tällainen esittely ei ole vaan luontevaa toimintaa. Esim. meidän perheessä ei ole ikinä puhuttu mistään henkilökohtaisista asioista. Näemme pari kertaa vuodessa, ja puhumme säästä, politiikasta, tv-ohjelmista jne. En ole ikinä keskustellut vanhempieni kanssa mistään seurusteluun tai parisuhteisiin liittyvistä asioista, joten kumppanin esittely olisi jotain todella outoa ja luonnotonta.
Miksi niitä vanhempia pitäis tavata? Aikaista vielä, jos vaikka eroatte, niin mitä suotta tapaamaan vielä`?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahdeksan vuotta, yhteinen lapsi ja en ole tavannut yhtään puolisoni perheenjäsentä.
Toi kuulostaa jo siltä että sun miehellä on 2 vaimoa o___O toinen on saanut tavata perheen ja sä et
”Saanut” tavata perheen? Eivät kaikki kaipaa tai halua olla tekemisissä puolisonsa perheen kanssa, sillä kaikki sukujuhlat ja sunnuntaipäivälliset ovat yleensä vaan ahdistavaa pönötystä.
Mulla seurustelu kumppanit olisivat kyllä loukkaantuneet jos en olisi halunnut tavata heidän perhettään ja jos en olisi näyttänyt heitä minun perheelle ekojen kuukausien aikana. Ja olen seurustellut monta kertaa ja kaikki ovat halunneet että ekojen kuukausien aikana molemmat tapaavat toistensa perheet. Niin tuollainen kuulostaa tosi kummalliselta minulle, mutta kaipa jokainen tavallaan.
Oikeastiko loukkaantuisit, jos en veisi sinua tapaamaan väkivaltaista alkoholisti-isääni, jota en itsekään ole tavannut vuosikausiin?
En loukkaantuisi, tosin pitäisin redflaginä ja luultavasti lopettaisin henkilön tapailun koska kokisin että henkilö ei pidä minua vakavana kumppanina. Sanoin että kaikki seurustelu kumppanini kyllä olisivat loukkaantuneet jos emme olisi tavanneet parissa kuukaudessa toistemme perheitä. Mutta pidin sitä positiivisena merkkinä, koska koin että he ottavat seurustelu suhteemme vakavissaan ja kokevat minut esittelyn arvoiseksi.
Ja itsellänikin on alkoholisti isä, mutta hän ei todellakaan ole ainoa perheenjäseneni. Ja serkuiltani/adoptioveljiltäni on kuollut molemmat vanhemmat auto-onnettomuudessa, joten he esittelevät seurustelu kumppaneilleen äitini, minut ja siskoni.
Ei kyse ole siitä, että toinen ei pitäisi vakavasti otettavana kumppanina, vaan joissain perheissä tällainen esittely ei ole vaan luontevaa toimintaa. Esim. meidän perheessä ei ole ikinä puhuttu mistään henkilökohtaisista asioista. Näemme pari kertaa vuodessa, ja puhumme säästä, politiikasta, tv-ohjelmista jne. En ole ikinä keskustellut vanhempieni kanssa mistään seurusteluun tai parisuhteisiin liittyvistä asioista, joten kumppanin esittely olisi jotain todella outoa ja luonnotonta.
Kaikissa perheissä tapaamiset eivät ole edes turvallisia. Minä en yksinkertaisesti uskaltaisi viedä kumppaniani isääni tapaamaan. En uskalla tavata häntä itsekään.
t. sen väkivaltaisen alkoholistin lapsi, jonka ainut elossa oleva perheenjäsen se isä on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tapasin mieheni vanhemmat samalla kertaa kun tapasin mieheni ensimmäistä kertaa, koska menin silloin hänen kotiinsa kylään. Mies oli siis käymässä vanhemmillaan. Olin 21v ja molemmat oltiin yliopisto-opiskelijoita mutta eri puolelta Suomea, ja hänen lapsuudenkotinsa oli sopivasti puolimatkassa molemmista suunnista.
Selitä tarkemmin. Olitko menossa tapaamaan miehesi sisaruksia tms? Kuulutko siihen L-positiivisten liikkeeseen? Miten voit olla menossa miehesi kotiin ja näet hänet siellä ensimmäisen kerran? Miksi olit yleensä menossa miehesi kotiin, olitko kenties hänen vanhempiensa tuttu vai oletko kulttuurista, jossa avioliitto sovitaan sinulta kysymättä?
