Kuinka kauan olit seurustellut, ennen kuin tapasit kumppanisi perheenjäseniä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahdeksan vuotta, yhteinen lapsi ja en ole tavannut yhtään puolisoni perheenjäsentä.

Toi kuulostaa jo siltä että sun miehellä on 2 vaimoa o___O toinen on saanut tavata perheen ja sä et

”Saanut” tavata perheen? Eivät kaikki kaipaa tai halua olla tekemisissä puolisonsa perheen kanssa, sillä kaikki sukujuhlat ja sunnuntaipäivälliset ovat yleensä vaan ahdistavaa pönötystä.

Mulla seurustelu kumppanit olisivat kyllä loukkaantuneet jos en olisi halunnut tavata heidän perhettään ja jos en olisi näyttänyt heitä minun perheelle ekojen kuukausien aikana. Ja olen seurustellut monta kertaa ja kaikki ovat halunneet että ekojen kuukausien aikana molemmat tapaavat toistensa perheet. Niin tuollainen kuulostaa tosi kummalliselta minulle, mutta kaipa jokainen tavallaan.

Oikeastiko loukkaantuisit, jos en veisi sinua tapaamaan väkivaltaista alkoholisti-isääni, jota en itsekään ole tavannut vuosikausiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahdeksan vuotta, yhteinen lapsi ja en ole tavannut yhtään puolisoni perheenjäsentä.

Toi kuulostaa jo siltä että sun miehellä on 2 vaimoa o___O toinen on saanut tavata perheen ja sä et

”Saanut” tavata perheen? Eivät kaikki kaipaa tai halua olla tekemisissä puolisonsa perheen kanssa, sillä kaikki sukujuhlat ja sunnuntaipäivälliset ovat yleensä vaan ahdistavaa pönötystä.

Mulla seurustelu kumppanit olisivat kyllä loukkaantuneet jos en olisi halunnut tavata heidän perhettään ja jos en olisi näyttänyt heitä minun perheelle ekojen kuukausien aikana. Ja olen seurustellut monta kertaa ja kaikki ovat halunneet että ekojen kuukausien aikana molemmat tapaavat toistensa perheet. Niin tuollainen kuulostaa tosi kummalliselta minulle, mutta kaipa jokainen tavallaan.

Pumpuliperheessä kasvaneet harvemmin tietävätkään elämänmenosta kovin paljoa. Kuvittelevat, että kaikilla on yhtä idyllinen ja läheinen perheyhteisö kuin heillä itsellään. Voin kertoa, että ei ole. 

6 vuotta yhdessä, emmekä ole tavanneet toistemme perheitä. Me molemmat inhoamme sukukokoontumisia, joten sovimme että kumpikin hoitaa pakolliset oman suvun tapaamiset itsekseen, emmekä pakota toisiamme mukaan niihin.

Mieheni veljeä tapasin melkein joka päivä jo vuosia ennen kuin olin tavannut mieheni. Heidän äitinsä ja isänsäkin tapasin muutamia kertoja ennen kuin tapasin mieheni ensimmäistä kertaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahdeksan vuotta, yhteinen lapsi ja en ole tavannut yhtään puolisoni perheenjäsentä.

Toi kuulostaa jo siltä että sun miehellä on 2 vaimoa o___O toinen on saanut tavata perheen ja sä et

”Saanut” tavata perheen? Eivät kaikki kaipaa tai halua olla tekemisissä puolisonsa perheen kanssa, sillä kaikki sukujuhlat ja sunnuntaipäivälliset ovat yleensä vaan ahdistavaa pönötystä.

Kaikki eivät halua olla tekemisissä edes OMAN lapsuudenperheensä kanssa. Silloin luonnollisestikaan ei sitä kumppaniakaan perheelle esitellä. 

Muutama kuukausi meni.

En kyllä yhtään muista aikaa, mutta kaipa jokunen kuukausi oltiin oltu yhdessä.

Vanhemmat tavattiin kun se tuntui hyvältä ja tarpeelliselta.

