Lue keskustelun säännöt.
Oon miettiny mun elämää
18.03.2022 |
Siis muuten on ihan kaikki hyvin. Sain vakituisen työpaikan ja menee ihan hyvin. Mutta koen silti olevani jotenkin allapäin ja tunnen tyhjyyttä. Siis ollut lapsuus vaikea on kiusattu jne. Mulla on ollut kyllä kavereita mutta vähän huonoja aina. Sitte muutin ja jotenki olen aika yksin jäänyt. Olen seurustellut mutta tuntuu etten nykyää löydä ketään. Olen siis vähän yksinäinen ja nykyää ihan sinkku ja kavereita ei ole. Tutustuin näin aikusena uusiin, mutta huomasin että he olivat huonoja. Piti sitte laittaa pihalle. Tuntuu jotenki ettei ihan ole kunnossa ja ei täl hetkel ole mitään harrastuksia ja kavereita. Olen paljo yksin ja jotenki ihanku ihmiset välttelis mua, eivät halua jutella mulle ja olla missään tekemisissä. Ehkä se vika on mussa. Haluisin myös parisuhteen mutta en vain löydä millään ketään. Ykspuolista on tutustumiset ja kiinnostukset naisiin. Että tätäkö tää elämä on sitte?
Kommentit (104)
JOtenki tuntuu välillä että miks oon ees olemassa kun oon tällänen ja yksin.. istun koneella lenkkeilen tai käyn salilla ja töissä.. se on mun elämää ja kaupassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vittuku ei ees kukaa voi vastata.. ihme sakkia.. ottaa päähän aina yksin kirjotella.. menkää hittoon sitte ihmiset.
Kerrankin voin ilmoittaa, sinussa ei ole mitään vikaa! Olet tehnyt kaiken aivan oikein! Koska lapsuutesi on ollut epävakaa, niin et ole vielä kotonasi niin sanotussa normaalissa elämässä. Se voi aiheuttaa kaikenlaisia tunteita, koska aivosi ei ole koodattu ymmärtämään tilannettasi. Elät elämää jota aivosi traumatisoituneet rakenteet ei vielä tunnista. Anna kaikelle aikaa ja ole lempeä itsellesi. Olet murtanut ikävän kehän, ehkä sukupolvia kestäneen pahan olon kierteen mikä on koodattu jopa solutasollesi asti, joten voit olla tyytyväinen itseesi. Kaikki hyvä tulee sitten aikanaan kun jatkat hyviä valintoja :)
painukaa hiiteen sitte kaikki saatana.
Vierailija kirjoitti:
No ei näytä ketää kiinnostavan.. heido.
Tolla asenteella ei kiinnosta ainakaan. 😊
Jos oot hankala, voi olla vaikea ystävystyä jos oot usein negatiivinen, kärsimätön tai vihainen. Olisko itsensä kehittämisen paikka? Kokeile meditoimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin voin ilmoittaa, sinussa ei ole mitään vikaa! Olet tehnyt kaiken aivan oikein! Koska lapsuutesi on ollut epävakaa, niin et ole vielä kotonasi niin sanotussa normaalissa elämässä. Se voi aiheuttaa kaikenlaisia tunteita, koska aivosi ei ole koodattu ymmärtämään tilannettasi. Elät elämää jota aivosi traumatisoituneet rakenteet ei vielä tunnista. Anna kaikelle aikaa ja ole lempeä itsellesi. Olet murtanut ikävän kehän, ehkä sukupolvia kestäneen pahan olon kierteen mikä on koodattu jopa solutasollesi asti, joten voit olla tyytyväinen itseesi. Kaikki hyvä tulee sitten aikanaan kun jatkat hyviä valintoja :)
Mulle on sanottu sä oot tosi erikoinen.. ja oot kai epävakaa persoona.. tai masentunut ihminen negatiivinen.. niin kai olen koska puuttuu ystävät kaverit kaikki.. ja olen kyllästyny olemaa yksin ja sen huomaa musta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei näytä ketää kiinnostavan.. heido.
Tolla asenteella ei kiinnosta ainakaan. 😊
Jos oot hankala, voi olla vaikea ystävystyä jos oot usein negatiivinen, kärsimätön tai vihainen. Olisko itsensä kehittämisen paikka? Kokeile meditoimista.