Siis johan sen tuossa ekassa viestissä selitin? Asuttiin eri puolilla Suomea kun opiskeltiin eri yliopistoissa, ja haluttiin tavata noin vuoden juttelun jälkeen. Oltiin siis tutustuttu ja ihastuttu netin kautta. Miehen lapsuudenkoti oli puolimatkassa molemmista suunnista, kuten sanoin, joten sinne oli halvempi molempien matkustaa kuin että toisen olisi pitänyt tulla koko matka. Minusta tuntui turvallisemmalta mennä tapaamaan häntä sinne, kun siellä olisi miehen vanhemmatkin, eikä mieskään tuntunut miltään pelkän seksin perässä olevalta rentulta jos kerran uskaltaa näyttää minut heti äidilleenkin. Molemmat olemme hyvin läheisiä vanhempien ja lapsuudenperheen kanssa, joten ei tuntunut minusta mitenkään oudolta tai vaikealta tuollainen. Oli mukava tutustua hänen vanhempiinsakin.
Lisäksi isäni lähti ajamaan minut tuonne miehen kotiin (minun pyynnöstäni) ja hänkin tapasi siis miehen vanhemmat nopeasti siinä samalla. En olisi halunnut matkustaa toiselle puolen Suomea yksin tapaamaan jotain netissä tapaamaani ihmistä, vaikka olinkin jo häneen hyvin tutustunut ja luotin että hän on sellainen kuin sanoo.
Nyt ollaan oltu jo 7 vuotta yhdessä, kihloissa ja avoliitossa nykyään. Mistä ihmeestä nuo pakkoavioliitot tai herätysliikkeet oikein keksit? Mies on ateisti ja minä tapauskovainen luterilainen, eikä todellakaan kukaan meitä pakottanut yhteen. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahdeksan vuotta, yhteinen lapsi ja en ole tavannut yhtään puolisoni perheenjäsentä.
Toi kuulostaa jo siltä että sun miehellä on 2 vaimoa o___O toinen on saanut tavata perheen ja sä et
”Saanut” tavata perheen? Eivät kaikki kaipaa tai halua olla tekemisissä puolisonsa perheen kanssa, sillä kaikki sukujuhlat ja sunnuntaipäivälliset ovat yleensä vaan ahdistavaa pönötystä.
Mulla seurustelu kumppanit olisivat kyllä loukkaantuneet jos en olisi halunnut tavata heidän perhettään ja jos en olisi näyttänyt heitä minun perheelle ekojen kuukausien aikana. Ja olen seurustellut monta kertaa ja kaikki ovat halunneet että ekojen kuukausien aikana molemmat tapaavat toistensa perheet. Niin tuollainen kuulostaa tosi kummalliselta minulle, mutta kaipa jokainen tavallaan.
Oikeastiko loukkaantuisit, jos en veisi sinua tapaamaan väkivaltaista alkoholisti-isääni, jota en itsekään ole tavannut vuosikausiin?
En loukkaantuisi, tosin pitäisin redflaginä ja luultavasti lopettaisin henkilön tapailun koska kokisin että henkilö ei pidä minua vakavana kumppanina..
Mitä hittoa sekoilet? Sekö sinusta määrittelee suhteen vakavuuden, että on käyty jokainen perheenjäsen tapaamassa riippumatta siitä, millaiset välit niihin on ja onko se edes turvallista? Kuulostaa vähintäänkin sairaalta.
Ehkä jos henkilöllä ei ole yhtäkään tervejärkistä sukulaista ketä voisi esitellä, tuskin hänkään on kovin tervejärkinen. Joten silloinkin se on minulle redflag
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahdeksan vuotta, yhteinen lapsi ja en ole tavannut yhtään puolisoni perheenjäsentä.
Toi kuulostaa jo siltä että sun miehellä on 2 vaimoa o___O toinen on saanut tavata perheen ja sä et
”Saanut” tavata perheen? Eivät kaikki kaipaa tai halua olla tekemisissä puolisonsa perheen kanssa, sillä kaikki sukujuhlat ja sunnuntaipäivälliset ovat yleensä vaan ahdistavaa pönötystä.