Silloin kun keskusteluita vanhempien kanssa ei enää tullut tehtyä ilman mainintaa tuosta puolisosta (vanhemmat myös asuvat eri kaupungissa)

Minusta on kohtuutonta odottaa, että kumppani automaattisesti haluaa esitellä sinut perheellensä. Varsinkaan, jos hän ei itsekään ole heidän kanssaan kovin paljoa (jos lainkaan) tekemisissä. 

Minä tapasin mieheni vanhemmat samalla kertaa kun tapasin mieheni ensimmäistä kertaa, koska menin silloin hänen kotiinsa kylään. Mies oli siis käymässä vanhemmillaan. Olin 21v ja molemmat oltiin yliopisto-opiskelijoita mutta eri puolelta Suomea, ja hänen lapsuudenkotinsa oli sopivasti puolimatkassa molemmista suunnista.

Vierailija kirjoitti:

6 vuotta yhdessä, emmekä ole tavanneet toistemme perheitä. Me molemmat inhoamme sukukokoontumisia, joten sovimme että kumpikin hoitaa pakolliset oman suvun tapaamiset itsekseen, emmekä pakota toisiamme mukaan niihin.

Ohis: Millainen tilaisuus on pakollinen sukukokoontuminen? 

t. 10 vuotta ilman yhtäkään sukutilaisuudessa käymistä

Puolisen vuotta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahdeksan vuotta, yhteinen lapsi ja en ole tavannut yhtään puolisoni perheenjäsentä.

Toi kuulostaa jo siltä että sun miehellä on 2 vaimoa o___O toinen on saanut tavata perheen ja sä et

”Saanut” tavata perheen? Eivät kaikki kaipaa tai halua olla tekemisissä puolisonsa perheen kanssa, sillä kaikki sukujuhlat ja sunnuntaipäivälliset ovat yleensä vaan ahdistavaa pönötystä.

Miksi sitä perhettä pitäisi tavata vain pönötysjuhlissa? Meillä ainakin ihan rennosti mökkeillään yhdessä, kyläillään keskenämme jne. jne. 

Vaimoni sukulaisista ensimmäisiä tapasin viikon kuluttua ensitapaamisestamme. Parin kuukauden kuluttua olin tavannut puoli sukua ja veljensä häissä olin tästä taas parin kuukauden kuluttua jossa loputkin sukulaiset valtaosin paikalla. Hän taas ei ole tavannut omasta suvustani kuin muutaman vaikka olemme olleet yhdessä seitsemisen vuotta. Ensimmäisen sukulaiseni taisi tavata parin vuoden jälkeen. Vaimoni suku on normaaleita ihmisiä täynnä ja omani ei joten hyväkin ettei heitä enää tavata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

6 vuotta yhdessä, emmekä ole tavanneet toistemme perheitä. Me molemmat inhoamme sukukokoontumisia, joten sovimme että kumpikin hoitaa pakolliset oman suvun tapaamiset itsekseen, emmekä pakota toisiamme mukaan niihin.

Ohis: Millainen tilaisuus on pakollinen sukukokoontuminen? 

t. 10 vuotta ilman yhtäkään sukutilaisuudessa käymistä

Kyläilyt juhlapyhinä, häät, hautajaiset jne., eli tilaisuudet joissa perheenjäsenet tapaavat toisiaan.

Minun ja puolisoni isät olivat työkavereita, eli asia oli jo hovissa taputeltu ennenkuin edes tapasin puolisoni.

Mieheni äidin tapasin heti kun tulin tähän maailmaan. Lopun perheen sitten, kun olimme olleet miehen kanssa yhdessä joitain kuukausia. En muista tarkkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahdeksan vuotta, yhteinen lapsi ja en ole tavannut yhtään puolisoni perheenjäsentä.

Toi kuulostaa jo siltä että sun miehellä on 2 vaimoa o___O toinen on saanut tavata perheen ja sä et

”Saanut” tavata perheen? Eivät kaikki kaipaa tai halua olla tekemisissä puolisonsa perheen kanssa, sillä kaikki sukujuhlat ja sunnuntaipäivälliset ovat yleensä vaan ahdistavaa pönötystä.

