Lue keskustelun säännöt.
Tulin vasta laitokselta vauvan kanssa, mies pimahti täysin
27.08.2015 |
Eli meillä ollut aika vaikea suhde alunperinkin, mies käyttää liikaa alkoa (minun mielestä, ei omasta mielestään, kuitenkin joka viikonloppu menossa kavereiden kanssa ja arkenakin joskus päissään nykyään kun ei ole enää töissä). Olin jo eroamassa kun sain selville että oon raskaana, jonka takia yritettiin vielä. Mulla oli vaikea raskaus mm jatkuva pahoinvointi läpi raskauden, jonka takia seksielämä minimissä, jonka takia mies kävi panemassa eksäänsä. Tämä selvisi mulle 3 päivää ennen synnytystä.. Siitä johtuneen riidan takia mies kieltäytyi tulemasta synnytykseen, ei käynyt koko kolmen päivän aikana edes katsomassa meitä.
Tänään aamulla kotiuduttiin vauvan kanssa, tulin taksilla kun mies sanoi ettei pääse hakemaan. Ei päässy kun oli/on taas päissään. Näki vauvan tosiaan eka kertaa vasta nyt ja sanoi vaan että onpa oudon mallinen pää ja että ei näytä yhtään hänen lapselta. Aloin itkeä hysteerisesti jolloin mies raivostui ja paiskoi kaikki tiskikoneeseen menossa olleet astiat keittön kaakeliseinää. Sitten uhkasi häipyä "helvettiin" ja kun itkin että älä mene, paiskasi mut pois tieltään seinää vasten. Nyt en tiedä missä se on, milloin palaa ja missä kunnossa. Mä en jaksa enää, mitä voin tehdä ja mihin mennä?? Ei ole oikein semmoisia ystäviä/sukulaisia joille voisin tästä puhua tai jotka vois auttaa, välit menny aikalailla kylmiksi aikoinaan kun "valitsin" miehen heidän sijasta... Mies siis oli mustasukkainen mulle muista ihmissuhteistani ja tymä kun olin, "valitsin" miehen ja otin etäisyyttä kaikkiin muihin.
Vauva on maailman ihanin mutta muuten kaikki on ihan sekaisin ja hajalla nyt. Itken vaan. Auttakaa mua, mitä ihmettä mä teen???
Kommentit (276)
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 13:01"][quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 12:59"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 12:43"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 12:29"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 11:09"]
Mitä muuten tarkallen ottaen odotit?
Että teet väkisin lapsen miehelle, josta piti erota..
..että mies kuin taikaiskusta raitistuu ja muuttuu täysin toiseksi ihmiseksi?
-Arvaan, ettei mies edes halunnut lasta kanssasi (jos lainkaan) alunperin, mutta SINÄ PÄÄTIT sen tehdä?
Nyt ihmettelet?
Pää-tohtorille marsmars.
[/quote]
Alaspeukuttaneet, miksi? -Mikä oli väärin? -Se että naisen kuvitelmat ja todellisuus eivät kohdanneet, eikö se nytole tekstistä suoraan luettavissa?
Ystävälläni, jolla on vakavia ongelmia elämässään, oli seksisuhde, jossa nainen kertoi olevansa e-pillereillä.
No, yllätten tulikin raskaaksi. Ystäväni oli tehnyt jo alussa varsin selväksi, ettei koskaan halua lapsia.
Nainen päätti toisin ja ihmettelee nyt kun "isä" ei ole tekemisissä saati halua naisen kanssa suhteeseen.
...mutta naisen mielestä miehen vika.
[/quote]
Minä alapeukutin, koska asenteesi on oksettava. Mies saa siis käyttäytyä ihan miten vain (tuo ap:n kuvaus oli hirveintä henkistä väkivaltaa miehen taholta, mitä olen pitkään aikaan kuullut), ja kaikki vastuu on naisella - lisäksi oletat täysin vailla perusteluja, että AP VAAN PÄÄTTI VÄKISIN HALUTA LAPSEN JOTA MIES EI ALUNPERINKÄÄN HALUNNUT, ja nyt on vain oikein, että kärsii seuraukset. Mikään ap:n viestissä ei viitannut tuollaiseen, päinvastoin kirjoitti että "yritettIIN vielä", eli yhteinen päätös. Selkeästi huono sellainen, mutta kuitenkin.
[/quote]
Otahan ruusunpunaiset lasit silmiltäsi, feministi ja näe koko totuus.
Jos suhde on päin vittua (suoraan sanottuna) ja mies on alkoholisti, sekä väkivaltaankin taipuvainen mulkku, niin ei tarvitse kauhean älykäs olla nähdäkseen, ettei sille mitään lapsia voi tehdä.
Varsinkaan, jos tilanne on "yritetään vielä", eli haloo?
Onko naisella mitään vastuuta omassa elämässään vai onko niin että se mies tuli raskaaksi naiselle, joka ei halunnut lasta?
Nyt naiset valoja päälle, ottakaa vastuunne ja lapset ansaitsee kunnon isän eikä näitä "päätettiin yrittää".