Mulla seurustelu kumppanit olisivat kyllä loukkaantuneet jos en olisi halunnut tavata heidän perhettään ja jos en olisi näyttänyt heitä minun perheelle ekojen kuukausien aikana. Ja olen seurustellut monta kertaa ja kaikki ovat halunneet että ekojen kuukausien aikana molemmat tapaavat toistensa perheet. Niin tuollainen kuulostaa tosi kummalliselta minulle, mutta kaipa jokainen tavallaan.
Oikeastiko loukkaantuisit, jos en veisi sinua tapaamaan väkivaltaista alkoholisti-isääni, jota en itsekään ole tavannut vuosikausiin?
En loukkaantuisi, tosin pitäisin redflaginä ja luultavasti lopettaisin henkilön tapailun koska kokisin että henkilö ei pidä minua vakavana kumppanina..
Mitä hittoa sekoilet? Sekö sinusta määrittelee suhteen vakavuuden, että on käyty jokainen perheenjäsen tapaamassa riippumatta siitä, millaiset välit niihin on ja onko se edes turvallista? Kuulostaa vähintäänkin sairaalta.
Ehkä jos henkilöllä ei ole yhtäkään tervejärkistä sukulaista ketä voisi esitellä, tuskin hänkään on kovin tervejärkinen. Joten silloinkin se on minulle redflag
Oletpa typerä. Etten sanoisi jopa ennakkoluuloinen k'sipää.
t. eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahdeksan vuotta, yhteinen lapsi ja en ole tavannut yhtään puolisoni perheenjäsentä.
Toi kuulostaa jo siltä että sun miehellä on 2 vaimoa o___O toinen on saanut tavata perheen ja sä et
”Saanut” tavata perheen? Eivät kaikki kaipaa tai halua olla tekemisissä puolisonsa perheen kanssa, sillä kaikki sukujuhlat ja sunnuntaipäivälliset ovat yleensä vaan ahdistavaa pönötystä.
Mulla seurustelu kumppanit olisivat kyllä loukkaantuneet jos en olisi halunnut tavata heidän perhettään ja jos en olisi näyttänyt heitä minun perheelle ekojen kuukausien aikana. Ja olen seurustellut monta kertaa ja kaikki ovat halunneet että ekojen kuukausien aikana molemmat tapaavat toistensa perheet. Niin tuollainen kuulostaa tosi kummalliselta minulle, mutta kaipa jokainen tavallaan.
Oikeastiko loukkaantuisit, jos en veisi sinua tapaamaan väkivaltaista alkoholisti-isääni, jota en itsekään ole tavannut vuosikausiin?
En loukkaantuisi, tosin pitäisin redflaginä ja luultavasti lopettaisin henkilön tapailun koska kokisin että henkilö ei pidä minua vakavana kumppanina..
Mitä hittoa sekoilet? Sekö sinusta määrittelee suhteen vakavuuden, että on käyty jokainen perheenjäsen tapaamassa riippumatta siitä, millaiset välit niihin on ja onko se edes turvallista? Kuulostaa vähintäänkin sairaalta.
Ehkä jos henkilöllä ei ole yhtäkään tervejärkistä sukulaista ketä voisi esitellä, tuskin hänkään on kovin tervejärkinen. Joten silloinkin se on minulle redflag
Puhuttiin perheenjäsenistä. Se on eri asia kuin sukulainen. Isä on perheenjäsen, mutta serkku ei. Noin esimerkiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahdeksan vuotta, yhteinen lapsi ja en ole tavannut yhtään puolisoni perheenjäsentä.
Toi kuulostaa jo siltä että sun miehellä on 2 vaimoa o___O toinen on saanut tavata perheen ja sä et
”Saanut” tavata perheen? Eivät kaikki kaipaa tai halua olla tekemisissä puolisonsa perheen kanssa, sillä kaikki sukujuhlat ja sunnuntaipäivälliset ovat yleensä vaan ahdistavaa pönötystä.
Mulla seurustelu kumppanit olisivat kyllä loukkaantuneet jos en olisi halunnut tavata heidän perhettään ja jos en olisi näyttänyt heitä minun perheelle ekojen kuukausien aikana. Ja olen seurustellut monta kertaa ja kaikki ovat halunneet että ekojen kuukausien aikana molemmat tapaavat toistensa perheet. Niin tuollainen kuulostaa tosi kummalliselta minulle, mutta kaipa jokainen tavallaan.