No elämä ollut vaikeeta.. potkuja töistä.. velkaa yli 20 tuhatta kulutusluottoja tällä hetkellä.. kaverit piti jättää .. ex jätti mut.. että onhan tässä kaikkee ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsehän sinä elämäsi teet. Kavereita saa helpoiten, kun kohtelee muita ihmisiä aina niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan.
Nykyää ollut yksinäistä ja miettiny kaikkee ja pääkoppa on kai sekasin.. No olen mä vaikee.. masennusta on selkeesti ku en tapaa enää ihmisiä ja kaikki lähinnä on mut hylännyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ollut elämä lähinnä epäonnistumista ja monet asiat olen itse pilannut esim velkaantunut aika pahasti ja kaikkee.. osa asioista mennyt hyvään suuntaan.. mutta kärsin tästä yksin olosta nykyään.
Olen se joka on yrittänyt lähestyä aktiivisesti naisia mutta huomaan etten vain kiinnosta ketään ja tuntuu että olisi vain hyvä luovuttaa ja elää omaa elämäänsä.. vaikeeta tämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä on naiset sanonu olet ihan kivan näkönen mies et ole kohdannut sitä oikeeta.. mutta en sitte ymmärrä.. näköjään ei se riitä.
En oikein ymmärrä tai tiedä millanen mun pitäs olla sitte.. tuntuu että mun kohdalla on joku karma.. mitään ei vain ole tehtävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jatkan sitte elämää töissä ja meen salille ja semmosta se on.. ollaan sinkkuna.
Vierailija kirjoitti:
Nykyää ollut yksinäistä ja miettiny kaikkee ja pääkoppa on kai sekasin.. No olen mä vaikee.. masennusta on selkeesti ku en tapaa enää ihmisiä ja kaikki lähinnä on mut hylännyt.
Juu, vaikea olla hankalan ihmisen läheinen. Kannattaa miettiä voitko muuttaa jotain omassa käytöksessäsi sen sijaan että pistät hylkäämisen muiden syyksi.
On sulla ainakin ollut tyttöystävä ja töitä, joten et ihan mahdoton tapaus ole voinut olla. Lopeta uhriutuminen ja tee elämääsi parannuksia, esim. velkajärjestely. Tulee parempi olo itsellekin kun yrittää jotain. Pienin askelin kuopasta pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyää ollut yksinäistä ja miettiny kaikkee ja pääkoppa on kai sekasin.. No olen mä vaikee.. masennusta on selkeesti ku en tapaa enää ihmisiä ja kaikki lähinnä on mut hylännyt.
Juu, vaikea olla hankalan ihmisen läheinen. Kannattaa miettiä voitko muuttaa jotain omassa käytöksessäsi sen sijaan että pistät hylkäämisen muiden syyksi.
On sulla ainakin ollut tyttöystävä ja töitä, joten et ihan mahdoton tapaus ole voinut olla. Lopeta uhriutuminen ja tee elämääsi parannuksia, esim. velkajärjestely. Tulee parempi olo itsellekin kun yrittää jotain. Pienin askelin kuopasta pois.
On ollut ja on töitäki sain vakipaikan.. mutta jotenki oon yrittäny.. tehny asioita mutta jotenki koen naisten silmis olevani nolla tai en kiinnosta ketään.. ihmettelen kuinka minua aina kiinnostaa ja toista ei.. tosi erikoista.. miksen saa vastakaikua koskaan?
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä tai tiedä millanen mun pitäs olla sitte.. tuntuu että mun kohdalla on joku karma.. mitään ei vain ole tehtävissä.
Höpö höpö.
Olen tehnyt parannuksia... siis en mä juo enkä polta.. juon joskus.. liikuntaa lähinnä lähes joka päivä ja nytki meen illalla salille.. mutta en sitte vaa omaa elämääni ymmärrä.. ehkä en oo vain naisten tyyppiä
SItä ihmettelen kun pidän omasta ulkonäöstä ja on sanottuki etten ruma ole ja lihava... tai mitää semmosta.. mutta olen naisten silmiin näkymätön ollut jo pitkään.. millanen mun pitäs olla.. paljo kavereita.. sosiaalinen itsevarma.. en oikein ole.. kun en hirveesti ees ihmisille juttele.. pitäskö mun käydä baareissa rellestää rahani.. ei ei ei.. en halua olla semmoinen mies.. tuntuu että oon niin erilainen.
Kai mä oon vaa pohjasakkia oleva masentunut luuseri.. oon ollut vuosia jo ilman kavereita ja yksinäinen.