Miksi sitä perhettä pitäisi tavata vain pönötysjuhlissa? Meillä ainakin ihan rennosti mökkeillään yhdessä, kyläillään keskenämme jne. jne. 

Ei kaikkia kiinnosta tämmöinenkään. Vietän aikaa mieluummin esim. omien ystävieni kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

6 vuotta yhdessä, emmekä ole tavanneet toistemme perheitä. Me molemmat inhoamme sukukokoontumisia, joten sovimme että kumpikin hoitaa pakolliset oman suvun tapaamiset itsekseen, emmekä pakota toisiamme mukaan niihin.

Ohis: Millainen tilaisuus on pakollinen sukukokoontuminen? 

t. 10 vuotta ilman yhtäkään sukutilaisuudessa käymistä

Kyläilyt juhlapyhinä, häät, hautajaiset jne., eli tilaisuudet joissa perheenjäsenet tapaavat toisiaan.

...eivät ole missään vaiheessa pakollisia. 

Vierailija kirjoitti:

Minä tapasin mieheni vanhemmat samalla kertaa kun tapasin mieheni ensimmäistä kertaa, koska menin silloin hänen kotiinsa kylään. Mies oli siis käymässä vanhemmillaan. Olin 21v ja molemmat oltiin yliopisto-opiskelijoita mutta eri puolelta Suomea, ja hänen lapsuudenkotinsa oli sopivasti puolimatkassa molemmista suunnista.

Selitä tarkemmin. Olitko menossa tapaamaan miehesi sisaruksia tms? Kuulutko siihen L-positiivisten liikkeeseen? Miten voit olla menossa miehesi kotiin ja näet hänet siellä ensimmäisen kerran? Miksi olit yleensä menossa miehesi kotiin, olitko kenties hänen vanhempiensa tuttu vai oletko kulttuurista, jossa avioliitto sovitaan sinulta kysymättä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahdeksan vuotta, yhteinen lapsi ja en ole tavannut yhtään puolisoni perheenjäsentä.

Toi kuulostaa jo siltä että sun miehellä on 2 vaimoa o___O toinen on saanut tavata perheen ja sä et

”Saanut” tavata perheen? Eivät kaikki kaipaa tai halua olla tekemisissä puolisonsa perheen kanssa, sillä kaikki sukujuhlat ja sunnuntaipäivälliset ovat yleensä vaan ahdistavaa pönötystä.

Mulla seurustelu kumppanit olisivat kyllä loukkaantuneet jos en olisi halunnut tavata heidän perhettään ja jos en olisi näyttänyt heitä minun perheelle ekojen kuukausien aikana. Ja olen seurustellut monta kertaa ja kaikki ovat halunneet että ekojen kuukausien aikana molemmat tapaavat toistensa perheet. Niin tuollainen kuulostaa tosi kummalliselta minulle, mutta kaipa jokainen tavallaan.

Oikeastiko loukkaantuisit, jos en veisi sinua tapaamaan väkivaltaista alkoholisti-isääni, jota en itsekään ole tavannut vuosikausiin?

En loukkaantuisi, tosin pitäisin redflaginä ja luultavasti lopettaisin henkilön tapailun koska kokisin että henkilö ei pidä minua vakavana kumppanina. Sanoin että kaikki seurustelu kumppanini kyllä olisivat loukkaantuneet jos emme olisi tavanneet parissa kuukaudessa toistemme perheitä. Mutta pidin sitä positiivisena merkkinä, koska koin että he ottavat seurustelu suhteemme vakavissaan ja kokevat minut esittelyn arvoiseksi.

Ja itsellänikin on alkoholisti isä, mutta hän ei todellakaan ole ainoa perheenjäseneni. Ja serkuiltani/adoptioveljiltäni on kuollut molemmat vanhemmat auto-onnettomuudessa, joten he esittelevät seurustelu kumppaneilleen äitini, minut ja siskoni.