Oikeastiko loukkaantuisit, jos en veisi sinua tapaamaan väkivaltaista alkoholisti-isääni, jota en itsekään ole tavannut vuosikausiin?
En loukkaantuisi, tosin pitäisin redflaginä ja luultavasti lopettaisin henkilön tapailun koska kokisin että henkilö ei pidä minua vakavana kumppanina..
Mitä hittoa sekoilet? Sekö sinusta määrittelee suhteen vakavuuden, että on käyty jokainen perheenjäsen tapaamassa riippumatta siitä, millaiset välit niihin on ja onko se edes turvallista? Kuulostaa vähintäänkin sairaalta.
Ehkä jos henkilöllä ei ole yhtäkään tervejärkistä sukulaista ketä voisi esitellä, tuskin hänkään on kovin tervejärkinen. Joten silloinkin se on minulle redflag
Sinusta siis ainut lapsi, jonka molemmat vanhemmat ovat kuolleet ei voi olla tervejärkinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahdeksan vuotta, yhteinen lapsi ja en ole tavannut yhtään puolisoni perheenjäsentä.
Toi kuulostaa jo siltä että sun miehellä on 2 vaimoa o___O toinen on saanut tavata perheen ja sä et
”Saanut” tavata perheen? Eivät kaikki kaipaa tai halua olla tekemisissä puolisonsa perheen kanssa, sillä kaikki sukujuhlat ja sunnuntaipäivälliset ovat yleensä vaan ahdistavaa pönötystä.
Mulla seurustelu kumppanit olisivat kyllä loukkaantuneet jos en olisi halunnut tavata heidän perhettään ja jos en olisi näyttänyt heitä minun perheelle ekojen kuukausien aikana. Ja olen seurustellut monta kertaa ja kaikki ovat halunneet että ekojen kuukausien aikana molemmat tapaavat toistensa perheet. Niin tuollainen kuulostaa tosi kummalliselta minulle, mutta kaipa jokainen tavallaan.
Oikeastiko loukkaantuisit, jos en veisi sinua tapaamaan väkivaltaista alkoholisti-isääni, jota en itsekään ole tavannut vuosikausiin?
En loukkaantuisi, tosin pitäisin redflaginä ja luultavasti lopettaisin henkilön tapailun koska kokisin että henkilö ei pidä minua vakavana kumppanina..
Mitä hittoa sekoilet? Sekö sinusta määrittelee suhteen vakavuuden, että on käyty jokainen perheenjäsen tapaamassa riippumatta siitä, millaiset välit niihin on ja onko se edes turvallista? Kuulostaa vähintäänkin sairaalta.
Ehkä jos henkilöllä ei ole yhtäkään tervejärkistä sukulaista ketä voisi esitellä, tuskin hänkään on kovin tervejärkinen. Joten silloinkin se on minulle redflag
Oletpa typerä. Etten sanoisi jopa ennakkoluuloinen k'sipää.
t. eri
Siis en halua joutua epäterveisiin parisuhteisiin, siksi katson redflagejä tarkkaan. Ja minulle yksi redflag on että ei tapaa mahdollisen kumppanin perhettä.
Olimme viettäneet yhden yön yhdessä mutta tunteneet työkavereina 1,5v.
2 vkon kuluttua mies haki mut mökille tapaamaan vanhempiaan ja siitä 2 viikkoa myöhemmin mun valmiit lapseni olivat mukana "mummolassa".
26v yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tapasin mieheni vanhemmat samalla kertaa kun tapasin mieheni ensimmäistä kertaa, koska menin silloin hänen kotiinsa kylään. Mies oli siis käymässä vanhemmillaan. Olin 21v ja molemmat oltiin yliopisto-opiskelijoita mutta eri puolelta Suomea, ja hänen lapsuudenkotinsa oli sopivasti puolimatkassa molemmista suunnista.
Selitä tarkemmin. Olitko menossa tapaamaan miehesi sisaruksia tms? Kuulutko siihen L-positiivisten liikkeeseen? Miten voit olla menossa miehesi kotiin ja näet hänet siellä ensimmäisen kerran? Miksi olit yleensä menossa miehesi kotiin, olitko kenties hänen vanhempiensa tuttu vai oletko kulttuurista, jossa avioliitto sovitaan sinulta kysymättä?