En sanonut, että mies saa käyttäytyä miten vaan, vaan se nainenhan tässä on hyväksynyt käytöksen ja tehnyt lapsenkin siihen päälle siunatakseen sen.
Sitten tänne parkumaan, vaikka peilin eteen olisi syytä mennä miettimään, nko idiootti vai epätoivoinen vai mikäideaoikein oli?
Naisilla tuntuu olevan käsitys, että iehen pitää muuttua naiselle sopivaksi, mutta ei ihmisen syvin olemus muutu, vaikka sinä ja kaikki muuta femakot niin määräätte.
Joka hankkiutuu raskaaksi, pitäisi olla riittävän kypsä miettimään asia loppuun asti, ettei tartte täällä sitten itkeä.
Nainen siirtää aina vastuun miehelle, jos suhteessa on ongelma:"kun se mies ei tee näin... ja se tekee noin..."plaaplaa.
Ota vaan vastuusi, päätit alkaa äidiksi.
[/quote]
Ja se "yritettiin vielä" tarkoitti että yritettiin SUHDETTA, EI LASTA!
[/quote]
Missä kondomi oli, tai pillerit. Se on molempien vastuu ei vaan miehen. Mielummin sen jolla on enemmän järkeä.
(Ilmeisesti ei kummallakaan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et vastaa mitään?
Moni jo tarjonnut apua vaikka heti!
Jos jos provo,senkin voi sanoa eikä jättää täällä porukkaa miettimään sitä kuinka teidän kävi.
Jokainen lapsekas henkilö kokee voimakkaasti ko.tilanteen,syyttömän lapsen vuoksi.
Vastaa!
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 13:25"]
Eli meillä ollut aika vaikea suhde alunperinkin, mies käyttää liikaa alkoa (minun mielestä, ei omasta mielestään, kuitenkin joka viikonloppu menossa kavereiden kanssa ja arkenakin joskus päissään nykyään kun ei ole enää töissä). Olin jo eroamassa kun sain selville että oon raskaana, jonka takia yritettiin vielä. Mulla oli vaikea raskaus mm jatkuva pahoinvointi läpi raskauden, jonka takia seksielämä minimissä, jonka takia mies kävi panemassa eksäänsä. Tämä selvisi mulle 3 päivää ennen synnytystä.. Siitä johtuneen riidan takia mies kieltäytyi tulemasta synnytykseen, ei käynyt koko kolmen päivän aikana edes katsomassa meitä.
Tänään aamulla kotiuduttiin vauvan kanssa, tulin taksilla kun mies sanoi ettei pääse hakemaan. Ei päässy kun oli/on taas päissään. Näki vauvan tosiaan eka kertaa vasta nyt ja sanoi vaan että onpa oudon mallinen pää ja että ei näytä yhtään hänen lapselta. Aloin itkeä hysteerisesti jolloin mies raivostui ja paiskoi kaikki tiskikoneeseen menossa olleet astiat keittön kaakeliseinää. Sitten uhkasi häipyä "helvettiin" ja kun itkin että älä mene, paiskasi mut pois tieltään seinää vasten. Nyt en tiedä missä se on, milloin palaa ja missä kunnossa. Mä en jaksa enää, mitä voin tehdä ja mihin mennä?? Ei ole oikein semmoisia ystäviä/sukulaisia joille voisin tästä puhua tai jotka vois auttaa, välit menny aikalailla kylmiksi aikoinaan kun "valitsin" miehen heidän sijasta... Mies siis oli mustasukkainen mulle muista ihmissuhteistani ja tymä kun olin, "valitsin" miehen ja otin etäisyyttä kaikkiin muihin.
Vauva on maailman ihanin mutta muuten kaikki on ihan sekaisin ja hajalla nyt. Itken vaan. Auttakaa mua, mitä ihmettä mä teen???
[/quote]
ja piti vielä raskaaksi tulla? harmi todella, oisitpa eronnu jo aikoja sitte. ei lapsi ikinä tollasta suhdetta paranna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhmästä ihmisestä kärsii koko universumi .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap vastaa.
Yllättyneenä, jopa järkyttyneenä siitä, että mun avaus on saanu näin paljon huomiota. Kiitos kommenteistanne, Aiana kun luen niitä, jotenki "voimaannun" ja tuntuu et helpostihan mä tuon kusipää ukon jätän.. En sitte kuitenkaan. Lähimmän turvakodin numero on tallennettuna puhelimeen, soitin sinne jopa kerran ja juttelin jonkun työntekijän kans, joka oli ihana ja empaattinen. :) Eli ihana tietää, että sinne pääsee jos tilanne niin vaatii. Kiitos teille kaikille omaa kotianne tarjonneille myös - arvostan, mutta en käytönnössä voisi kuvitella. Kuten tod.näk. ymmärrätte...
Älkää ny käsittäkö väärin. En mä loppuiäkseni oo tänne jäämässä. Mut miehen kunniaksi sanottava et se tosiaan hyvitelly hartaimman kautta sen synnärimokansa. Nyt on ollu selvin päin, hoitanu vauvaa, ollu katuva ja jopa ihana mulle. Sanoin silti etten luota enää. Katsotaan nyt.. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 19:43"]
Ap vastaa.