Siis johan sen tuossa ekassa viestissä selitin? Asuttiin eri puolilla Suomea kun opiskeltiin eri yliopistoissa, ja haluttiin tavata noin vuoden juttelun jälkeen. Oltiin siis tutustuttu ja ihastuttu netin kautta. Miehen lapsuudenkoti oli puolimatkassa molemmista suunnista, kuten sanoin, joten sinne oli halvempi molempien matkustaa kuin että toisen olisi pitänyt tulla koko matka. Minusta tuntui turvallisemmalta mennä tapaamaan häntä sinne, kun siellä olisi miehen vanhemmatkin, eikä mieskään tuntunut miltään pelkän seksin perässä olevalta rentulta jos kerran uskaltaa näyttää minut heti äidilleenkin. Molemmat olemme hyvin läheisiä vanhempien ja lapsuudenperheen kanssa, joten ei tuntunut minusta mitenkään oudolta tai vaikealta tuollainen. Oli mukava tutustua hänen vanhempiinsakin.
Lisäksi isäni lähti ajamaan minut tuonne miehen kotiin (minun pyynnöstäni) ja hänkin tapasi siis miehen vanhemmat nopeasti siinä samalla. En olisi halunnut matkustaa toiselle puolen Suomea yksin tapaamaan jotain netissä tapaamaani ihmistä, vaikka olinkin jo häneen hyvin tutustunut ja luotin että hän on sellainen kuin sanoo.
Nyt ollaan oltu jo 7 vuotta yhdessä, kihloissa ja avoliitossa nykyään. Mistä ihmeestä nuo pakkoavioliitot tai herätysliikkeet oikein keksit? Mies on ateisti ja minä tapauskovainen luterilainen, eikä todellakaan kukaan meitä pakottanut yhteen. :D
No nyt selkisi. Kommentoimani viestin perusteella ei ollut ihan selkeästi ymmärrettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahdeksan vuotta, yhteinen lapsi ja en ole tavannut yhtään puolisoni perheenjäsentä.
Toi kuulostaa jo siltä että sun miehellä on 2 vaimoa o___O toinen on saanut tavata perheen ja sä et
”Saanut” tavata perheen? Eivät kaikki kaipaa tai halua olla tekemisissä puolisonsa perheen kanssa, sillä kaikki sukujuhlat ja sunnuntaipäivälliset ovat yleensä vaan ahdistavaa pönötystä.
Mulla seurustelu kumppanit olisivat kyllä loukkaantuneet jos en olisi halunnut tavata heidän perhettään ja jos en olisi näyttänyt heitä minun perheelle ekojen kuukausien aikana. Ja olen seurustellut monta kertaa ja kaikki ovat halunneet että ekojen kuukausien aikana molemmat tapaavat toistensa perheet. Niin tuollainen kuulostaa tosi kummalliselta minulle, mutta kaipa jokainen tavallaan.
Oikeastiko loukkaantuisit, jos en veisi sinua tapaamaan väkivaltaista alkoholisti-isääni, jota en itsekään ole tavannut vuosikausiin?
En loukkaantuisi, tosin pitäisin redflaginä ja luultavasti lopettaisin henkilön tapailun koska kokisin että henkilö ei pidä minua vakavana kumppanina..
Mitä hittoa sekoilet? Sekö sinusta määrittelee suhteen vakavuuden, että on käyty jokainen perheenjäsen tapaamassa riippumatta siitä, millaiset välit niihin on ja onko se edes turvallista? Kuulostaa vähintäänkin sairaalta.
Ehkä jos henkilöllä ei ole yhtäkään tervejärkistä sukulaista ketä voisi esitellä, tuskin hänkään on kovin tervejärkinen. Joten silloinkin se on minulle redflag
Oletpa typerä. Etten sanoisi jopa ennakkoluuloinen k'sipää.
t. eri
Siis en halua joutua epäterveisiin parisuhteisiin, siksi katson redflagejä tarkkaan. Ja minulle yksi redflag on että ei tapaa mahdollisen kumppanin perhettä.
Eli olet ennakkoluuloinen k'sipää. Tai sitten vain et tajua todellisesta maailmasta yhtään mitään. Siinä kun ei mitään epätervettä ole, jos ei satu olemaan läheinen perheensä kanssa. Siihen voi olla monia täysin itsestä riippumattomia syitä. Esim. kuolema tai vakavat sairaudet.
onnenpekka.