Yllättyneenä, jopa järkyttyneenä siitä, että mun avaus on saanu näin paljon huomiota. Kiitos kommenteistanne, Aiana kun luen niitä, jotenki "voimaannun" ja tuntuu et helpostihan mä tuon kusipää ukon jätän.. En sitte kuitenkaan. Lähimmän turvakodin numero on tallennettuna puhelimeen, soitin sinne jopa kerran ja juttelin jonkun työntekijän kans, joka oli ihana ja empaattinen. :) Eli ihana tietää, että sinne pääsee jos tilanne niin vaatii. Kiitos teille kaikille omaa kotianne tarjonneille myös - arvostan, mutta en käytönnössä voisi kuvitella. Kuten tod.näk. ymmärrätte...
Älkää ny käsittäkö väärin. En mä loppuiäkseni oo tänne jäämässä. Mut miehen kunniaksi sanottava et se tosiaan hyvitelly hartaimman kautta sen synnärimokansa. Nyt on ollu selvin päin, hoitanu vauvaa, ollu katuva ja jopa ihana mulle. Sanoin silti etten luota enää. Katsotaan nyt.. ap
[/quote]
Niinpä niin. Katsotaan ja katsotaan. Ei tuota "hyvää" kauan kestä. Lähde nyt kun tunnet itsesi vahvaksi. Se voima hupenee hetkessä kun miehesi vetää kunnolla turpaan.
Ihana kuulla että sulla ja vauvalla hyvin. Ja mies ei ole sen mokan jälkeen seonnut. Kuulostaa ihan järkevältä ratkaisulta. Kiitos kovasti, että tulit rohkeasti kertomaan, kyllä susta rohkeutta löytyy! Tosipaikan tullen pystyt viemaan itsesi ja vauvan turvaan. Hyvä että turvakodin numero on sinulla tallennettuna puhelimessasi! Itsekin olin vauvani ekan vuoden ajan tekemättä ratkaisua, se on yleensä sellainen vaihe jolloin voi ollakin parempi hötkyilemättä. Jätin lopulta juopottelevan väkivaltaisen mieheni. Olisi suositeltavaa jis miehesi haluaisi mennä A-klinikalle. joka tapauksessa: Onnea jatkoon!!!
Kiitos kun päivitit ja ihana kuulla että teillä kaikki ok.
Ihmettelen näitä alapeukuttajia - toivoitteko, että isä olis suunniilleen tappanu ap:n ja vauvan, kuten tuolla moni povasi? Sekö ois sitä yläpeukuttamisen arvoista ?? Sairasta sakkia, ei voi muuta sanoa.
Mies jaksaa taas vauvaa ja sinua kun on saanut olla ryyppyreissulla rentoutumassa ja tyhjentämässä kassejaan nussimalla muita.
Mikäs siinä jos tykkäät tuollaisesta menosta. Harmi lapsen kannalta.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 19:43"]
Ap vastaa.
Yllättyneenä, jopa järkyttyneenä siitä, että mun avaus on saanu näin paljon huomiota. Kiitos kommenteistanne, Aiana kun luen niitä, jotenki "voimaannun" ja tuntuu et helpostihan mä tuon kusipää ukon jätän.. En sitte kuitenkaan. Lähimmän turvakodin numero on tallennettuna puhelimeen, soitin sinne jopa kerran ja juttelin jonkun työntekijän kans, joka oli ihana ja empaattinen. :) Eli ihana tietää, että sinne pääsee jos tilanne niin vaatii. Kiitos teille kaikille omaa kotianne tarjonneille myös - arvostan, mutta en käytönnössä voisi kuvitella. Kuten tod.näk. ymmärrätte...
Älkää ny käsittäkö väärin. En mä loppuiäkseni oo tänne jäämässä. Mut miehen kunniaksi sanottava et se tosiaan hyvitelly hartaimman kautta sen synnärimokansa. Nyt on ollu selvin päin, hoitanu vauvaa, ollu katuva ja jopa ihana mulle. Sanoin silti etten luota enää. Katsotaan nyt.. ap
[/quote]
Mitä mies sanoi pimahtamisensa syyksi?
Minua kyllä harmittaa, että jäit. Jo ihan lapsenkin takia. Toivoisin niin, että kaikilla olisi turvallinen koti, jossa vanhemmat kunnioittavat toinen toistaan ja kohtelevat kaikkia hyvin.
Aivan OT,
mutta missä ne abortinvastustajat nyt luuraavat? Miksi heitä ei näy ketjuissa, joissa kuvataan katastrofitilanne, johon on tehty lapsi. Miksei tule onnitteluja, miksei ehdoteta lapsen adoptioon antamista?
On niiin surullista, että ihmiset, jotka elävät suhteissa, joihin ei missään nimessä pitäisi tehdä lapsia, eivät osaa ehkäistä, vaikka erilaisia vaihtoehtoja on niin paljon ja valistusta tarjolla.